Tässä on Viron pyhiä puita ja hiisipaikkoja koskeva teksti Puiden kansa -kirjan sivuilta.

Emmasten uhritammi, Hiidenmaa

Hiidenmaalainen Enda Ennist kertoi 1938, että Emmasten uhripuun onkaloon oli tapana pistää kolikoita. Torstaipäivinä uhrattiin ruokaa ja tanssittiin puun alla. Syksyisin, kun illat pimenivät, näkyi onkaloista kuolleiden sielujen hohtavaa valoa.

Ebaveren mäki, Ebavere

Henrikin kronikassa 1200-luvulta kerrotaan kauniista vuorella sijaitsevasta metsästä, jossa saarenmaalaisten jumala Tarapita oli syntynyt. Historioitsijat uskovat mäen tarkoittavan Länsi-Viron Ebaveren mäkeä. Tarinan mukaan saksalainen pappi kaatoi ristisodan aikaan ”epäjumalien patsaat”, ja kansa hämmästeli, etteivät puujumalat vuotaneetkaan verta. Viron maauskovat pitävät paikkaa pyhänä.

Hallisten hiisitammi, Halliste

Hiisitammen naapuristossa asunut J. Kuld tiesi kertoa 1957, että tammi on viimeinen puu entisestä hiidestä, pyhästä tammimetsästä, jossa sijaitsi myös uhrikivi. Saksalaiset tuhosivat paikan ja yrittivät rakentaa siihen kirkon – turhaan – sillä se mitä päivällä saatiin muurattua hajosi yön aikana palasiksi.

Kataveskin uhrikataja, Ridaküla, Oru

Vielä vuonna 1939 muistettiin, kuinka torstaipäivisin katajan juurella rukoiltiin ja uhrattiin. Nyt miehet puun ohi kulkiessaan nostavat hattuaan.

Lehmjan tammimetsä, Jüri

Lehmjan tammimetsä on entinen hiisi, ja sen puiden synnystä on monta tarinaa. Erään tarinan mukaan pyhässä metsässä riitelevät, tappelevat ja juopottelevat ihmiset muuttuivat syntiensä vuoksi puiksi. Toisen tarinan mukaan kaksi hääkulkuetta kohtasi paikalla, eikä kumpikaan niistä halunnut väistyä. Seurueiden mukana olleet noidat taikoivat vieraan kulkueen ihmiset puiksi. Näin syntyi tammimetsä.

Mäesuitsun uhrilehmus, Võnnu

Tunnettu virolainen kansatieteilijä Johan Eisen keräsi viime vuosisadan lopulla tiedon Mäesuitsun uhrilehmuksen paikalla sijainneesta hiidestä. Puun oksaan kerrotaan hirtetyn sotavankeja, ja paikalle on haudattu myös omaa korkea-arvoista väkeä. Sota-aikana puun lähelle kerrotaan piilotetun aarteita.

Sarun ristimännikkö, Saru

Sarun kylästä hautuumaalle vievän tien varrella ovat mäntyjen kyljet useiden kilometrien matkalla täynnä ristejä. Kun kylän vainajaa viedään hautausmaalle, leikkaa miespuolinen sukulainen puuhun suvun muiden ristien lähelle uuden, saattajat seisovat hiljaa ja miehet ottavat hatun päästään. Kun risti on leikattu, annetaan jokaiselle viinaryyppy ja hieman makeisia.

Sipan lehmus, Sipa

Sipan lehmuksen ympärysmitta on kymmenen metriä. Viime vuosisadan alusta on olemassa tieto, että tilan omistaja olisi halunnut kaataa keskellä peltoa kasvavan puun, sillä se vei suuren alan hyvää maata. Hän ei kuitenkaan uskaltanut sitä kaataa, koska oli varma, että sen vahingoittaminen oli kiellettyä ja että puu oli valtion suojeluksessa. Viron ensimmäinen luonnonsuojelulaki tuli kuitenkin voimaan vasta kolmekymmentä-luvulla.

Tamme-Laurin tammi, Ukkosenjumalan puu, Urvaste

Aukealla paikalla kasvava Tamme-Laurin tammi on kuvattu Eestin 10 kruunun setelissä. Puu on 700 vuotta vanha, ja sen ympärysmitta rinnankorkeudelta on kahdeksan metriä. Rungon sisältä on löydetty vanhoja kolikoita ja pari rautaista keihään kärkeä.

Arvet puun rungossa kertovat salaman iskeneen siihen useita kertoja, siksi puussa uskotaan asustavan tulen jumalan. Käsitys, että ukkosen jumalan henki on yhteydessä tammeen on tunnettu suomalaisten ja muidenkin eurooppalaisten kansojen uskomuksissa. Perkunas on latvialaisten tammessa asuvan ukkosenjumalan nimi. Luonnontieteilijät ovat havainneet, että ukkonen iskee muita puulajeja useammin tammeen.

Samankaltaisia artikkeleita