Linnunrataan on liitetty pyhiä kosmologisia käsityksiä ja myöhempinä aikoina myös arkisempia uskomuksia. Siitä tähyiltiin ajankulua, jopa kellonaikaa. Linnunrataa on käytetty myös erilaisten ennustusten tekemiseen. Esimerkiksi talven tuloa on Virossa arvioitu tuon sauvaspiraaligalaksin vaiheista. Linnunrata on englanniksi The Milky Way. Maitoon palautuu myös sana ”galaksi”, joka tulee juurikin kreikan kielen sanasta gala, maito. Tämä juontaa juurensa siitä, että kreikkalainen mytologia selittää linnunradan syntyneen Hera-jumalattaren maidosta. Suomessa ja Virossa puhutaan kuitenkin Linnunradasta. Mihin tämä sitten viittaa?

Linnunradan poikki kulkee kaksi lintuaiheista tähdistöä: Joutsen (Cygnus) ja Kotka (Aquila). Linnunrata pyörii siten, että Aurinkomme lähitähtineen liikkuu Joutsenen suuntaan. Joutsen on ollut tunnetusti pyhä lintu itämerensuomalaisille kansoille. Tästä todistavat joutsenen merkittävä rooli myyteissä ja lukuisat kalliomaalaukset. Tähtitaivaan liikkeitä katsellessa ei vaadita paljonkaan mielikuvitusta siihen ajatukseen, että Joutsen pesii Linnunradalla. Itämerensuomalaisten uskomuksissa Linnunrata on ollut muuttolintujen väylä, joka vie Lintukotoon

Linnunrata on ollut myös polku, jota pitkin sielut matkaavat tuonpuoleisiin. Sielujen kuljettajina ovat toimineet sielulinnut. Sielulintuina on pidetty ainakin kuikkia ja hanhia. Vienanmeren kalliomaalauksen vihjaavat, että myös joutsen on voinut olla tällainen vainajien saattaja. Ajatus Linnunradasta jonkin erityisen pyhän reittinä on tunnettu monien kansojen keskuudesta. Jopa kristinuskoon on sulautettu näitä uskomuksia. Virossa on puhuttu Linnunradasta Kristuksen tienä (Kristuse tee), saksalaisten vapahtaja on myös kulkenut taivaissa Weg Christiä. Linnunradan mieltäminen sielujen kulkuväyläksi puhuu ainakin sen teorian puolesta, että itämerensuomalaiset kansat ovat muinoin yhdistäneet tähdet ihmisten syntymään ja kuolemaan.

Kolmas Linnunrataan liitetty mytologinen teema on jalanjäljet. Linnunradan on ajateltu kuvastavan jonkun tai joidenkin liikettä, jahtia tai juoksua. Pohjoisilta suomalais-ugrilaisilla kansoilta tunnetaan myytti Aurinkohirven metsästyksestä. Myyttiä tulkittaessa Otavan tähdistö on yhdistetty hirveen, Pohjantähti metsästäjään. Mielenkiintoisesti Pohjois-Karjalan Zalavrugasta löytyy linnunratamainen kalliopiirros, joka näyttää olevan kuvaus tästä taivaallisesta metsästysretkestä.

Ei ole suuri yllätys, että Linnunrataan on liitetty myös maailmanpuusymboliikkaa. Balttien ja suomalaisten maailmanpuitahan ovat olleet tammi ja koivu. Yhteys maailmanpuuhun tulee hyvin näkyväksi kun tarkastellaan Linnunradan ja talvennavan suhdetta. Talvennapa on talven keskipiste, jolloin kylmyys saavuttaa perinteisesti huippunsa. Silloin ”talven selkä katkeaa”. Kirjoitin aiheesta aiemmin Hiitolassa.

Vanhan kansan käsityksissä talvenselkä on tarkoittanut myös Linnunrataa. Linnunradan on katsottu esittävän talven kulkua. Linnunradan alkupää on idässä, mistä aurinko nousee. Alkupää on vastannut alkutalvea. Korkein kohta kuvastaa keskitalvea, länteen kaartuva pää taas kevättalvea. Karjalassa talvenselän taitteen nimi olikin kuvaavasti harja, siis korkein kohta. Linnunradasta tarkkailtiin säätä: kylmenihän se alkupäästä korkeimpaan kohtaan asti, josta talvennavan jälkeen alkoi taas lauhtua. Sään tarkkailu aloitettiin Kalevankynnyksen kohdasta Linnunradan alkupäästä, joka vastasi nykyistä Martin päivää 10.11.

Eräät tutkijat ovat esittäneet, että Ison tammen myyttinen kaataminen liittyisi juuri talvennapaan. Kaato kuvastaisi vuodenkiertoa, jossa pimeyden selkäranka katkeaa talvennapana, ja valo pääsee hiljalleen palaamaan maailmaan.

Andres Kuperjanov on kirjoittanut aiheesta artikkelin, jota hyvin pitkälti referoin kirjoituksessani.

Samankaltaisia artikkeleita