Hiisien päivänä kunnioitetaan pyhiä luonnonpaikkoja

Kansanperinnettä jatkava Taivaannaula ry juhlistaa Hiisien päivää jo kolmatta kertaa lauantaina 28.3.2015. Hiisien päivä kunnioittaa suomalaisten etnisen luonnonuskon pyhiä paikkoja, joita yhdistys kartoittaa ja pyrkii sitä kautta suojelemaan.

KarhunkallohonkaKuva: Tuija Wetterstrand

Katso Hiisien päivän tapahtumien tiedot tästä linkistä.

Hiidessä ollaan pyhän äärellä

Hiljainen metsä tervehtii kulkijaa. Askeleet kaikuvat, kunnes pysähtyvät kunnioitusta herättävän puun eteen. Tunnelma on juhlallinen – tänne on tuotu esimerkiksi uutisviljaa, ruokaa ja viinaa haltijoille ja suvun vainajille vuosisatoja aikaisemminkin. Tuntuu hyvältä olla osa sukupolvien jatkumoa, kuulua johonkin. Käsi koskettaa puun runkoa ja täyttää sen edustan tuomisilla. Tuuli humisee. Mielessä kytevä pyyntö pääsee huulilta: suojelkaa minua ja kotini onnea.

Lähimetsän tai -pellon keskeltä voi paljastua jotakin niin ikiaikaisen arvokasta, että sen puolesta on uhmattu esivaltaa vuosisatojen halki. Jo ammoisista ajoista on monia luonnontilaisia lehtoja, kiviä, puita, mäkiä ja vesistöjä pidetty pyhinä uhripaikkoina. Niitä on kutsuttu hiisiksi.

Kristinusko ja luonnonuskoiset perinteet ovat eläneet Suomessa pitkään rinnakkain ja toisiinsa sekoittuen. Kirkko ei suhtautunut suopeasti vanhoilla pyhillä paikoilla harjoitettuihin menoihin. Se ei kuitenkaan pyhien lehtojen tuhoamisesta huolimatta onnistunut kitkemään ikivanhoja perinteitä. Tietoja pyhillä paikoilla uhraamisesta on vielä 1940-luvun puolelta.

Taivaannaula järjestää retkiä pyhille paikoille

Nyky-Suomessa säilyneitä hiisiä ei enää tuhota uskonnon varjolla. Useimmat niistä kuuluvat muinaismuistolain piiriin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi uhrikivillä on vaarana tulla siirretyiksi erilaisten rakennushankkeiden tieltä ja lähteillä tulla kuivatuiksi. Harva enää tuntee vanhoja pyhiä paikkoja, minkä takia niiden suojelu on entistäkin tärkeämpää.

Taivaannaula ry on vuonna 2007 perustettu kotoperäistä luonnonuskoista perinnettä ja sitä kautta suomalaista kulttuuriperinnettä jatkava ja edistävä yhdistys. Hiisien päivää vietetään vuosittain 28. maaliskuuta, sillä tuona päivänä vuonna 1748 lähetettiin piispankirje, jossa kruunua vaadittiin hävittämään vanhat palvontapaikat. Nyt on aika siirtyä 267 vuoden takaisesta hävittämisen ja unohtamisen sanomasta esivanhempiemme perinnön kunnioittamiseen. Päivä on omistettu hiisien tunnetuksi tekemiselle ja suojelulle.

Yhdistys järjestää 28.3.2015 kaksi hiisiretkeä, joilla tutustutaan luonnontilaisiin pyhiin paikkoihin. Varsinais-Suomessa suunnataan Laitilan kuppikiville, kun taas Pirkanmaalla tutustutaan Lempäälän Hyssynvuoreen. Retket ovat opastettuja ja kaikille avoimia. Tarkemmat tiedot löytyvät Taivaannaulan sivuilta!

Taivaannaulan Hiisi-hanke

Taivaannaula käynnisti keväällä 2013 Hiisi-hankkeen hiisipaikkojen suojelemiseksi ja tietojen luetteloimiseksi. Innoitus hankkeelle on saatu Virosta, jossa työtä hiisien eteen on tehty jo vuosikymmeniä. Hankkeen tarkoituksena on lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta hiisistä ja pitää niihin liittyvä kulttuuriperintö elävänä.

Lue lisää Hiisi-hankkeesta!

Lisää aiheesta:

Hiisien päivän tapahtumat Lempäälässä ja Laitilassa 28.3.2015

Lauantaina maaliskuun 28. päivä vietetään jälleen suomalaisten hiisien päivää. Lue tiedote tapahtumasta tästä linkistä!

Osana päivän ohjelmaa Taivaannaulan paikallisosastot järjestävät kaksi hiisiaiheista retkeä, toisen Lempäälässä ja toisen Laitilan Untamalassa.

Lempäälän Hyssynvuoren retki

Hyssynvuori

Pirkanmaan paikallisryhmän Lempäälään suuntautuvassa tapahtumassa esitellään suomalaisia hiisiä sekä Taivaannaulan Hiisi-hankkeen toimintaa. Lisäksi paneudutaan Lempäälän Hyssynvuoreen, jota on arveltu vanhaksi hiideksi ja johon liittyy muutakin mielenkiintoista tarinaperinnettä sekä arkeologisia löydöksiä.

Tapahtuma järjestetään Lempäälän Vaihmalanhovissa Vanajaveden rannalla, josta siirrytään autoilla tutustumaan Hyssynvuoreen.

Tilaisuuden ohjelma

  • Klo 11.00 kokoontuminen Vaihmalanhovissa
  • Taivaannaulan Heikki Humina avaa tilaisuuden
  • Taivaannaulan Anssi Alhonen kertoo aiheesta “Suomalaiset hiidet” ja esittelee Hiisi-hankkeen toimintaa
  • Lempääläinen arkeologian harrastaja Pasi Helin kertoo näkemyksiään Hyssynvuoren muinaishistoriasta
  • Klo 13 alkaen siirtyminen Hyssynvuorelle ja opastettu tutustuminen alueeseen
  • Tilaisuus päättyy Hyssynvuorelle

Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen ja etukäteen tilille maksettava viiden euron osallistumismaksu. Vaihmalanhovissa on kahvitarjoilu.

Tapahtumaan voi ilmoittautua lähettämällä viestiä osoitteeseen heikki@taivaannaula.org. Paikkoja on tarjolla rajoitetusti. Tervetuloa!

Retki Laitilan Untamalaan

Untamalan kylänraitti

Varsinais-Suomen paikallisosasto suuntaa Hiisien päivän Laitilan Untamalan kylään.

Untamala on esihistoriallisista ajoista yhtäjaksoisesti asuttu kylä, joka on rautakaudella muodostanut merkittävän kulttuurikeskuksen. Alue on kulttuuriperinnöltään yksi Suomen rikkaimpimpia ja monipuolisimpia.

Alueelta löytyy kuppikiviä ja mahdollisia uhriröykkiöitä. Yhdestä kuppikivestä on tallennettu 1900-luvun alussa suullinen perimätieto, että se kantaa “pahan kuvaa”. Untamalassa on myös Suomessa erittäin harvinaisia pystykiviä, muun muassa keskiaikainen “Kalevanpojan viikatteentikku”.

Kylän nimi tulee kansanrunoissa mainitusta Untamosta ja tämän alueen arvellaan Satakunnan ohessa olleen keskeinen merenkulkuaiheisen kalevalaisen runouden synnylle.

Muinaisjäännösten lisäksi itse Untamalan kyläraitti on säilyttänyt hyvin historiallisen ulkoasunsa ja lukeutuu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kylän miljöössä on myös säilynyt erilaisia perinnebiotooppeja, joita ylläpidetään muun muassa laiduntamalla.

Paikan päällä meitä tulee opastamaan arkeologi ja Metsähallituksen erikoissuunnittelija Henrik Jansson. Retkestä peritään 5€ osallistumismaksu. Varaa tasaraha mukaan käteisenä!

Retken ohjelma

  • Klo 14.00 Kokoontuminen Nousiaisten kirkolla
  • N. klo 15.00 Tutustuminen Untamalaan
  • N. klo 16.00 Matkaeväiden nauttiminen (omat eväät)
  • N. klo 17.00 Kotimatkalle

Tervetuloa mukaan retkelle! Tapahtumaan voi ilmoittautua lähettämällä viestiä osoitteeseen john@taivaannaula.org.

Lisää aiheesta:

Taivaannaulalle joutsenaiheinen tunnus

Taivaannaulan tunnus (web)

Taivaannaulalla on nyt virallinen tunnus! Kyseessä on syksyisen tunnuskilpailun voittajaehdotus, joka valittiin lokakuussa Taivaannaulan syyskäräjillä.

Kilpailun voittajan valinta oli lopulta jokseenkin yksimielinen – hyviä ehdotuksia oli useita, mutta yksi oli kuitenkin ylitse muiden. Mikko Jaakonsaaren vesilintuaiheisessa tunnuskuvassa tiivistyy monta tärkeää asiaa tyylikkäästi ja sopivan pelkistetysti.

Voittajaa ei julkistettu heti kilpailun ratkettua, vaan kuvaan toteutettiin vielä pieniä viilailuja talven mittaan Jaakonsaaren kanssa.

Kittelsenin teokset innoittajana

Tunnuksen suunnitellut 28-vuotias Jaakonsaari on kotoisin Vantaalta, mutta hän on asunut kesästä lähtien maaseudulla Kiteellä.

– Maaseudun rauha sopiikin minulle paremmin kuin kaupungin vilske ja melu, ja täällä minulle hyvin tärkeä luontokin löytyy läheltä, Jaakonsaari toteaa.

Hänen taustansa ei ole graafisella tai taiteellisella alalla, vaan Jaakonsaari valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaa Ludwig Wittgensteinin filosofiasta. Piirustusharrastus on kuitenkin kulkenut mukana lapsuudesta asti.

– Olen nyt noin vuoden verran elvytellyt piirustusharrastusta, kun jostain kumman syystä menin lopettamaan sen lukioaikoina. Oli kai olevinaan parempaa tekemistä, Jaakonsaari sanoo.

Taivaannaulalle tehty työ on Jaakonsaaren ensimmäinen varsinainen työ, joka on löytänyt tiensä muuallekin kuin kirjoituspöydän laatikkoon.

Jaakonsaaren piirustukset ovat tähän asti olleet aina mustavalkoisia, välineinä hän käyttää lyijykynää, hiiltä ja tussia. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että tekisi tulevaisuudessa myös värillisiä töitä.

Aiheista Jaakonsaari mainitsee itseään kiehtoviksi ja inspiroiviksi fantasian ja mytologian.

– Varsinkin nuorempana örkit, lohikäärmeet ja ritarit ynnä muut olivat minulle vakioaiheita, hän kertoo.

Jaakonsaari pyrkii pelkistettyyn ja karuun visuaaliseen tyyliin, koska hän kokee sen toimivan fotorealismia paremmin tunnetilojen ja tunnelmien välittämisessä. Esimerkkinä hän mainitsee kansantarujen ja satujen kuvittajana tunnetun norjalaisen Theodor Kittelsenin (1857-1914) työt.

Op_under_Fjeldet_toner_en_Lur
Theodor Kittelsen, Op under Fjeldet toner en Lur

– Kittelsenin teokset välittävät ihailtavalla tavalla eräänlaisen “luonnon mystiikan” tunteen, jonka varmasti moni luonnossa liikkunut on kokenut, Jaakonsaari sanoo.

Ei muovista photoshop-luomusta

Taivaannaulan tunnuskilpailuun Jaakonsaari päätti osallistua nähtyään siitä ilmoituksen Taivaannaulan ylläpitämällä Suomenuskon Facebook-sivulla.

– Ajattelin yksinkertaisesti, että olisi hauska osallistua, ja näin myös nähdä mihin rahkeet riittävät.

Osallistumiseen vaikutti myös halua tukea tärkeää työtä tekevää yhdistystä.

– Minusta on pöyristyttävää kuinka huonosti ihmiset tuntevat omat juurensa ja perinteensä, jotka kuitenkin vielä reilut sata vuotta sitten olivat osana arkipäivää. On siksi minulle suuri kunnia, että piirustukseni saa toimia yhdistyksen tunnuksena, hän toteaa.

Jaakonsaaren tavoitteena oli tehdä selkeä, melko pelkistetty ja ei liian “siistitty” tunnus. Sellainen, jonka voisi kuvitella olevan vaikkapa taltalla puuhun kaiverrettu.

Karjalaista kirjontaa

– Minusta tällainen tyyli sopii paremmin Taivaannaulan kaltaiselle yhdistykselle, kuin jokin muovinen photoshop-luomus, Jaakonsaari sanoo.

Joutsen valikoitui aiheeksi sen pyhyyden takia, ja myös koska karjalaisessa kirjonnassa esiintyvät “kulmikkaat linnut toimivat Jaakonsaarelle inspiraation lähteinä. Tämä sai hänet piirtämään myös tunnuksen joutsenen samaan tapaan.

– Tunnuksesta löytyy joutsenen lisäksi paljon tuttuja symboleita, kuten taivaankantta ja -naulaa, alkumunaa, Jaakonsaari kertoo.

***

Mikko Jaakonsaaren töitä voi katsella Deviant Artin galleriassa.
Tunnuksessa laineilla lipuvaan joutseneen ja muihinkin lintuihin liittyvästä symboliikasta voi lukea lisää Taivaannaulan sivuilta.

Lisää aiheesta:

Toukojuhla Korteniemen perinnetilalla 5.-7. kesäkuuta

Korteniemi-MH1Kuva: Metsähallitus

Loppukeväästä ja alkukesästä on kokoonnuttu vanhastaan viettämään kylvökauden iloisia kyläjuhlia. Taivaannaulan toukojuhlaa vietetään tänä vuonna 5.-7. kesäkuuta Korteniemen perinnetilalla Tammelassa.

Tapahtuma on avoin kaikille Taivaannaulan toiminnasta kiinnostuneille. Paikkoja on kuitenkin tarjolla rajoitetusti ja niitä jaettaessa etusijalla ovat Taivaannaulan jäsenet ja heidän perheenjäsenensä.

Voit ilmoittautua tapahtumaan tästä linkistä!

Ikkuna juurille ja perinteiseen vuodenkiertoon

Taivaannaulan juhlat avaavat ihmisille ikkunan heidän omille juurilleen ja luonnon vuodenkiertoa seurailevaan perinteiseen elämäntapaan. Kevätkauden juhlien tavoilla on perinteisesti varmistettu hyvä onni tulevalle kesälle ja satokaudelle. Korteniemen tila on valikoitunut juhlapaikaksi juuri näistä syistä.

Metsähallituksen ylläpitämän Korteniemen pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Pelloilla ja kasvimaalla viljellään maatiaislajikkeita perinteisin työtavoin, paikalla käyskentelee alkuperäisrotujen kotieläimiä: hevosia, lehmiä, lampaita, kanoja ja kukko. 

SAMSUNG DIGITAL CAMERAKuva: John Björkman

Perinteiset työt, savusauna ja hiisi

Taivaannaulan toukojuhlan ohjelmallinen sisältö jakautuu kolmeen osaan: perinteiset työt, juhla ja hiisi.

Töiden ja työpajojen kautta opitaan uusia taitoja ja ylläpidetään perinnetilan pihapiiriä. Tapahtumassa muun muassa istutetaan maatiaisperunaa Kustaan päivänä, äestetään kesantopelto suomenhevosen kanssa, tehdään vihtoja, kehrätään ja karstataan, valmistetaan riukuaitaa sekä tutustutaan pihapiirin maatiaislajeihin.

Töiden ja talkooruokailun jälkeen mennään Korteniemen savusaunaan, jonka löylyissä puhdistaudutaan juhlanviettoon. Saunan jälkeen sytytetään isot helavalkeat perinteisin menetelmin. Illan päätteeksi pidetään kansanmusiikkiyhtyeen säestämät tanssit.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKuva: Metsähallitus

Juhlan päätöspäivänä suuntaamme läheisessä Letkun kylässä sijaitsevaan hiiteen. Kyseessä on vanha uhripaikka, jonka paikanhaltijaan liittyy mielenkiintoista tarinaperinnettä. Juhla päättyy siis Tammelan Letkun kylään.

Osallistuminen

Toukojuhla alkaa perjantaina alkuillasta ja päättyy sunnuntaina iltapäivällä. Tapahtuma on kaikille avoin, mutta paikkoja on rajoitetusti ja niitä jaettaessa etusijalla ovat Taivaannaulan jäsenet ja heidän perheenjäsenensä.

Toukojuhlassa majoittuminen tapahtuu teltoissa Korteniemen alueella, mutta tarjolle tulee myös muutamia sisämajoituspaikkoja, joita voi kysellä tarpeen mukaan. Juhlan osallistumismaksu sisältää lämpimät ruuat sekä aamu- ja iltapalat.

Tapahtumaan on mahdollista osallistua myös päiväkävijänä lauantaina (perinteiset työt, sauna ja illanvietto) tai sunnuntaina (retki hiiteen). Päiväkävijöiden osallistumismaksuun ei kuulu yöpyminen eikä aamu- tai iltapala.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä!

Osallistumismaksut

Koko viikonloppu

Taivaannaulan jäsenet 20 €, muut 30 €

Kaikki alle 15-vuotiaat 15 € ja alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi.

Päiväkäynti

Jäsen 20 €, ei-jäsen 25 €

Kysyttävää?

Voit lähettää juhlaan liittyviä kysymyksiä kommenttina tähän uutiseen tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@taivaannaula.org.

Osallistujille luodaan hyvissä ajoin ennen juhlaa sähköpostilista, jonka kautta voi tiedustella esimerkiksi autokyydeistä paikanpäälle.

Tapahtuma Facebookissa

Toukojuhlalla on myös sivu Facebookissa. Juhlaa koskevat kysymykset sekä tiedustelut kannattaa kuitenkin laittaa aikaisemmin mainitulla tavalla, ei Facebookin kautta!

Tervetuloa! Korteniemessä nähdään!

Lisää aiheesta:

Tunnelmia laskiaisesta 2015

Taivaannaulan laskiaista vietettiin sunnuntaina Rämsöön kylässä Vesilahdella. Sää oli mitä parhain ja päivä sujui vauhdikkaasti laskiaisperinteiden parissa.

Tervetuloa laskiaiseen

Rämsöön pikkuteillä suunnistaminen ei ole ihan helppoa, mutta onneksi opasteet olivat kunnossa.

Laskiaisaamu

Laskiaissunnuntain aamu oli aurinkoinen ja kylmä.

Laskiainen 2015

Paikalla oli Taivaannaulan väkeä lähikunnista ja vähän kauempaakin.

Laskiaisruokaa

Hernerokka ja rasvarieska ovat perinteisiä laskiaisruokia. Tarjolla oli myös esimerkiksi kinkkua ja lettuja.

Mäenlasku

»Liu lau laskiaista, kasva pitkää pellavaista, virolaista liinaa!»

Napakelkka

Taivaannaulan napakelkka vuosimallia 2015.

Kelkalla sai kunnon vauhdit, kuten videosta näkyy.

Napakelkka

Pyörittäminen kävi oikein työstä.

Pitkiä pellavia

Juhlassa päästiin myös ihailemaan uusinta laskiaispalmikkomuotia.

Laskiaisen huipensi perinteinen miesten ja naisten edustusjoukkueiden kilpajuoksu saunaan.

Lisää aiheesta:

Kansanperinteen luontokohteiden tärvelemistä ei pidä hyväksyä

KoliKuva: Henri Sihvonen, Creative Commons BY-2.0

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina Kolin kansallispuistosta viime vuosina löydetyistä symboleista. Töhriminen on kohdistunut kansallispuiston puihin ja kallioihin, joihin on raaputettu ja spraymaalattu erilaisia kuvia. Metsähallituksen arkeologin mukaan kuvioita tekevät uususkonnolliset henkilöt tai ryhmät. Kyse on yksiselitteisesti laittomasta, Suomen lakia ja kansallispuiston sääntöjä rikkovasta toiminnasta, josta voi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Kyseessä ei nähtävästi ole Kolille rajoittunut ilmiö, vaan uusia symboleita on tehty muissakin kansallispuistoissa, muinaisjäänteillä ja linnanraunioilla. Luonto- ja kulttuuriperintökohteiden tärveleminen on kuitenkin Suomessa onneksi marginaalinen ilmiö, joskin huolestuttava sellainen. Kansainvälisellä tasolla kulttuuriperintökohteiden tahaton tai tahallinen vahingoittaminen on merkittävä ongelma.

Tapahtuneen voi toisaalta katsoa kertovan laajemminkin suomalaisten kasvaneesta kiinnostuksesta kansanperinteen luonnonpaikkoja ja historiaa kohtaan. Kiinnostuksen kasvaminen on sinällään tervetullutta, mutta kaikki lisääntynyt huomio ei ole myönteistä. Onkin ikävää, että ihmisten kiinnostus voi ilmetä tällaisena paikkojen tärvelemisenä ja roskaamisena.

Tunnettua kansanperinnettä edistävä ja jatkava Taivaannaula ry toivoo, että kansanperinteen luontokohteiden arvo huomioidaan ja tunnustetaan. Niissä vierailu on hyvä tapa päästä kosketuksiin omien juurtemme ja luonnon kanssa. Tämä tulee kuitenkin tehdä aina paikallista kulttuuriperintöä ja luontoarvoja kunnioittaen. Erityisen tärkeää tämä on mielestämme kun puhutaan varsinaisista hiisistä. Kansanperinteen luontokohteita kunnioitetaan mielestämme parhaiten antamalla niiden säilyä alkuperäisessä ja/tai luonnontilaisessa kunnossa sekä pitämällä paikkoihin liittyvä perimätieto elävänä!

Lisää aiheesta:

Sydäntalven tapaaminen järjestettiin Lempäälässä

Talvitapaaminen 2015

Taivaannaulan hallitus kokoontui viime viikonloppuna vuosittaisen talvitapaamisen merkeissä. Hallituksessa on otettu tavaksi tavata sydäntalven aikaan kasvokkain ja keskustella yhdistyksen asioista sekä viettää aikaa yhdessä. Tänä vuonna kokoonnuttiin Lempäälän Nurmen kylässä.

Tällä kertaa keskusteltavaa olikin erityisen paljon, sillä viimeisen puolentoista vuoden aikana yhdistyksen jäsenmäärä ja toiminta ovat kasvaneet merkittävästi. Tällä hallituskaudella yhdistyksen rakenteita ja toiminnan muotoja on kehitetty entistä määrätietoisemmin. Keskustelun aiheita olivat esimerkiksi vuotuisjuhlien kehittäminen ja paikallistoiminnan tarpeet.

Keskusteluiden ja yhdistyksen kehittämisen lomassa ehdittiin myös piipahtamaan Aimalankankaan muinaismuistoalueella, saunomaan sekä syömään hyvin.

Talvitapaaminen 2015

Lisää aiheesta:

Taivaannaula viettää laskiaista Vesilahdella

laskiainen

Vanha kansa on viettänyt joulun jälkeen juhlattomia selkäviikkoja aina laskiaiseen saakka. Laskiaisesta alkaakin kokonainen juhannukseen huipentuva kevätjuhlien sarja.

Taivaannaulan väki viettää laskiaista tänä talvena Pirkanmaan Vesilahdella, Rämsöön kylässä. Tapahtuma järjestetään sunnuntaina 15. helmikuuta klo 11 alkaen ja se on tarkoitettu Taivaannaulan jäsenille.

Kevättalven laskiaisen tavat tuovat onnea tulevalle kesälle ja koko vuodelle. Laskiaisaamuna on kiiruhdettu saunomaan hiljaisuuden vallitessa. Sen jälkeen on laskettu mäkeä, huudettu taloon pitkiä pellavia ja syöty itsensä rasvalla terveeksi ja voimakkaaksi.

Laskiainen on ollut olennaisesti naisten pyhä, jonka tavat ja uskomukset kohdistuvat käsitöiden raaka-aineisiin – pellavaan, hamppuun ja villaan – sekä naisten viljelemiin hyötykasveihin kuten nauriiseen, herneeseen ja papuun. Laskiaisena varmistettiin menestys kaikilla näillä osa-alueilla.

Vesilahden laskiaisessa onkin luvassa muun muassa pellavien kasvua vauhdittavaa mäenlaskua, napakelkkailua, laskiaissauna ja perinteisen rasvarieskan maistelua. Laskiaisen kruunaa tuttuun tapaan hernerokka! Lisätietoja juhlan vietosta saa osoitteesta: pirkanmaa@taivaannaula.org.

Lisää aiheesta:

Obinitsan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisissa

Taivaannaulan sukukansavastaava Patrick O’Rourke osallistui vuoden 2015 suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin Obinitsan avajaisiin tammikuussa. Seuraavassa kuvaus paikanpäältä.

Obinitsa 2015

Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki on MAFUN:n eli suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton vuonna 2013 aloittama projekti. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa suomalais-ugrilaista identiteettiä, lisätä tietoisuutta suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä sekä elvyttää paikallista kulttuurista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki oli Bygyn kylä Udmurtiassa. Elokuussa 2014 seuraavan vuoden kulttuuripääkaupungiksi valittiin Setomaalla sijaitseva Obinitsa. Kilpailun muut finalistit olivat Veszprém Unkarissa ja Vuokkiniemi Karjalassa.

Obinitsassa järjestettiin kulttuuripääkaupungin avajaiset 7. tammikuuta. Tapahtuma osui setokaisten joulun (setoksi: talsipühä’) kanssa samalle päivälle, joten päivä oli kaikin puolin juhlallinen. Avajaiset järjestettiin Obinitsan entisessä koulussa, nykyisessä kyläkeskuksessa. Juhlasali oli täynnä aina ovelle asti ja satojen vieraiden joukossa oli runsaasti setokaisten punavalkeita kansallispukuja, jotka värittivät yleisöä.

Avajaisten pääohjelmana olivat eri tahojen puheet. Setokaisten seremoniallinen johtaja ülembsootska toivotti vieraat tervetulleiksi, jonka jälkeen puhuivat järjestäjien ja setokaisten järjestöjen edustajat. Jopa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves piti puheen, antaen tunnustusta setokaisille heidän kulttuurinsa ja omaperäisyytensä säilyttämisestä.

MAFUN:n (suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) edustajat, puheenjohtaja Sampsa Holopainen sekä Oliver Loode pitivät myös puheet, samoin kuin Vuokkiniemen sekä edellisen kulttuuripääkaupungin Bygyn edustajatkin. Puheiden välissä esitettiin jouluun liittyviä tapoja ja lauluja. Virallisen osuuden jälkeen nautittiin perinteisistä ruoista ja muiden vieraiden seurasta laulujen säestyksellä.

Setomaalla järjestetään kulttuuripääkaupunkivuoden aikana yli 35 eri tapahtumaa. Suurimmat tapahtumat ovat juhannuksen jälkeinen Seto Folk sekä elokuun alun Setomaan kuningaskunnan päivä.

Kuvagalleria avajaisista
Kulttuuripääkaupungin englanninkielinen sivu Facebookissa

Lisää aiheesta:

Ukonvaajan traileri julkaistu

Ukonvaaja-dokumenttielokuvan ensimmäinen traileri on julkistettu ja katsottavissa yllä. Itse elokuva julkaistaan kuluvan vuoden aikana. Ukonvaaja on Helomedian kokopitkä dokumenttielokuva kotoperäisestä luonnonuskonnosta, itämerensuomalaisesta mytologiasta ja maanläheisestä kansanperinteestä.

Taivaannaula on avustanut Helomediaa elokuvan teossa toukokuusta 2014 asti muun muassa kommentoimalla käsikirjoitusta ja ehdottamalla haastateltavia ja kuvauspaikkoja. Dokumentissa haastatellaan useita Taivaannaulan toiminnassa mukana olevia ihmisiä sekä esitellään yhdistyksen toimintaa.

Lisää aiheesta: