Tuuli mielletään kansanperinteessä vainajahenkien olinpaikaksi. Rauhattomien vainajien ajatellaan kulkevan ihmisten maailmassa tuulispäänä. Tuulenpyörre saattoi olla myös kateellinen naapuri tai vihamies varastamassa viljaonnea. Tällaiset aikeet tehtiin tyhjiksi heittämällä tuulenpyörteeseen kirves tai iskemällä sitä puukolla.

”Lapsena kuulin kerran kerrottavan ku yhen talom pellolta heinäruko läht ilimaan tuulijaispeäm mukana. Isäntä osu olleen siinä paikalla, se sieppas puukon tupestaaj ja löi siihen heinärukoo ennenkö se kerkis nousta ilimaa. Kun sem isännän vihamies oli sitte sattunu löymääm puukolla reiteesä ni se isäntä tuumas, että se olj se vihamies siinä heinäruvossa vaikka näkymättömänä.” Perimätieto Jämsästä

Samankaltaisia artikkeleita