Mustanpuhuvia korppeja, variksia ja harakoita kuvaillaan kansanperinteessä usein pahantuojiksi. Korppi eli kaarne on lemmon lintu, joka on kerätty kekäleistä ja sysipuista. Lauluissa sitä pyydetään ottamaan laulajan murheet ja upottamaan ne kalattomaan lampeen. Korppi, saattajalintu, saattoi ilmestyä talon läheisyyteen hakemaan kuolevan sielua.

Korpilla on myös yhteys tietäjiin ja kansanparannukseen. Suomalaisilla tietäjillä on ollut monenlaisia taikakaluja, joita he ovat käyttäneet loitsiessaan ja parannustöitä tehdessään. Kuuluisan koskenpääläisen tietäjän Niittu-Juonaan taikakaluihin kuului »korpinkiveksi» sanottu musta kivi. Sillä uskottiin olevan voimia, joita vain tietäjä osaa käyttää.

Perimätiedon mukaan korpinkivi on peräisin korpin pesästä. Se on kulkenut tietäjän suvussa sukupolvelta toiselle. Kiven sanotaan periytyvän samaan tapaan kuin tietäjän lahjat kulkevat suvussa verenperintönä. Perimätiedon mukaan tietäjän esi-isä Antti Sipinpoika Nousiainen toi kiven mukanaan Ruotsista 1600-luvulla. Korpinkivi on edelleen saman suvun hallussa.

Korpinkiveä vaalinut Niittu-Juonas paransi muun muassa erilaisia kasvaimia, puremia, silmävaivoja ja hammassärkyjä. Parantamiseen hän käytti niin loitsuja kuin parantavia voiteita. Hän osasi myös seisauttaa verenvuodon, paikantaa kadonneen tavaran ja nähdä tulevia tapahtumia. Tietäjän pihapiirin tunnettiin puuhun isketyistä karhun pääkalloista.

Samankaltaisia artikkeleita