»Voi mun armas äitiseni, ihana imettäjäni, kultainen kulettajani, armas maion antajani!»

Itämerensuomalaisessa mytologiassa on piirteitä, joista voidaan tulkita maailman syntyneen naisesta. Alkuäiti synnyttää Väinämöisen tai Väinämöisen isän, mistä alkaa maailman syntyyn johtava tapahtumasarja. Synnyttäjä on Pohjanmaan ja Itä-Suomen perinteissä ilman kaarella istuva impi tai Pohjan neito, Laatokan Karjalassa ortodoksisesta perinteestä tuleva neitseellinen Iro-neito tai Maaria.

Itämerensuomalaisissa myyteissä naiset turvaavat olemassa olevan. He hallitsevat elämää ja kuolemaa sekä ylläpitävät maailman keskusta. Loitsuilla käännyttiin erityisen usein Maarian puoleen, joka oli hengellinen äiti, parantaja, auttaja ja äitiyden suojelija. Neitsyt Maria korvasi keskiajalla etnisen perinteen elämän äidin eli Päivättären.

Kansanrunojen kuvaamissa sukulaisuussuhteissa korostuu äitien asema itsenäisinä päättäjinä. Tyttären avioitumisessa sananvalta on ollut äidillä ja veljillä. Väinämöinenkin pyytää tyttären kättä Pohjolan emännältä, ei isännältä. Vienan Karjalassa säilyi 1900-luvulle asti sukujärjestelmä, jossa isä ei vastannut tyttärestä. Äiti on myös runojen miespuolisten sankareiden neuvonantaja, jonka puoleen käännytään hädän hetkellä.

Samankaltaisia artikkeleita