Artikkelit

Tälle sivulle olemme keränneet suomenuskoon liittyviä kirjoituksia. Kirjoitukset edustavat aina kirjoittajan omaa näkökantaa — näkemykselliset erot suomenuskoisten välillä ovat usein pienehköjä, mutta välillä merkittäviäkin. Taivaannaula pyrkii edustamaan niitä kaikkia eikä siis valikoi näille sivuille mitään tiettyä suuntausta edustavia tekstejä.

Omaa artikkeliasi voit ehdottaa lisättäväksi ottamalla yhteyttä ylläpitoon.

Huom! Artikkelikokoelmaa ei ole päivitetty pitkään aikaan, joten se ei välttämättä edusta suomenuskoisten ajatusten "nykytilaa". Ajankohtaisempaa pohdintaa löytyy Taivaannaulan blogista ja Hiitola-foorumilta.

Kati L.

Julkaistu aiemmin Vox Paganorumin numerossa 2/06.

Eräs kummallisimpia seikkoja suomalaisella pakanakentällä on ollut kotoperäisen uskonnollisuuden vähäinen näkyvyys, itse asiassa suoranainen näkymättömyys. Monet monituiset enemmän tai vähemmän vierasperäiset uskonnolliset suuntaukset egyptiläisestä brittiläiseen, altainsiperialaisesta haitilaiseen ovat olleet paljon enemmän esillä ja helpommin löydettävissä kuin omien kotoisten esivanhempiemme uskomukset ja myytit.

Kati L. luo katsauksen suomenuskoisen uuspakanuuden historiaan ja nykytilaan. Suomenusko elää etsikkoaikaansa, mutta onko uusi nousu alkamassa? Missä on menty vikaan aiemmin?

Anssi Alhonen

Suomalainen mytologia ja runoperinne ovat tulvillaan vanhaa viisautta koskien ihmiseloa. Esivanhempiemme perintöön pohjautuvalla suomenuskolla on siis myös eettinen ulottuvuutensa. Muiden uskontojen tavoin myös suomenusko pyrkii antamaan vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin millaista on hyvä elämä tai millainen tapa toimia on järkevintä, arvokkainta ja kauneinta. Pyrinkin tässä kirjoituksessa esittelemään ajatuksiani siitä millaiset eettiset arvot ja ihanteet olivat mielestäni keskeisiä suomalaisessa esikristillisessä perinteessä. Lisäksi annan esimerkkejä siitä miten nämä arvot, tai niiden puute, näkyvät nyky-yhteiskunnassa.

Tässä kirjoituksessaan Alhonen esittelee omia näkemyksiään muinaissuomalaisten maailmankuvan eettisestä puolesta. Voidaanko näistä vanhoista arvoista tuoda jotain arvokasta nykypäivään suomenuskon muodossa?

Kirjoitus on julkaistu Vox Paganorumin numerossa 4/06.

Yhteistä useimmille vanhemmille päätelmille on se, että muinaisuskon muodot on joko omaksuttu suoraan Agricolan runomuotoisesta kuvauksesta tai sitten niitä värittää vahva kristillissävytteinen tulkinta. Mikä sitten on tilanne nykypäivänä?

Muinaisuskoa koskevat lähteet ovat olennaisia myös suomenuskon kannalta. Lähteisiin ei ole kuitenkaan aina luottaminen. Tässä artikkelissaan Kati L. käsittelee perusteellisesti muinaiuskon tutkimisen aineistollisia ongelmia. Artikkeli on ensimmäinen osa suomenuskoa käsittelevässä artikkelisarjassa.

Kirjoitus on julkaistu Vox Paganorumin numerossa 1/07.

Ukkoa on usein verrattu indoeurooppalaiseen taivaanjumalaan, ns. "tunkeilijaan" alkuperäisessä kulttuurissa, oli se sitten puhujan mielestä matriarkaalinen alkukulttuuri taikka suomalais-ugrilainen metsästyskulttuuri, jonka maatalouskulttuuri metalliesineineen syrjäytti. Ukkoa on vertailtu myös vertailtu myös Thoriin ja muihin germaanisiin ukkosenjumaliin, mutta onko ukkonen sittenkään alkuperäisin ja tärkein Ukon jumalallisista valta-alueista?

Ukko on tärkeä jumala suomenuskoisille, mutta hänen todellinen olemuksensa voikin olla moniulotteisimpi kuin on osattu ajatellakaan. Tässä artikkelissaan Kati L. pohtii Ukon arvoitusta ja syvintä olemusta. Artikkeli on toinen osa suomenuskoa käsittelevässä artikkelisarjassa.

Tutkimus on Ahtisen pro gradu -työ Helsingin yliopiston folkloristiikan laitokselle.

"Suomalais-karjalaiseen luonnonhaltijaperinteeseen tutustuminen on ollut hyvin antoisa ja mielenkiintoinen prosessi. Vaikka tuntuukin siltä, että tutkimukseni onnistuu herättämään enemmän kysymyksiä kuin vastaamaan niihin, en kuitenkaan tunne epäonnistuneeni tehtävässä. Maailmankuvan, luontosuhteen ja sukupuolen kulttuuristen merkitysten suhde on laajamittainen asia, mutta sen tarkasteleminen jo itsessään auttaa ymmärtämään ihmisyyttä, kulttuuria ja elämää syvällisemmälläkin tasolla. Se miten ihminen peilaa itseään ja yhteisöä ulkopuolellaan olevaan maailmaan ja miten oman elinpiirin ja toiseuden välille vedetään rajoja, antaa mielikuvaa siitä minkälaisia olentoja me ihmiset oikeastaan olemme. On myös hyvin mielenkiintoista nähdä minkälaiseen hahmoon tai muotoon nämä rajojen vartijat puetaan esimerkiksi juuri luonnonhaltijaperinteessä."

Taivaannaula haluaa edesauttaa suomalaisen perinteen tunnettavuuden ja sitä koskevan tiedon leviämistä. Tästä syystä julkaisemme tässä artikkelikokoelmassa maailmankuvallisten esseiden vastapainona myös puhtaan tieteellisiä artikkeleita. Johanna Ahtisen luvalla julkaisemme hänen tutkimuksensa koskien luonnonhaltijoita suomalais-karjalaisessa uskomusperinteessä. Kirjoitus on jaettu usealle sivulle selaamisen ja lukemisen helpottamiseksi.