Vastalla vihtominen on vanhastaan merkinnyt ihmisen siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen. Nimen saanut lapsi on voitu pestä ja vihtoa saunassa alkavaa elämäntaivalta varten. Sukulaiset ja naapurit toivat lapselle »hammasrahaa» eli »vihtarahaa».

Morsiamen tulevaa hedelmällisyyttä ja onnea edistettiin vihtomalla. Saunassa vihdottiin niin lempeään nostattavat nuoret tytöt kuin synnyttävät naiset. Synnyttävän naisen vihtaan jäi vahvaa väkeä, jota käytettiin karjaa suojaavissa taioissa. Vainajat pestiin saunassa, jossa heidät toisinaan vielä vihdottiin viimeisen kerran. Vihta annettiin vainajan mukaan viimeiselle matkalle.

Myös sairaat vihdottiin saunassa. Parannusvihta tehtiin usein lepästä ja lehvät siihen saatettiin hakea yhdeksästä eri puusta. Vastominen piti aloittaa päästä ja jatkaa sitä kohti varpaita. Näin ajettiin taudit pois kehosta eli »varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleeseen». Päinvastaisen menettelyn uskottiin vievän taudin sisemmälle ruumiiseen.

Kesällä ensimmäiset vihdat tehtiin kun koivunlehdet kasvoivat täysikokoisiksi. Säilyvimmät ja tuoksuvimmat vastat saatiin yläkuulla taitetuista oksista, niissä uskottiin lehtien pysyvän kiinni. Vihtoja tehtiin elokuiseen Laurin päivään asti, jonka jälkeen puut eivät enää kasvaneet ja lehdet kellastuivat.

Samankaltaisia artikkeleita