Hannunvaakuna

Hannunvaakuna eli käpälikkö on vanha symboli, jota on käytetty koristelussa ja maagisessa tarkoituksessa monessa maailman kolkassa. Hannunvaakunalla kuvioituja tekstiilejä tunnetaan muun muassa egyptiläisiltä 300-luvulta lähtien. Erityisen suosittu se on kuitenkin ollut Skandinaviassa, Suomessa ja Virossa.

Skandinaviassa hannunvaakunaa on käytetty sukujen puumerkkinä. Ruotsissa merkillä suojeltiin karjaa noitia ja pahoja ihmisiä vastaan. Norjassa oli taas ennen muinoin tapana piirtää jouluiltana tervalla tuvanoveen hannunvaakuna. Vanhimmat tunnetut suomalaiset hannunvaakunat kaiverrettiin noin vuoden 1000 paikkeilla suksiin. Käpälikköä tavataan Suomesta lukemattomista muistakin yhteyksistä: kirjontakuviona, riipuksina, soljista, juustomuoteista, talojen kannatinpylväistä, ladon seinistä, jne. Hannunvaakuna oli taikamerkki, jolla uskottiin olevan pahalta suojelevia voimia.

Mutta mitä kuvio symboloi? Erään näkemyksen mukaan hannunvaakunan neljä silmukkaa kuvaavat neljän ilmansuunnan henkiä, jotka kannattelevat taivaankantta maan yllä. Nykyisin hannunvaakuna on useimmille ihmisille tuttu kulttuurinähtävyyttä kuvaavasta merkistä sekä vanhoista pennin ja viiden pennin kolikoista. Hannunvaakunan nimi tulee kristillisestä pyhimyksestä, pyhästä Johanneksesta eli Hannuksesta. Englanniksi hannunvaakuna onkin nimeltään St. John’s Arms. Symboli on kohtalaisen suosittu riipuksena suomenuskoisten keskuudessa.

Aiheesta:
U.T. Sirelius. Taikamerkit ja varausmerkit.
Opinnäyte seinätekstiilien symboliikasta.

Samankaltaisia artikkeleita