Vienan Karjalassa, Vuokkiniemen pitäjän Vuonnisen kylässä asui 1800-luvulla kuulu runonlaulajasuku. Ontrei Savasteinpoika Malinen sekä hänen poikansa Vassilei ja Jyrki. Muun muassa A.J. Sjögren ja Elias Lönnrot kävivät taltioimassa tuhansia säkeitä Ontrein perheen runoja, joita Ontrei ja hänen poikansa kätevästi säestivät vaskikielisellä kanteleella. Kantele löytyy nykyisin Suomen Kansallismuseon kokoelmista.

Jyrin poika Iivana (n. 1840-1906) oli myös laulaja. Hän kertoi Kaarle Krohnille, että kevät- ja syyskylvöjä tehdessä laulettiin ensin kylvösanat ja sitten laulu sammon taonnasta ja ryöstöstä. Kekrinä laulettiin häränlaulua, niin kutsuttua Ison härän runoa. Nämä runoversiot poikkesivat hieman muualta Vienasta taltioiduista. Jyrki Malinen kertoikin eräälle tutkijalle, että hänen sukunsa olisi muuttanut Vienan Karjalaan kuusi sukupolvea aikaisemmin Hailuodosta Suomen puolelta.

Matti Kuusen mukaan tämä selittää Malisten runojen erikoislaatua. Syrjäisenä merellisenä periferiana Hailuodossa saattoi säilyä pohjalainen muinaisrunous aina 1700-luvun alkuvuosikymmenille, jolloin Ontrein esi-isä toi sen mukanaan vieläkin eristyneempään ympäristöön: Vuonnisen erämaakylään. Ontrein ja hänen poikiensa ”häränlaulu” saattaa siis olla hyvin vanhaa länsisuomalaista kekriperinnettä. Se on merkki siitä, että Ison härän myytti liitettiin muinoin nimenomaan kkrin juhlintaan.

Iso härkä
Jyrki Malinen
(A.A. Borelius, 14.9.1877)

Hämehessä härkä synty
sonni suomessa sukeutu
Hämehessä häntä häily
peä keikku Kemijoella
sarvet torkku Tornivossa
päivän lenti peätskylintu
härän sarvien välie,
kuukauen orava juoksi
härän häntäluuta myöti.

Lähde: Jouni Marjanen (toim.): Suomen kansan jumalrunoja, s. 101-102, 130.

Samankaltaisia artikkeleita