Tervetuloa Taivaannaulan sivuille!

Taivaannaula ry on vuonna 2007 perustettu suomalais-karjalaisen maaseuturahvaan luonnonuskoista kansanperinnettä ja elämäntapaa eli suomenuskoa jatkava, edistävä ja siitä tietoa jakava järjestö.

Taivaannaulan tavoitteena on kotoperäisten luonnonuskoisten tapojen, juhlien ja perinnetaitojen elvyttäminen eläväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa sekä tietouden lisääminen kansanperinteestä. Teemme läheistä yhteistyötä muun muassa kotimaisten perinnejärjestöjen sekä sukukansojen etnisiä uskontoja edustavien järjestöjen kanssa.

Taivaannaula on kiinnostuneita yhteen kokoava yhteisö sekä perinteitä jatkava taho. Yhdistyksen väki viettää valtakunnallisesti ja paikallisesti perinteisiä juhlia, järjestää tapahtumia ja retkiä, tekee tutkimustyötä, kerää tietoa kansanperinteen tuntemista pyhistä luontokohteista sekä haastattelee kiinnostavia ihmisiä. Yhdistys myös ylläpitää sivustoja sosiaalisessa mediassa ja julkaisee vanhan kansan vuodenkiertoon perustuvaa kalenteria.

Viimeisimmät artikkelit

Taivaannaulan kekri 2014

Antimia: leipää, veriohukaisia, marjapiirakkaa, leivonnaisia, lihahyytelöä, omenia ja hunajaa.

Taivaannaula juhlistaa kekriä Tampereella 24.10.-26.10.2014. Juhla alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina. Ilmoittaudu juhlaan tästä linkistä!

Kekri on ollut vanhalle kansalle vuoden suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Peltotyöt oli saatu päätökseen ja karja talvisuojaan. Oli aika nauttia sadonkorjuun antimista ja varmistaa tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys.

Taivaannaulan kekrin ohjelmassa on perinteisiä kekrin tapoja, lauluja, leikkejä, ruokia ja kansanperinteen työpajoja. Lisäksi pyrkimyksenä on vierailla hiidessä eli kansanperinteen tuntemalla pyhällä luonnonpaikalla.

Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille. Tervetuloa!

Vanhan kansan kekri

Kekrin kalendaarinen sijainti on vaihdellut syyskesästä myöhäissyksyyn. Jopa saman pitäjän eri taloissa vietettiin kekriä eri aikoina. Kenen työt joutuivat ennen muita, se talo vietti kekriä muita ennen. Myöhemmin kekrin vietto vakiintui marraskuun 1. päivään. Kekrin nimi (myös muodossa köyri, köyry, keyri ja keuri) juontaa pyörää ja kiertoa tarkoittavasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta *kekraj.

Kekrinä viettoon kuuluivat taiat, joilla varmistettiin sato-onni ja huolehdittiin karjan, lampaiden ja hevosten menestyksestä. Kekriyönä uhrattiin lammas eläinten suojelijoille ja sen luut vietiin lammaskarsinaan onnen säilyttämiseksi. Eläimille annettiin parasta ruokaa ja isäntä kävi ruokkimassa hevosensa henkilökohtaisesti.

Kuva: Köyritär Maaningalla 1927. Ahti Rytkönen / MuseovirastoKuva: Köyritär Maaningalla 1927. Ahti Rytkönen / Museovirasto

Kekriaamuna noustiin varhain pirttiä lämmittämään, mikä ennusti virkeää tulevaa vuotta. Viimeisenä herännyttä kutsuttiin »köyriksi». Aamulla valmistettiin rieskaleipää, lihaa, kalaa, viiliä, maitoa ja talkkunaa. Myöhemmin tehtiin paisti perunoista, lihasta ja makkarasta. Päivän mittaan maisteltiin viinaa ja kekriä varten pantua olutta. Kaikkia juhlaruokia vietiin ensin haltijoille riiheen, uhripuulle tai uhrikivelle.

Kekrinä ruokaa piti tarjota kaikille syöjille, keitä vain olivat, tuttuja tai tuntemattomia. Anteliaisuus toi talolle hyvää onnea. Ruokaa piti syödä yhdeksän kertaa eikä sitä saanut korjata pois pöydiltä. Isännän piti humaltua päivän mittaan, jotta vilja kasvaisi hyvin. Toisaalta kylväjä, joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla päissään, muuten sato menisi pilalle.

Kekrinä lapset myös liikkuivat talosta toiseen naamioituina »köyrimörköinä». Hieman pelottavampi versio olivat »köyripukit» tai »köyrittäret», joiden asuna oli nurinpäin käännetty turkki. Vierailijat vaativat kestitystä. Jos sitä ei saanut, rupesivat he särkemään uunia. Yleensä sopuun kuitenkin päästiin ja kekrivieraat esittivät leikkejä ja tansseja.

Vainajien henkien uskottiin myös vierailevan kekrinä. Hengille lämmitettiin sauna, lämmitettiin vedet ja vietiin vastat, saippuat ja pyyheliinat. Kun henget olivat kylpeneet, talonväki meni saunomaan ja jätti tupaan katetun ruokapöydän odottamaan henkiä, että he saivat »rauhassa ravita».

Juhlapaikka

Uhrikivi pellolla.

Juhlapaikkana on historiallisesti merkittävä Aitolahden työväentalo Näsijärven rannalla. Työväentalo sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä vain 15 km ajomatkan päässä Tampereen keskustasta.

Paikalla on patjamajoitus. Patjoja on paikan puolesta 20 kappaletta ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä tai erityistarpeiden perusteilla. Muut osallistujat majoittuvat omille patjoilleen tai makuualustoilleen.

Osallistumismaksu

Kekrin osallistumismaksu kattaa ohjelman, ruoat, majoittumisen ja saunan.

Osallistumismaksut

Taivaannaulan jäsen 25 €
Ei-jäsenet 35 €
Kaikki alle 15-vuotiaat 18 €
Samassa sängyssä vanhemman kanssa nukkuvat alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi

Saat maksuohjeet sähköpostiisi ilmoittautumisen jälkeen.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu erillisellä lomakkeella. Ilmoittautumisaika päättyy 1.10.2014. Tämän jälkeen voi kuitenkin tiedustella mahdollisia ylijääneitä paikkoja.

Avaa ilmoittautumislomake tästä linkistä!

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan.

Tapahtuma Facebookissa

Tapahtuma löytyy Facebookista täältä.

Lisäkysymykset

Tapahtuman yksityiskohdista ja järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin osallistujille ennen tapahtumaa sähköpostilistan kautta. Ilmoittautujat liitetään automaattisesti tuolle sähköpostilistalle.

Lisäkysymyksiä voi esittää sähköpostitse osoitteeseen kekri@taivaannaula.org tai kommentoimalla tätä kirjoitusta. Tarkempia tietoja juhlasta lähetetään osallistujille sähköpostitse hyvissä ajoin ennen juhlaa.

Tervetuloa kekriin!

  1. Suunnittele tunnus Taivaannaulalle – kilpailu on avattu! Kirjoita viesti
  2. Kuvia Laurin päivän retkeltä Kirjoita viesti
  3. A. W. Yrjänä päähenkilöksi Taivaannaulan avustamaan Ukonvaaja-dokumenttiin Kirjoita viesti
  4. Muisteloita kesäleiriltä 2014 Kirjoita viesti
  5. Kuvia kesäleiriltä Kirjoita viesti
  6. Laurin päivän retki Janakkalaan Kirjoita viesti
  7. Ukonvaaja – dokumentti suomalaisesta perinteestä joukkorahoituksen voimin Kirjoita viesti
  8. Helaa vietettiin Keski-Suomessa Kirjoita viesti
  9. Tammealusen hiiden 25-vuotinen uusi taival Kirjoita viesti