Taivaannaulan verkkokauppa julkaistu

Taivaannaula on avannut verkkokaupan. Kauppa löytyy osoitteesta http://www.taivaannaula.org/kauppa

Kaupan valikoimiin kuuluu aluksi yhdistyksen julkaisemia painotuotteita kuten kalentereita ja laulukirjasia. Valikoimaa on tulevaisuudessa tarkoituksena laajentaa muun muassa jäsenistöltä tulevien ideoiden pohjalta. Verkkokaupan tuotto käytetään Taivaannaulan toiminnan tukemiseen.

Taivaannaulan verkkokaupasta tehdyt tilaukset maksetaan sähköpostitse toimitetulla laskulla ja lähetetään postitse tilaajalle. Kaikista verkkokaupan tilauksia tai maksamista koskevista asioista voi kysyä osoitteesta verkkokauppa@taivaannaula.org. Kaikki tekniset virheilmoitukset ja muut ongelmat voi taas raportoida suoraan verkkosepälle: verkkoseppa@taivaannaula.org.

Mukavia hetkiä uuden verkkokaupan parissa!

Lisää aiheesta:

  • Ei aiheeseen liittyviä artikkeleita

Taivaannaulan helajuhla toukokuussa

Helavalkeat syttyvät saaristossa kun Taivaannaula järjestää helajuhlan Meri-Porin Pastuskerin saaressa 18.5.-20.5.2012. Tapahtuma alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina. Helassa juhlistetaan kevättä vanhan kansan tavoilla: ohjelmassa on onnea tuovia helavalkeita, lauluja, tansseja sekä muun muassa luentoja suomalaisesta luonnonuskoisesta perinteestä. Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille. Tervetuloa!

Mana
Kuva: Mana Kaasik

Vanhan kansan hela

Vanha kansa juhlisti kevään saapumista helatorstaina ja helluntaina touko-heinäkuussa. Helajuhlassa elettiin kevään ja valon aikaa. Juhlassa ilmaistiin iloa kevään saapumisesta ja kasvukauden alkamisesta. Samalla varmisteltiin onnea tulevalle kesälle monin keinoin. Kentillä ja korkeilla paikoilla leimusivat onnea tuovat helavalkeat ja niiden ympärillä ihmiset lauloivat ja tanssivat. Valkeita poltettiin, koska elävän tulen ja kitkerän tuoksuisen savun uskottiin pitävän pahat henget loitolla.

Touko-kesäkuussa vietettiin myös Ukon juhlaa eli Ukon vakkoja tai Ukon häitä. Ukon vakat olivat pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot. Vakkajuhlissa uhrattiin vakallinen ruokaa ja juotiin pyhää olutta. Kyseessä oli mitä todennäköisimmin juhla sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.

Pastuskeri

Pastuskeri (Bastuskär, Saunakari) sijaitsee Meri-Porissa Anttooran ja Lampaluodon välissä ja sinne on autotie. Saaren asutuksesta on kirjallisia merkintöjä 1600-luvulta saakka. Luonto ja meri määräsivät ulkoluodon asukkaiden elämäntahdin. Elanto saatiin karuissa oloissa kalastuksesta ja metsien hillitystä kaskeamisesta. Koko ikänsä saarella asuneita miehiä arvostettiin sokkeloisen rannikon tuntevina luotseina.

Juhlan paikkana Koivuniemen leirikeskus, jonka päärakennus on 1800-luvulla rakennettu vanha luotsiasema. Omenapuiden ja marjapensaiden koristamassa pihapiirissä on myös pienempi tupa, luentosali ja ruokala. Sauna sijaitsee suojaisessa paikassa merenrannalle. Vuodepaikkoja on 40 ja majoitus tapahtuu 2-8 hengen huoneissa.

Saaren tunnelmallisissa metsissä ja lehdoissa kasvaa monia harvinaisia kasveja ja puita kuten pihtakuusi ja tammi. Saaristolle tyypillinen tyrni viihtyy rantavyöhykkeellä. Kaislikoissa ja kareilla pesivät useat merilinnut ja joutsenet, pihapiirissä pääskyset ja rantalehdossa satakieli.

[google-map-v3 width="350" height="350" zoom="6" maptype="ROADMAP" mapalign="center" addmarkermashupbubble="false" addmarkermashupbubble="false" addmarkerlist="Pastuskeri 28900 Pori{}sunny.png" maptypecontrol="true" pancontrol="true" zoomcontrol="true" scalecontrol="true" streetviewcontrol="true" scrollwheelcontrol="false" bubbleautopan="true" showbike="false" showtraffic="false" showpanoramio="false"]

Osallistumismaksu

Taivaannaulan jäsen 20 €
Ei-jäsenet 25 €

Kaikki alle 15-vuotiaat 15 €
Samassa sängyssä vanhemman kanssa nukkuvat alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset tapahtuu alla olevalla lomakkeella. Ilmoittautumisaika päättyy 1.5.2012. Osallistumismaksun pitää olla maksettuna viimeistään 7.5.2012.

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan.

Nimi
Sähköposti
Puhelinnumero
Oletko Taivaannaulan jäsen?
Olisitko kiinnostunut toimimaan avustajana keittiöryhmässä?
Allergiat ja erityisruokavaliot
Kommenttejä tai kysymyksiä?

Lisätietoja

Lisäkysymyksiä voi esittää sähköpostitse osoitteeseen hela@taivaannaula.org tai kommentoimalla tätä kirjoitusta. Tarkempia tietoja juhlasta lähetetään osallistujille sähköpostitse hyvissä ajoin ennen juhlaa.

Lisää aiheesta:

  • Ei aiheeseen liittyviä artikkeleita

Laskiainen, pellava ja aurinko

Hei hei hamppuja, pitkiä lauhkeita liinoja! Laskiaisena laskettiin mäkeä, huudettiin taloon pitkiä pellavia ja syötiin itsensä rasvalla terveeksi ja voimakkaaksi. Laskiainen oli erityisesti naisten aikaa. Juhlan tavoissa ja uskomuksissa toistuvat hulmuavat hiukset, kampaaminen, pellava, tuhka ja rasva, jotka ovat myös kaikki aurinkoon yhdistettyjä asioita itämerensuomalaisessa mytologiassa. Laskiainen onkin luultavasti ollut muinaisajalla auringon ja talven päättymisen juhla.

Laskiaista on vietetty seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, aikaisintaan 8. helmikuuta ja myöhäisintään 7. maaliskuuta. Laskiaisen pyhiä ovat laskiaissunnuntai ja sitä seuraava laskiaistiistai, joka aloittaa pääsiäiseen kestävän paaston ajan. Laskiainen oli katolisella ajalla kevätpaaston alkamisjuhla, mihin teonsana viittaa: laskea, laskeutuminen paastoon. Laskiaisen vastakohta oli pääsiäinen, paastosta pääseminen.

Laskiainen oli ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluva päivä. Useimmat laskiaisen tavat ja uskomukset kohdistuivat joko naisten käsitöiden raaka-aineisiin: pellavaan, hamppuun ja villaan, tai karjanhoitoon ja naisten kasvattamiin pihan piirin hyötykasveihin, nauriiseen, herneeseen ja papuun. Joulunaika oli miesten, peltoviljan ja hevosten juhla, mutta laskiainen oli naisten aikaa. Saman ilmiön voi havaita Virossa, jossa naisten oli kiellettyä tehdä töitä laskiaisen aikoihin.

Laskiaisena ruuassa tuli olla ennen kaikkea rasvaa. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin kotieläimet lypsivät ja lihoivat. Rasvaruualla mässäily lienee olleen osittain seurausta siitä, että laskiaisen jälkeen alkoi voimia vaativa pääsiäispaasto. Ruokaa piti olla yltäkylläisesti, eikä pöytää tyhjennetty koko päivänä. Näin runsauden ajateltiin jatkuvan koko vuoden.

Pellavalla eli liinalla oli merkittävä asema laskiaisen vietossa. Naiset ottivat puhtaan paidan ylleen ja pukeutuivat muutoinkin valkoisiin sekä sukivat tiheään hiuksiaan, jotta pellavan kuidut olisivat tulleet valkeiksi ja pehmeiksi. Lasten päähän tehtiin pitkistä kuiduista laskiaispalmikot. Iltapäivällä nuori väki alkoi hurjan mäenlaskun, jonka aikana huudettiin kotitaloon pitkiä pellavia, hienoja hamppuja.

Paitsi siis pellavalla myös hiuksilla, kampaamisella ja tuhkalla oli asemansa laskiaisen tavoissa uskomuksissa. Laskiaisena neitojen kuului pitää hiuksensa auki ja harjata niitä kiiltäviksi, jotta tulevan vuoden pellavasato onnistuisi. Jos päivän mentyä mailleen oli vielä tyttäriä mäen laskussa, niin on varmaa että heillä hiukset säilyvät sileinä ja pitkinä ja pellavat kasvoivat pitkää liinaa. Laskiaisen jälkeen vietettiin tuhkapäivää. Silloin sikojen silmille tuhkaa, jotta ne eivät näkisi mennä viljapeltoon.

Pellavaan ja tuhkaan liittyvät uskomukset saavat syvemmän merkityksen pellavan syntyrunon valossa. Tarinan mukaan eräänä kesänä raivosi suuri tulipalo. Tuli poltti maita ja soita. Suurimman suon selällä oli tuima tunturi, jonka laella oli kaksi kantosta ja kolmea koivua. Paikalle saapuivat sisarukset Sotkottaret, jotka kaivoivat kantosten lomasta, koivujen juurten alta. Maan kätköstä löytyi pellavan siemen.

Tämän jälkeen syntyrunossa kerrotaan hevosista. Kerran kuoli musta ruuna, vaipui valkea hevonen nurmelle nimettömälle, maalle tuntemattomalle. Hevosen ruumis poltettiin ja nurmi kynnettiin hevosen luilla. Palosta syntyi tuhkaa johon siemen kylvettiin. Eräänä kesäisenä yönä maasta sitten kasvoi pellavan taimi.

Pellavalla oli muinaissuomalaisille pyhä kasvi, jonka kylvämiseen liittyi monenlaisia rituaaleja. Kylvön suorittivat miehet valkoinen pellavapaita päällä. Puhella ei saanut. Naiset tulivat taaempana juhla-asuissaan. Puhekielto koski heitäkin. Uskottiin, että saattueella estettiin pellavan lakoaminen. Pellava kylvettiin niin tiuhaan, että lude pääsi harppaamaan siemeneltä toiselle, eivätkä varpaat multaantuneet.

Miksi pellava sitten yhdistetään kevättalveen, hetkeen, jolloin ihmiset tunsivat valon määrän lisääntymisen koko olemuksessaan ja todistivat kuinka kevät otti vallan talvelta? Pellavan syntyrunossa tapahtuva syntymän ja kuoleman vuorottelu saattaa hyvinkin kuvastaa maailman jatkuvaa kiertoa. Maailma ei koskaan saavuta lopullista järjestystä ja pysyvää tilaa, mutta muutos noudattaa tiettyä tasapainoa ja rytmiä. Rytmit perustuvat vastakohdille: elämä ja kuolema, musta ruuna ja valkoinen hevonen, talvi ja kevään saapuminen.

Valon tuova aurinko eli Päivä tuntuu olevan laskiaisen uskomuksissa yhdistävä tekijä pellavan, tuhkan, hiusten ja kampaamisen välillä. Joissain karjalaisissa runoissa kuvataan, miten Päivä (aurinko) tai Päivän poika pesee hiuksensa tuhkalla. Toisissa runoversioissa Päivä pesee hiuksiaan kourallisella pellavaa. Auringon hiukset symboloivat tietenkin loistavia auringonsäteitä, jotka sitten yhdistyvät laskiaisena neitojen hulmuaviin hiuksiin ja pitkiin pellaviin.

Saarenmaalla tiedetään suoritetun kesäpäivänseisauksena palvontamenoja auringolle, joilla taattiin pellavasadon kasvu. Virolaisten regilaulujen kuvaukset meren harjaamisesta tai kampaamisesta kultaisella kammalla on tulkittu auringonsäteiden liikkeeksi meren yllä. Laskiaisen keskeiset elementit, hiukset, tuhka, pellava ja kampaaminen yhdistetään siis itämerensuomalaisissa runoissa nimenomaan aurinkoon. Vielä eräs mahdollinen viittaus laskiaisen aurinkosymboliikkaan on rasvaisen laskiaisruuan aikaansaama ihailtu kiitely, joka voisi sekin symboloida auringonpaistetta.

Kovin kauas itämerensuomalaisten kansojen parista ei ainakaan tarvitse mennä, jos haluaa löytää auringolle omistetun laskiaisen. Venäläinen laskiainen eli maslenitsa periytyy nimittäin pakanallisesta auringolle ja talven päättymiselle omistetusta juhlasta. Maslenitsan aikaan herkuteltiin rasvaisilla ruuilla. Ajankohtaa onkin kutsuttu voiviikoksi tai bliniviikoksi. Pyöreät blinit symboloivat aurinkoa, ja samanlaista symboliikkaa on yhdistetty muun muassa karjalaisiin vatruskoihin.

Maslenitsan maskotti oli kirkkaisiin vaatteisiin puettu olkinukke, todennäköisesti auringon symboli sekin, joka poltettiin juhlan lopuksi jäljelle jääneiden blinien kanssa. Kun slaavit käännytettiin kristinuskoon, alkuperäisuskon juhlan päälle liimattiin tuttuun tapaan kristillinen merkitys. Talvisesta aurinkojuhlasta tuli pääsiäispaaston alkamisen hetki.

Lisää aiheesta:

Retki Rapolan muinaislinnalle ja Ritvalan helkajuhlaan

Rapola 2

Taivaannaula ry järjestää lauantaina ja sunnuntaina 26.5.-27.5.2012 opastetun retken Hämeen mahtavimmalle Rapolan muinaislinnalle Sääksmäellä Valkeakoskella sekä vierailun Ritvalan ikiaikaiseen helkajuhlaan. Yöpyminen tapahtuu Sääksmäen Saarioismajalla, jossa on myös mahdollisuus saunomiseen.

Retkelle ilmoittaudutaan sähköpostitse, paluupostissa lähetetään ohjeet osallistumismaksun maksamiseen. Ilmoittautumisaika päättyy 1.5.2012.

Ohjelma

Lauantaina 26.5.2012

Rapalum-näyttely / Kari Rydman
Opastettu tutustuminen Rapolan muinaislinnaan
Hiljentyminen alueen kuppikivillä
Yöpyminen ja sauna Saarioismajalla

Sunnuntaina 27.5.2012

Ritvalan helkajuhla

Rapolan muinaislinnasta

Lauantaina tutustutaan Rapolan muinaislinnaan ja sen historiaan. Retkeen kuuluu Rapolan ja Voipaalan historiaan syvällisesti perehtyneen Kari Rydmanin opastus muinaislinnasta kertovassa Rapalum-näyttelyyn. Ohjelmaan kuuluu myös opastettu kierros Rapolassa sekä hiljentyminen kuppikivillä.

Rapolan on ollut jo rautakaudella monenlaisten tapahtumien näyttämönä. Se on suurin Suomen sadasta muinaislinnasta ja keskeisellä paikalla myös sijaintinsa puolesta. Linnavuori kohoaa 70 metriä läheisen Vanajaveden pinnan yläpuolelle. Linna-alueen muodostaa noin 200 metriä leveä ja 400 metriä pitkä harjulaajentuma, jonka sisään jää kaksi jääkauden aikaansaamaa harjuhautaa eli suppaa.

Rapolassa on kivivalleja muistona tuhat vuotta sitten harjun laella sijainneesta hirsivarustuksesta. Rakennelmat on ajoitettu viikinkiajalla 800-1000-luvuilla. Linnoitusta on käytetty vielä ainakin varhaiskeskiajalla 1200-luvulla. Muinaislinnan alueesta on kaivauksin tutkittu vasta hyvin pieni osa, joten tulevaisuudessa käsitykset Rapolan linnan roolista saattavat vielä muuttua.

Helkajuhla

Ritvalan helkajuhlasta

Sunnuntaina suunnataan Ritvalan ikivanhaan helkajuhlaan. Helkajuhlaa on vietetty helluntaisin Sääksmäen Ritvalan kylässä muinaisista ajoista saakka. Juhlan iästä ei vallitse tutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä, mutta selvänä pidetään, että sen perimmäinen symboliikka palautuu kristinuskoa edeltäviin kevät- ja hedelmällisyysriitteihin. Seudulla uskottiin pitkään, että Ritvalan vainiot ja pellot menettävät hedelmällisyytensä jos juhlan viettäminen lopetetaan.

Helkajuhlassa neidot kulkevat reitin raitinristiltä Seurantalon mäelle laulaen helkavirsiä. Mäellä neidot asettuvat piiriin, jonka on arveltu symboloivan aurinkoa. Piirin lähettyvillä tai keskellä on myös voitu polttaa onnea tuovia helavalkeita.

Hinnat

Koko viikonloppu yöpymisineen
Yhdistyksen jäsenille 20 €, ei-jäsenille 23 €

Pelkkä Rapolan retki lauantaina
Jäsenille 5 €, ei-jäsenille 8 €

Pelkkä yöpyminen Saarioismajalla
Kaikille 5 €

Pelkkä sunnuntain helkajuhla
Kaikille 10 €

Kaikkiin tapahtumiin alle 10-vuotiaat lapset huoltajan seurassa ilmaiseksi.

Rapola 1

Yöpyminen

Lauantai-iltana majoittuminen tapahtuu Sääksmäen Saarioismajalla, jossa on mahdollisuus saunomiseen.

Ruokailu ja matkustus

Ruokailu järjestetään ruokarinki-periaatteella (kaikki tuovat jotain jaettavaa) ja matkustus kimppakyydeillä. Järjestelyistä sovitaan tarkemmin osallistujien kesken ennen retkeä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen rapola@taivaannaula.org. Ilmoittautumisaika päättyy 1.5.2012. Osallistumismaksun pitää olla maksettuna viimeistään 12.5.2012.

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan. Kerrothan ilmoittautuessa otatko osaa koko viikonloppuun vai ainoastaan osaan tapahtumista.

Linkkejä

Hiitola: http://hiitola-foorumi.net/v3/viewtopic.php?p=23675#p23675
Facebook: http://www.facebook.com/events/255435661199523/

Lisää aiheesta: