Runo
Talvipäivänseisahduksesta talvennapaan Vaka vanha Väinämöinen, kauan soitti kanneltansa, soitto kuului kuun tupihin, laulu päivän ikkunoille. Kulki kuu tuvan periltä, koivun oksille asettui. Päivä lähti linnastansa, laski latvoille petäjän. Siitä Louhi, Pohjan akka otti päivän paistamasta, siitä Pohjolan emäntä laittoi kuun … Jatka lukemista: