Taivaannaula julkaisee kevään aikana kansatieteilijä Ildikó Lehtisen artikkeleita suomalais-ugrilaisten kansojen puvuista. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin inkeroisten ja vatjalaisten asuja. Toisessa osassa esiteltiin komien asuja. Kolmannessa osassa katseet käännettiin marien upeisiin perinneasuihin ja neljännessä Mordvan suuntaan. Nyt matkustamme Udmurtiaan!

Vjatkan ja Kaman välisellä alueella udmurtit viljelivät hamppua ja pellavaa. Naisten ja miesten puvut ommeltiin kotikutoisista pellava- ja villakankaista.

Udmurttilainen tyttö ja mies. Tytön hiukset on palmikoitu yhdelle palmikolle. Mekko on ruudullista kotikutoista kangasta. Kaulassa on rahoista koottu rintakoriste. Kuva U. T. Sirelius 1906. Museovirasto.
Udmurttilainen tyttö ja mies. Tytön hiukset on palmikoitu yhdelle palmikolle. Mekko on ruudullista kotikutoista kangasta. Kaulassa on rahoista koottu rintakoriste. Kuva U. T. Sirelius 1906. Museovirasto.

Pohjoisessa naisten pukuun kuului valkoinen pitkä mekko, valkoinen takki ja esiliina. Mekkoa koristeltiin kirjonnalla ja lisäksi punaisella kangasapplikaatiolla. Eroa oli tyttöjen ja naimisissa olevien naisten pukujen koristelutavoissa. Tyttöjen paidassa halkio oli vasemmalla sivulla. Naimaikäisten tyttöjen paidan etukappaleessa oli kolmion muotoinen kuvio, joka tehtiin punaisesta kangasnauhasta applikoimalla. Naimisissa olevan naisen tunnuksena oli kirjontakoristeinen etumus, joka sidottiin rintahalkion päälle. Myös takeissa oli eroa. Tyttöjen takit ommeltiin punaraidallisesta, naimisissa olevien naisten takit valkoisesta pellavakankaasta.

Pohjoisudmurttilaisia valkoisessa kirjonta-ja applikaatiokoristeisissa mekoissaan. Kuva Ildikó Lehtinen 1995. Museovirasto.
Pohjoisudmurttilaisia valkoisessa kirjonta-ja applikaatiokoristeisissa mekoissaan. Kuva Ildikó Lehtinen 1995. Museovirasto.
Pohjoisudmurttilaisen pukuun pukeutunut tyttö suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa Lahdessa kesällä 2016. Kuva Ildikó Lehtinen.
Pohjoisudmurttilaisen pukuun pukeutunut tyttö suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa Lahdessa kesällä 2016. Kuva Ildikó Lehtinen.

Eteläudmurtit ompelivat mekkonsa ja takkinsa raidallisesta tai ruudullisesta kankaasta. Mekon helmakappaleet kudottiin kuviollisiksi pujottamalla. Pujotuskuviollisten kankaiden valmistus oli harvojen taito, jota pidettiin arvossa. Kuvioina oli tähtiä, kannuksenpyöriä, neliöitä ja hakaristejä eli samoja kuvioita, joita myös kirjailtiin päähineisiin, pääliinoihin ja pohjoisessa myös naisten paitojen olkapäihin. Etelässä valkoinen asu kuului ainoastaan uhrimenoihin.

Eteläudmurttilaiseen pukuun pukeutunut nainen. Udmurtia 2013. Kuva Ildikó Lehtinen.
Eteläudmurttilaiseen pukuun pukeutunut nainen. Udmurtia 2013. Kuva Ildikó Lehtinen.
Eteläudmurttilaiseen pukuun pukeutuneita naisia Ludorvain ulkomuseossa. Udmurtia 2013. Kuva Ildikó Lehtinen.
Eteläudmurttilaiseen pukuun pukeutuneita naisia Ludorvain ulkomuseossa. Udmurtia 2013. Kuva Ildikó Lehtinen.
Yksityiskohta kotikutoisesta kankaasta, johon on pujottamalla tehty geometrisia kuvioita. Kuva Ildikó Lehtinen.
Yksityiskohta kotikutoisesta kankaasta, johon on pujottamalla tehty geometrisia kuvioita. Kuva Ildikó Lehtinen.

Päähineissä oli paikallisia ja ikäeroja. Tytöt kampasivat hiuksensa palmikolle ja ripustivat siihen erilaisia riipuksia. Otsalle sidottiin otsanauhaa tai päähän puettiin pyöreä ja rahakoristeinen takja-lakki. Se kuului ainoastaan tytöille. Häämenoissa morsian lahjoitti lakkinsa nuoremmalle sisarelleen tai parhaalle ystävättärelleen. Avioliiton solmimisen jälkeen hiukset kammattiin kahdelle punokselle. Päähän sidottiin otsanauha, ja sen päälle kiedottiin kaitaliina. Kaitaliinan lisäksi käytettiin kartionmuotoisia päähineitä, jonka otsakappaleeseen ommeltiin rahoja ja helmiä. Juhlissa niihin kiinnitettiin hapsureunainen huivi. Sen väri paljasti käyttäjän iän. Nuoret naiset pitivät mustakuviollista ja vanhat punakuviollista kirjonta- ja applikaatiokoristeista huivia. Päähine oli sukukalleus, joka periytyi äidiltä tyttärelle.

Udmurttinaisten pukuun kuului runsaasti erilaisia koruja. Pohjoisessa naisilla oli helminauhoja, etelässä suosittiin rahakoruja. Eteläiset udmurtit pitivät korvakorujen lisäksi kaula- ja rintakoruja sekä olkavyötä. Niihin ripustettiin pahalta silmältä suojaavia amuletteja ja kaurikotiloita.

Miesten paidat ja housut ommeltiin kotikutoisesta raidallisesta tai ruudullisesta kankaasta. Miesten pukua täydensi valkoisesta kankaasta ommeltu esiliina. Päällysvaatteet olivat vanutettua villakangasta. Kesällä pidettiin virsuja, talvella huopasaappaita.

Nyt perinteisiä pukuja käytetään häissä, festivaaleilla ja uhrijuhlissa. Kansanpukujen pohjalta suunnitellaan pukuja, joista erityisesti suunnittelija Polina Kubistan (VK,Facebook,Instagram) puvut ovat suosittuja.

Polina Kubistan tavaramerkki.
Polina Kubistan tavaramerkki.

Ildikó Lehtinen

Aiheesta enemmän:
Lebedeva, S. Kh. Удмурт калык дӥcькут. / Удмуртская народная одежда./ Udmurt Folk Costume. Izhevsk: Publishing House ”Udmurtia”. 2008.
Marit, mordvalaiset ja udmurtit. Perinteisen kulttuurin tietosanakirja. Toimittanut Ildikó Lehtinen. Helsinki: Museovirasto – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2005.
Peterson, Aleksei. Udmurdi päevikud. / Удмуртъёс дорын чаклам-гожъямъёс.Tartu: Eesti Rahva Muuseum. 2006.

Samankaltaisia artikkeleita