Viime vuosi 2013 oli Taivaannaulan toiminnan toistaiseksi vilkkain. Taivaannaula järjesti juhlia ja retkiä, teki tutkimustyötä ja jakoi tietoa kotoperäisistä perinteistä kasvavalle yleisölle. Viime vuoden toimintakertomus esiteltiin viikko sitten kevätkäräjillä. Seuraavassa sen pohjalta kohokohtia Taivaannaulan toiminnasta viime vuodelta.

Suosittuja juhlia ja kesäleiri Virossa

Taivaannaula järjesti tuttuun tapaan kaksi valtakunnallista juhlaa, helan toukokuussa ja kekrin lokakuun lopussa. Molemmat juhlat järjestettiin Valkeakoskella ja niihin osallistui viitisenkymmentä vierasta, niin vanhoja tuttuja kuin uusiakin tuttavuuksia.

Viime vuonna Taivaannaula teki myös uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä. Matkasimme noin kymmenen hengen voimin Viroon, jossa järjestettiin Maavalla Kodan ja Taivaannaulan ensimmäinen yhteinen kesäleiri. Leirin aikana tehtiin perinteisiä käsitöitä ja talkootöitä, opittiin virolaisten maauskosta sekä tutustuttiin moniin uusiin ihmisiin.

Tänä vuonna kesäleiri järjestetään Suomessa, tarkemmin sanottuna heinäkuussa Ritvalan kylässä Valkeakoskella.

Lisää näkyvyyttä

Yhdistyksen näkyvyys mediassa lisääntyi entisestään vuonna 2013. Keväällä puheenjohtaja Petri Villa oli radiohaastattelussa yhdessä dosentti Risto Pulkkisen kanssa ja lisäksi Apu-lehdessä ilmestyi artikkeli Taivaannaulan kekristä. Taivaannaulasta ja kekristä puhuttiin myös lokakuisessa Ylen haastattelussa, jossa dosentti Risto Pulkkisen lisäksi haastateltiin myös vanhimpien neuvoston jäsentä Mirka Turpeista.

Sosiaalisessa mediassa Taivaannaulan ylläpitämän Facebookin Suomenusko-sivun seuraajien lukumäärä kasvoi koko vuoden 2013 ajan. Sivun suosituimmat päivitykset tavoittivat noin 50 000 suomalaista. Tällä hetkellä sivulla on noin 8000 seuraajaa. Facebook-sivu sai syksyllä seurakseen Google+-palveluun luodun sisarsivun.

Uusia yhteistyökuvioita

Vuonna 2013 Taivaannaula jatkoi kasvuaan, mikä näkyy muun muassa jäsenmäärän kaksinkertaistumisena. Kasvu näkyy myös lisääntyneenä kansainvälisyytenä, kuten suhteiden luomisena sukukansoihin sekä Virossa että Venäjällä. Myös Suomen sisällä verkostoituminen on jatkunut perinnejärjestöjen suuntaan.

Uudenlaista yhteistyötä tehtiin myös kulttuurihankkeiden puitteissa. Seinäjoen kaupunginkirjastossa järjestettiin kokeellisten lastenkirjojen näyttely toukokuussa 2013. Yksi näyttelyn kirjoista perustui Taivaannaulan verkkosivuilla sekä Facebookin Suomeusko-sivulla julkaistuihin kirjoituksiin. Taivaannaulan kirjoituksia käytettiin myös taiteilija Riikka Palosen näyttelyssä Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa, minkä teemana oli metsä ja metsän väki. Näyttely oli avoinna touko-syyskuussa 2013.

Taivaannaula myös avusti Tampereen AMK:n kuvataiteen opiskelijoita heidän lyhytelokuvansa “Uhri” tekemisessä keskustelemalla tekijöiden kanssa kotoperäisestä luonnonuskoisesta maailmankuvasta ja perinnekulttuurista sekä niiden kuvaamisesta elokuvan keinoin. Näyttely oli avoinna huhti-toukokuussa taidekeskus Mältinrannassa Tampereella.

Taivaannaula on myös pyrkinyt tekemään informatiivisia kansanuskon tutkijoiden haastatteluita ja tuomaan näin heidän tietojaan ja näkemyksiään ihmisten saataville verkossa. Viime vuonna yhdistyksen sivuilla ryhdyttiin julkaisemaan tutkijoiden haastatteluita. Tähän mennessä Taivaannaula on haastatellut jo Anna-Leena Siikalaa, Juha Pentikäistä, Risto Pulkkista ja Henni Ilomäkeä.

Sukukansoja ja hiisien kartoittamista

Taivaannaulan verkostoitumista on tukenut Taivaannaulan kalenterin valmistelutyö. Viime vuoden kalenterin aiheena ovat suomensukuiset kansat. Kalenteria varten pyysimme kuvia useilta sukukansoilta ja kerroimme samalla Taivaannaulan toiminnasta. Kalenteri osoittautui erittäin suosituksi ja painokset myytiin loppuun tammikuuhun mennessä.

Viime vuoden merkittävin päätös oli monivuotisen Hiisi-hankkeen perustaminen. Hankkeen tarkoituksena on suomalaisten luonnontilaisten pyhien paikkojen kartoittaminen, kuvaaminen ja tiedon kokoaminen. Tiedotus uudesta hankkeesta aloitettiin 28. maaliskuuta. Päivä liittyy suomalaisten pyhien luonnonpaikkojen historiaan ja se julistettiinkin suomalaisten hiisien päiväksi.

Vuoden aikana ilmoittautuneiden vajaan kahdenkymmenen vapaaehtoisen voimin kerättiin hankkeen sisäiseen verkkosivustoon tietoja kymmenistä pyhistä luonnonkohteista eri puolilla Suomea. Myös arkiston tutkiminen aloitettiin kesällä. Loppuvuodesta saatiin lisäksi Maavalla Kodalta kyselykaava sekä metodiikan opas, joiden avulla paikkoihin liittyvää kansanperinnettä on tarkoitus kerätä paikallisilta ihmisiltä.

Kohti tulevaa

Taivaannaulan toimintaa pyritään kehittämään jäsenten toiveiden pohjalta. Vuonna 2013 toteutettiin ensimmäistä kertaa jäsenkysely, jossa koottiin jäseniltä tietoja Taivaannaulan toiminnasta ja sen mahdollisista kehityssuunnista. Kysely tehtiin helmikuussa 2013 ja siihen osallistui lähes 70 prosenttia yhdistyksen jäsenistä.

Yhdistyksen toiminta onkin vakiintunut selkeästi, mikä näkyy siinä, että toiminta suuntautuu yhä vahvemmin ulospäin ja yhteistyöverkostot kasvavat. Vuonna 2013 Taivaannaula jatkoi aikaisempien vuosien mukaista kehitystä, ja on samalla laajentunut kasvun aikana. Uusia ja innostuneita jäseniä on tullut paljon mukaan, mikä lupaa hyvää yhdistyksen tulevan toiminnan kannalta.

Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana rakentamassa ja kehittämässä Taivaannaulan toimintaa!

Samankaltaisia artikkeleita