Suomen romaniväestön keskuudesta on tallennettu jonkin verran loitsuperinnettä. Romaneilta kerätyt loitsut ovat hyvin samanlaisia kuin valtaväestön vastaavat: verenseisautuksia, eläinten loihtimisia, parannuksia, kateen lukuja, loitsuja kipuja vastaan ja synnytyksen edistämiseksi.

Lisäksi arkistoista löytyy loitsuja, jotka kertoja on »kuullut mustalaisilta». Oppia hengenasioissa on haettu niiltä joilla sitä on sattunut olemaan. Suomesta tunnetaan tapauksia, joissa talon emäntä on varmistanut hyvän voionnen kierteleviltä »tattareilta tai mustalaisilta» saaduilla opeilla. Kansantarinoissa suomalaiset isännät vuorostaan matkaavat saamelaisten noitien luokse tietoa hakemaan.

Tässä muutamia romaniloitsuja:

Veren seisotus

»Seppä oli pajassa,
Sepän poika porstuassa.
Seiso veri kuni seinä,
Asu veri kuni aita,
Seiso kuin pellonveräjä,
Miks’ sinä tulit tänne,
Sinä veren vuodattaja?
Minä otan rautaseipään
Ja tukitsen sen.
Ei yhtään verenpisarata pidä tuleman!»

Kateen luku

»Tule tauti jumalasta
apu hyvästä ihmisestä
taikka hyvästä Katriinasta.
Vien pahan ihmisen sanat
miss’ ei kuulu kukon laulu
kieron kovat osat
pahat päivät
jot’ rauhaa elämä
ja onnelliseks
jotk’ kukaan ei kadehtais
jotk’ pahan, kieron ihmisen sanat!»
Koiran lumoussanat
»Sule hiisi hauku sutta
lempo koira leukaluuta
laita suluku suu etteen
haitta hampaijes välliin,
ettet enne ääntä päästä
miehen mentyä sivuite!»

Samankaltaisia artikkeleita