Taivaannaula ry oli paikalla kun Tartossa palkittiin toissaviikolla tuttuun tapaan sikäläisten pyhien lehtojen suojelijoita. Tässä Maavallan kodan tiedote tapahtumasta. Tiedotteen on kääntänyt suomeksi Patrick O’Rourke.

Tartossa annettiin tunnustusta hiidenystäville

Maavallan kodan lehdistötiedote 20.11.10224 (2011)

Lauantaina 19.11. Tartossa Viron kirjallisuuden museossa järjestetyssä Maavallan kodan tapahtumassa julistettiin tämänvuotiseksi Hiiden ystäväksi Jõelähtmen
kihlakunnan Sahan kylänvanhin Jaanus Hiis, jonka johdolla tuotiin yleiseen tietoon sekä pysäytettiin tämän vuoden keväällä Maardun Hiiemetsässä tehdyt avohakkuut. Paikallisten asukkaiden huolet esittänyt Jaanus Hiis kääntyi hakkuutöiden pysäyttämiseksi eri ammattikuntien puoleen sekä näiltä apua saamatta tiedotti asiasta medialle, Tarton yliopistolle sekä Maavallan kodalle. Harvinaisen tervalepikköhiiden suuremmalta riistolta pelasti Jaanus Hiien nopea, tarkoituksenmukainen ja määrätietoinen toiminta.

Tapahtumaan kokoontuneet satakunta ihmistä osoittivat seisten kiitosta Hiiden ystävälle Setomaan lauluemän ja sootskan Õie Sarven esilaulun säestyksellä. Juhlallisella kuulutuksella vyötettiin Hiiden ystävä kansanpukuvyöllä ja Maavallan kodan vanhin Ahto Kaasik antoi hänelle käsityönä tehdyn kirveen. Hiiden ystävän kirves edustaa jatkuvuutta, rohkeutta, viisautta sekä osaamista. Historiallisesti kirves on ollut arvokas sota- ja työkalu sekä taikaesine, jota on käytetty myös pyhien paikkojen suojelemiseksi.

Hiiden ystäviä tervehtimään tullut parlamentin luonnonmukaisten pyhien paikkojen avustusryhmän esimies Tõnis Lukas sanoi, että avustusryhmää ei ole muodostettu viralliselta -, vaan vakaumukselliselta pohjalta niinkuin muutkin avustusryhmät (esim. Tsetsenian tai Tiibetin avustusryhmä). Lukas puhui syvällisemmin Maardun Hiiemetsään liittyvistä ongelmista ja näiden ratkaisemisen mahdollisuuksista. Hän sanoi: ”Sahat ovat Maardun Hiiemetsässä tällä hetkellä kyllä vaienneet, joskin tämä hakkuurauha on hauras. Meidän täytyy huolehtia, että hiiden ystävien piiri lehdon ympärillä pysyy.” Hän kiitti vielä Tarton yliopiston luonnonmukaisten pyhien paikkojen keskuksen ja Maavallan kodan ihmisiä, jotka ovat käyneet valistamassa parlamentin jäseniä pyhiin paikkoihin liittyvissä asioissa.

Ympäristöministeri Keit Pentus lähetti tapahtumalle terveiset, jossa hän totesi ”Viron menneisyys on ollut keskeytysten tarina. Sen takia on esivanhempien perinnön välittyminen meille on ollut vaivalloista ja katkonaista. Samalla kuitenkin se, mikä vaikeuksista huolimatta on vuosisatojen takaa meille periytynyt, on sitä arvokkaampaa.” Pentus lisäsi: ”Ympäristöministeriö on viime vuosina työskennellyt luonnonmukaisten pyhien paikkojen parissa toden teolla ja uskon, että tämän avun huomaa. Teemme parhaamme muiden ministeriöiden kanssa, että pyhiä paikkoja myös maailmanlaajuisesti arvoistettaisiin ja hoidettaisiin.”

Hiiden ystävän kunnianimen tavoite on antaa tunnustusta luonnonmukaisten pyhien paikkojen hoitajille sekä osoittaa arvostusta pyhien paikkojen hoitamista kohtaan. Hiiden ystävien toiminta osoittaa, että pyhien paikkojen hoitamisessa, suojelussa ja käytössä voi noudattaa hyviä vanhoja tapoja sekä sitä kautta auttaa näihin liittyvän luonnonmukaisen, hengellisen ja aineellisen perinnön säilymistä. Hiiden ystävän kunnianimi annettiin tänä vuonna neljättä kertaa. Viime vuonna palkittiin Lehmjan lehtotammiston suojelemisesta perinteentutkija Mari-Ann Remmel.

Lisäksi tunnustamistapahtumassa kiitettiin monia laitoksia, julkaisuja sekä ihmisiä, jotka ovat olennaisesti auttaneet luonnonmukaisten pyhien paikkojen tutkimista, tunnetuksi tekemistä ja hoitamista. Viron kansanrunousarkisto on vuodesta 1927 organisoinut kansanperinteen tallettamista, kokoamista, tutkimista ja esittelemistä ja on tällä tavalla antanut korvaamattoman panoksen Maavallan pyhien paikkojen jatkumiselle. Viron kansankulttuurin säätiön Aleksander Heintalun ja Elo Liivin rahasto on avustanut monia hiisiystävällisiä yrityksiä. Aikakausilehti Koit on Põlvan maakunnassa esitellyt vuosien aikana luonnonmukaisia pyhiä paikkoja sekä ollut mukana auttamassa näiden hoitamista. Väike-Maarjan Maanviljelijöiden Seura on osallistunut Ebaveren Hiiemäen suojeluun sekä kartoittanut kotiseutunsa luonnonmukaisia pyhiä paikkoja. Tallinnan yliopiston tutkija Marju Kõivupuu on ristipuita tutkiessaan ja esitellessään antanut todella suuren panoksen näiden säilyttämiselle. Virumaan Tiedottaja (Virumaa Teataja) on kymmenen vuoden aikana antanut suuren ja kiitettävän panostuksen luonnonmukaisten pyhien paikkojen esittelemiselle ja arvostamiselle. Sahan kylän asukas Leo Lätti osallistui muiden asukkaiden kanssa Jõelähtmen kihlakunnan Maardun Hiiemetsän suojelemiseen sekä pelastanut harvinaisen tervaleppäisen pyhän paikan suuremmalta tuholta. Jõgevamaan Metsäseura ja Kaupo Ilmet ovat Palamusen kihlakunnan Kassinurmen mäellä kunnostaneet lohkareiden ympäristöä sekä muuttaneet sen uudeksi luonnonmukaiseksi pyhäksi paikaksi. Paikan pyhänä pitämisestä puuttuvat kylläkin historialliset tiedot, mutta omalla työllään he ovat olleet edistämässä luonnonmukaisten pyhien paikkojen tunnettuutta.

Hiiden väen tapahtumassa julistettiin valokuvakilpailun Maavalla hiied 10224 voittajat. Pääpalkinnon sai Tarton yliopiston farmasian instituutin dosentti Ain Raalin valokuva ”Palivere hiiepuuvalvurid (”Paliveren lehtopuiden vartijat”)”. Nuorten pääpalkinto annettiin Tarton keskikaupungin koulun 7b luokan oppilaan Kiur Kaasikun valokuvalle Saulan Sinilähteestä.

Pääpalkinnon voittaja sai palkinnoksi 300 euroa, lasten ensimmäisen sijan voittaja Canon-kameran. Yhteensä annettiin 15 palkintoa, joiden joukossa olivat myös historiallisen Võromaan, Virumaan, saarten sekä Kansallisperintölautakunnan erikoispalkinnot. Pää- ja erikoispalkinnoissa jaettiin Uma Lehen vuositilaus ja paita, Loodusesõbran 3 vuositilausta, Eesti Loodusen 3 vuositilausta, Maalehen vuositilaus, Maakodun vuositilaus, Ratsastusretki Tihusen ratsastusmaatilalla, Lahemaan Terveyskoulun perinnelääketieteen koulutuksen lahjakortti, kirjoja ja lahjoja.

Tänä vuonna neljättä kertaa järjestetyn hiisien valokuvakilpailun tavoite on arvostaa ja ikuistaa historiallisia luonnonmukaisia pyhiä paikkoja sekä näihin liittyvää henkistä perintöä. Kilpailun järjesti Maavallan koda yhteistyössä Tarton yliopiston ja Hiisien Talon säätiön kanssa. Kilpailu järjestetään myös seuraavana vuonna.

Tapahtumassa saattoi ostaa käsinpunottuja kansallispukujen nauhoja sekä hopearahasia, joita voi myöhemmin jättää ympäristöystävällisenä ja arvokkaana lahjana pyhään paikkaan. Lahjojen myynnistä saadut tulot Maavallan koda käyttää hiisiystävällisiin yrityksiin.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) lausunnossa ovat mukana historialliset luonnonmukaiset pyhät paikat ihmiskunnan ja samaten Maavallan vanhimmat luonnonsuojelualueet, jotka edustavat niin luonnonmukaista kuin myös henkistä monimuotoisuutta. Suomalais-ugrilaisille kansoille ovat luonnonmukaiset pyhät paikat ja näihin liittyvät tavat olennainen osa yhteistä identiteettiä.

Hiiden väen tapahtumaa auttoivat järjestämään: Tarton yliopisto, Viron kirjallisuuden museo, Kulttuuriministeriö, Sisäministeriö, Opetusministeriö, Kansallisperintölautakunta, ERR, Kehrwieder, Võron Instituutti, Saare Foto, Maaleht, Loodusesõber, Eesti Loodus, Maakodu, Tihusen ratsastusmaatila, Lahemaan Terveyskoulu, Uma Leht sekä Hiisien Talon säätiö.

Aiheesta Maavallan kodan sivuilla (viroksi)

Samankaltaisia artikkeleita