Tervetulloo lukemaan mun muisteloitani kesän 2014 Taivaannaulan kesäleiristä, toivottaa täsä Maija. Leiri oli ilmeisen onnistunu, koska huamasin äsken kotisaunan lauteilla tekeväni listaa jutuista jotka täytyy muistaa ottaa ens kesänä leirille Virroon.
Leiri oli Taivaannaulan ensimmäinen, Virosa on Maavalla Koda järjestäny vastaavia jo vuasia. Virosta tuliki paikalle usseempi autolastillinen aivan ihania ihmisiä. Etukätteen vähä jännitti, että ossaako niitten ulkomaalaisten kans ees puhua mittään, mut se oli turha pelko. Osasivat suamee hyvin ja virroo ymmärsin helposti. Olivat ihan kauheen kivoja! Näin se kesäleiri niitten kans meni.
Keskiviikko
Illansuusa olin kotona just tekemäsä lähtöö ko Kaisu soitti ja usutti hakemaan Hetan Toijalan asemalta sekä Mirkan ja Anssin jostain pysäkiltä keskeltä ei mittään. No mikäs siinä si, miälellänihän niitä kuskasin. Saavuttiin vähä ennen kahreksaa Kaisun tiluksille Sääksmäen Ritvalaan. Tutustuttiin paikkaan ja toisiimme. Vettä sato ja huamasin unohtaneeni saappaat.
Torstai
Aamusta ajelin saappaitteni kans takasin leirille, olin siis käyny kotona nukkumasa, ja löysin siältä iloset telttailijat tyän touhusta. Vaikka olin miälestäni noussu luannottoman aikasin, oli riukuaitaa ehtiny valmistua jo monta metriä. Sain valita teenkö aitaa vai maalaanko saunaa, ruuan jälkeen olis sitte hommien vaihto. Rupesin tekemään aitaan vitsaksia, hauskaa hommaa jos vaan näppivoimaa piisaa. Sen jälkeen ko oli syäty varmaan parasta sosesoppaa ikinä, maalasin punamullalla vanhaa hirsisaunaa. Virolaiset innostu hakkaamaan halkoja kauheen kokosista pölleistä ja Kaisu esitteli pellavan käsittelyä.
Illemmalla tyän tuamalla ruakahalulla nautittiin paellapannulla valmistettu pyttipannu ja mentiin saunaan. Oliki aikamoista saunomista! Seuraavana aamuna huamattiin sutiämpärinki kaatununeen. Opetin virolaisille, että löylyä saa lissää sanomalla ”paas heittäin”.
Perjantai
Koska napanuara lapsiin on mulla säälittävän lyhyt, olin taas käyny kotona nukkumasa. Hävetti saapua myähäsä, koska muut oli ahkeroinu munki erestä. Maalasin hiukan ja suaritin kaikenlaisia piäniä hommia.
Lohikiusauksen jälkeen tuli Kulttuuriosuuskunta Uulusta täti pitämään meille luentoo uskonnollisista soittimista. Mukana sillä oli rituaalisoittimia ympäri maapalloo. Opittiin muun muasa aboriginaalilasten monimutkasta musiikkia, joka kuului häihin, ja intiaanien parannuslaulua. Soittimia sai kokkeilla.
Illalla lährettiin Helkavuaren huvilalle saunomaan. Huvilasta oli ihan uskomattomat maisemat. Sisustus ja seinillä roikkuva taire oli näkemisen arvosta, talon kummitusta en nähny vaikka olisin halunnukki. Huvilan rantasauna oli vanha, suuri ja kuuma. Vilvottelemaan pääsi Vanajaveteen, varsinki teinit pluttas järvesä ahkerasti. Saunan jälkeen syätiin huvilalla makkaraa. Ko väsymys iski, lährettiin takasin leirille. Virittelin navettaan ötökkäverhon heinäpaalipetini päälle ja kömmein nukkumaan.
Lauantai
Aamupalan jälkeen pakattiin reppuihin evväät ja ajettiin Rapolan linnavuarelle. Se oli vaikuttava paikka, pystyin hyvin kuvittelemaan millai siälä on touhuttu tuhat vuatta sitte. Rapolanharjulta löytyy kaunis laakso jossa on hyvä akustiikka, pitihän siälä sit laulaa. Evväät syätiin harjun juurella sen jälkeen ko oltiin käyty viämäsä anteja läheisille kuppikiville. Liäkö itte Ukko ollu asialla ko retkellä oli niin meille sopiva sää. Oli mukavan pilvistä, satamaan rupes hiljalleen vasta ko oltiin jo ajamasa takasin.
Leirillä kokkoonnuttiin navetan ylisille kuuntelemmaan puhujia. Patrick kerto ensin Hiisi-hankkeesta. Seuraavaks Kalle kertoili sukukansojen noidista miälenkiintosia juttuja. Lopuks Andres puhu uralilaisesta yhteistyästä. Yhteistyäsä on mukana monta kansaa, mut yhteisöö on vaikeeta saara kokkoon, politiikka kun haittaa yhteistyäpyyntöjä.
Nälkähän siinä päivän mittaan oli tullu ja söin tiätenki taas liikaa. Onneks kerkesin hetken sulatella ennen ko tanssit alko. Pari pelimannia meinaan tuli soittamaan meille. Oon tähän asti pelänny tanssimista, elämäni ensimmäisen kerran se oli hauskaa. Hyvin se tanssiminen ei multa sujunu, mut johtukohan sitte leirin hyvästä yhteishengestä, että en hävenny tippaaka. Tanssien jälkeen kävin Kaisun mukana lypsämäsä lehmää. Voiks olla hianonpaa elämystä ko se, että saa halailla sonnia niityllä kauniina kesäiltana? Lypsyn päälle sit taas saunaan, kuis muuten, ja saunan jälkeen kävelin kylänraittia auringonlaskusa hyväsä seurasa. Verin oikeen kansallispuvunki päälle juhlaillan kunniaks.
Sunnuntai
Vähän oli haikeeta purkaa heinäpeti navetasta ja siivota pihapiiristä leirin jäljet. Siivosin saunaa joka oli sen verran kuuma, että tartti pestä sen jälkeen ittenski. Koko leirin ajan pihasa liahunu Maavallan viiri otettiin alas. Oli muuten kymmenes leiri jossa kyseinen viiri oli käytösä. Tavaroitten lisäks autoihin pakattiin evväät ja lährettiin viimiselle retkelle.
Ensin suunnattiin Laurin lähteelle. Uhrilähde oli vanha ja kaunis. Lähteeltä lähti polku hiiteen ja polun päästä löyty pianoinen harmistus. Hiidessä oli kaarettu puita! Kuppikivi on kyllä suajeltu muinaismuistolailla, mut kyllä se laki tarttis saara koskemaan kiven ympäristööki, myrskytuhot vois kyl siivota kunnioittavammin.
Leirin lopun alkua oli siirtyminen Hakoisten linnan juurelle. Syätiin siinä evväät ja koska oli niin kuuma, ihmisiä alko lähtee kotio. Montaakaan leiriläisistä ei lähteny ennää helteesä kiipeemään linnavuarelle. Silleepohjasilla kenkillä henkeeni uhaten kuitenki kiipesin ensin esilinnaan ja siittä ylös päälinnaan. Tais olla yks kauneimmista paikoista misä ikinä tuun käymään. Kaukana jyrisevä ukkonen, silmänkantamattomiin vihreetä maisemaa ja linnavuaren täyreltä erikoisia kasveja. Hiano päätös leirille.
Kotio ko tulin, levitin viltin nurmikolle samallaisti ko niin usseesti leirilläki. Kävin siihen sit aurinkoon pötköttelemään. Arki iski mua kaksvuatiaan polvella kylkiluihin ja totesin olevani tosiaan kotona. Nyt ei auta muu ko muistella leiriä ja orottaa ens kessää jollon leiri piretään Virosa. Kyllä oli mahtava leiri, muuta ei voi sannoo! Kettään en tuntenu ko sinne keskiviikkona menin ja sunnuntaina tunsin liudan ihania kavereita. Kiitos kaikille mukana olleille, mää rakastan teittiä!
Lisää kuvia leiriltä
Katso kuvagalleria leiriltä tästä linkistä! Kuvia leiriltä löytyy myös Taivaannaulan Facebook-ryhmästä.
