Toukojuhla Korteniemen perinnetilalla 5.-7. kesäkuuta

Korteniemi-MH1Kuva: Metsähallitus

Loppukeväästä ja alkukesästä on kokoonnuttu vanhastaan viettämään kylvökauden iloisia kyläjuhlia. Taivaannaulan toukojuhlaa vietetään tänä vuonna 5.-7. kesäkuuta Korteniemen perinnetilalla Tammelassa.

Tapahtuma on avoin kaikille Taivaannaulan toiminnasta kiinnostuneille. Paikkoja on kuitenkin tarjolla rajoitetusti ja niitä jaettaessa etusijalla ovat Taivaannaulan jäsenet ja heidän perheenjäsenensä.

Voit ilmoittautua tapahtumaan tästä linkistä!

Ikkuna juurille ja perinteiseen vuodenkiertoon

Taivaannaulan juhlat avaavat ihmisille ikkunan heidän omille juurilleen ja luonnon vuodenkiertoa seurailevaan perinteiseen elämäntapaan. Kevätkauden juhlien tavoilla on perinteisesti varmistettu hyvä onni tulevalle kesälle ja satokaudelle. Korteniemen tila on valikoitunut juhlapaikaksi juuri näistä syistä.

Metsähallituksen ylläpitämän Korteniemen pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Pelloilla ja kasvimaalla viljellään maatiaislajikkeita perinteisin työtavoin, paikalla käyskentelee alkuperäisrotujen kotieläimiä: hevosia, lehmiä, lampaita, kanoja ja kukko. 

SAMSUNG DIGITAL CAMERAKuva: John Björkman

Perinteiset työt, savusauna ja hiisi

Taivaannaulan toukojuhlan ohjelmallinen sisältö jakautuu kolmeen osaan: perinteiset työt, juhla ja hiisi.

Töiden ja työpajojen kautta opitaan uusia taitoja ja ylläpidetään perinnetilan pihapiiriä. Tapahtumassa muun muassa istutetaan maatiaisperunaa Kustaan päivänä, äestetään kesantopelto suomenhevosen kanssa, tehdään vihtoja, kehrätään ja karstataan, valmistetaan riukuaitaa sekä tutustutaan pihapiirin maatiaislajeihin.

Töiden ja talkooruokailun jälkeen mennään Korteniemen savusaunaan, jonka löylyissä puhdistaudutaan juhlanviettoon. Saunan jälkeen sytytetään isot helavalkeat perinteisin menetelmin. Illan päätteeksi pidetään kansanmusiikkiyhtyeen säestämät tanssit.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKuva: Metsähallitus

Juhlan päätöspäivänä suuntaamme läheisessä Letkun kylässä sijaitsevaan hiiteen. Kyseessä on vanha uhripaikka, jonka paikanhaltijaan liittyy mielenkiintoista tarinaperinnettä. Juhla päättyy siis Tammelan Letkun kylään.

Osallistuminen

Toukojuhla alkaa perjantaina alkuillasta ja päättyy sunnuntaina iltapäivällä. Tapahtuma on kaikille avoin, mutta paikkoja on rajoitetusti ja niitä jaettaessa etusijalla ovat Taivaannaulan jäsenet ja heidän perheenjäsenensä.

Toukojuhlassa majoittuminen tapahtuu teltoissa Korteniemen alueella, mutta tarjolle tulee myös muutamia sisämajoituspaikkoja, joita voi kysellä tarpeen mukaan. Juhlan osallistumismaksu sisältää lämpimät ruuat sekä aamu- ja iltapalat.

Tapahtumaan on mahdollista osallistua myös päiväkävijänä lauantaina (perinteiset työt, sauna ja illanvietto) tai sunnuntaina (retki hiiteen). Päiväkävijöiden osallistumismaksuun ei kuulu yöpyminen eikä aamu- tai iltapala.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä!

Osallistumismaksut

Koko viikonloppu

Taivaannaulan jäsenet 20 €, muut 30 €

Kaikki alle 15-vuotiaat 15 € ja alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi.

Päiväkäynti

Jäsen 20 €, ei-jäsen 25 €

Kysyttävää?

Voit lähettää juhlaan liittyviä kysymyksiä kommenttina tähän uutiseen tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@taivaannaula.org.

Osallistujille luodaan hyvissä ajoin ennen juhlaa sähköpostilista, jonka kautta voi tiedustella esimerkiksi autokyydeistä paikanpäälle.

Tapahtuma Facebookissa

Toukojuhlalla on myös sivu Facebookissa. Juhlaa koskevat kysymykset sekä tiedustelut kannattaa kuitenkin laittaa aikaisemmin mainitulla tavalla, ei Facebookin kautta!

Tervetuloa! Korteniemessä nähdään!

Lisää aiheesta:

Tunnelmia laskiaisesta 2015

Taivaannaulan laskiaista vietettiin sunnuntaina Rämsöön kylässä Vesilahdella. Sää oli mitä parhain ja päivä sujui vauhdikkaasti laskiaisperinteiden parissa.

Tervetuloa laskiaiseen

Rämsöön pikkuteillä suunnistaminen ei ole ihan helppoa, mutta onneksi opasteet olivat kunnossa.

Laskiaisaamu

Laskiaissunnuntain aamu oli aurinkoinen ja kylmä.

Laskiainen 2015

Paikalla oli Taivaannaulan väkeä lähikunnista ja vähän kauempaakin.

Laskiaisruokaa

Hernerokka ja rasvarieska ovat perinteisiä laskiaisruokia. Tarjolla oli myös esimerkiksi kinkkua ja lettuja.

Mäenlasku

»Liu lau laskiaista, kasva pitkää pellavaista, virolaista liinaa!»

Napakelkka

Taivaannaulan napakelkka vuosimallia 2015.

Kelkalla sai kunnon vauhdit, kuten videosta näkyy.

Napakelkka

Pyörittäminen kävi oikein työstä.

Pitkiä pellavia

Juhlassa päästiin myös ihailemaan uusinta laskiaispalmikkomuotia.

Laskiaisen huipensi perinteinen miesten ja naisten edustusjoukkueiden kilpajuoksu saunaan.

Lisää aiheesta:

Kansanperinteen luontokohteiden tärvelemistä ei pidä hyväksyä

KoliKuva: Henri Sihvonen, Creative Commons BY-2.0

Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina Kolin kansallispuistosta viime vuosina löydetyistä symboleista. Töhriminen on kohdistunut kansallispuiston puihin ja kallioihin, joihin on raaputettu ja spraymaalattu erilaisia kuvia. Metsähallituksen arkeologin mukaan kuvioita tekevät uususkonnolliset henkilöt tai ryhmät. Kyse on yksiselitteisesti laittomasta, Suomen lakia ja kansallispuiston sääntöjä rikkovasta toiminnasta, josta voi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Kyseessä ei nähtävästi ole Kolille rajoittunut ilmiö, vaan uusia symboleita on tehty muissakin kansallispuistoissa, muinaisjäänteillä ja linnanraunioilla. Luonto- ja kulttuuriperintökohteiden tärveleminen on kuitenkin Suomessa onneksi marginaalinen ilmiö, joskin huolestuttava sellainen. Kansainvälisellä tasolla kulttuuriperintökohteiden tahaton tai tahallinen vahingoittaminen on merkittävä ongelma.

Tapahtuneen voi toisaalta katsoa kertovan laajemminkin suomalaisten kasvaneesta kiinnostuksesta kansanperinteen luonnonpaikkoja ja historiaa kohtaan. Kiinnostuksen kasvaminen on sinällään tervetullutta, mutta kaikki lisääntynyt huomio ei ole myönteistä. Onkin ikävää, että ihmisten kiinnostus voi ilmetä tällaisena paikkojen tärvelemisenä ja roskaamisena.

Tunnettua kansanperinnettä edistävä ja jatkava Taivaannaula ry toivoo, että kansanperinteen luontokohteiden arvo huomioidaan ja tunnustetaan. Niissä vierailu on hyvä tapa päästä kosketuksiin omien juurtemme ja luonnon kanssa. Tämä tulee kuitenkin tehdä aina paikallista kulttuuriperintöä ja luontoarvoja kunnioittaen. Erityisen tärkeää tämä on mielestämme kun puhutaan varsinaisista hiisistä. Kansanperinteen luontokohteita kunnioitetaan mielestämme parhaiten antamalla niiden säilyä alkuperäisessä ja/tai luonnontilaisessa kunnossa sekä pitämällä paikkoihin liittyvä perimätieto elävänä!

Lisää aiheesta:

Sydäntalven tapaaminen järjestettiin Lempäälässä

Talvitapaaminen 2015

Taivaannaulan hallitus kokoontui viime viikonloppuna vuosittaisen talvitapaamisen merkeissä. Hallituksessa on otettu tavaksi tavata sydäntalven aikaan kasvokkain ja keskustella yhdistyksen asioista sekä viettää aikaa yhdessä. Tänä vuonna kokoonnuttiin Lempäälän Nurmen kylässä.

Tällä kertaa keskusteltavaa olikin erityisen paljon, sillä viimeisen puolentoista vuoden aikana yhdistyksen jäsenmäärä ja toiminta ovat kasvaneet merkittävästi. Tällä hallituskaudella yhdistyksen rakenteita ja toiminnan muotoja on kehitetty entistä määrätietoisemmin. Keskustelun aiheita olivat esimerkiksi vuotuisjuhlien kehittäminen ja paikallistoiminnan tarpeet.

Keskusteluiden ja yhdistyksen kehittämisen lomassa ehdittiin myös piipahtamaan Aimalankankaan muinaismuistoalueella, saunomaan sekä syömään hyvin.

Talvitapaaminen 2015

Lisää aiheesta:

Taivaannaula viettää laskiaista Vesilahdella

laskiainen

Vanha kansa on viettänyt joulun jälkeen juhlattomia selkäviikkoja aina laskiaiseen saakka. Laskiaisesta alkaakin kokonainen juhannukseen huipentuva kevätjuhlien sarja.

Taivaannaulan väki viettää laskiaista tänä talvena Pirkanmaan Vesilahdella, Rämsöön kylässä. Tapahtuma järjestetään sunnuntaina 15. helmikuuta klo 11 alkaen ja se on tarkoitettu Taivaannaulan jäsenille.

Kevättalven laskiaisen tavat tuovat onnea tulevalle kesälle ja koko vuodelle. Laskiaisaamuna on kiiruhdettu saunomaan hiljaisuuden vallitessa. Sen jälkeen on laskettu mäkeä, huudettu taloon pitkiä pellavia ja syöty itsensä rasvalla terveeksi ja voimakkaaksi.

Laskiainen on ollut olennaisesti naisten pyhä, jonka tavat ja uskomukset kohdistuvat käsitöiden raaka-aineisiin – pellavaan, hamppuun ja villaan – sekä naisten viljelemiin hyötykasveihin kuten nauriiseen, herneeseen ja papuun. Laskiaisena varmistettiin menestys kaikilla näillä osa-alueilla.

Vesilahden laskiaisessa onkin luvassa muun muassa pellavien kasvua vauhdittavaa mäenlaskua, napakelkkailua, laskiaissauna ja perinteisen rasvarieskan maistelua. Laskiaisen kruunaa tuttuun tapaan hernerokka! Lisätietoja juhlan vietosta saa osoitteesta: pirkanmaa@taivaannaula.org.

Lisää aiheesta:

Obinitsan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisissa

Taivaannaulan sukukansavastaava Patrick O’Rourke osallistui vuoden 2015 suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin Obinitsan avajaisiin tammikuussa. Seuraavassa kuvaus paikanpäältä.

Obinitsa 2015

Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki on MAFUN:n eli suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liiton vuonna 2013 aloittama projekti. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa suomalais-ugrilaista identiteettiä, lisätä tietoisuutta suomalais-ugrilaisista kansoista ja kielistä sekä elvyttää paikallista kulttuurista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Vuoden 2014 kulttuuripääkaupunki oli Bygyn kylä Udmurtiassa. Elokuussa 2014 seuraavan vuoden kulttuuripääkaupungiksi valittiin Setomaalla sijaitseva Obinitsa. Kilpailun muut finalistit olivat Veszprém Unkarissa ja Vuokkiniemi Karjalassa.

Obinitsassa järjestettiin kulttuuripääkaupungin avajaiset 7. tammikuuta. Tapahtuma osui setokaisten joulun (setoksi: talsipühä’) kanssa samalle päivälle, joten päivä oli kaikin puolin juhlallinen. Avajaiset järjestettiin Obinitsan entisessä koulussa, nykyisessä kyläkeskuksessa. Juhlasali oli täynnä aina ovelle asti ja satojen vieraiden joukossa oli runsaasti setokaisten punavalkeita kansallispukuja, jotka värittivät yleisöä.

Avajaisten pääohjelmana olivat eri tahojen puheet. Setokaisten seremoniallinen johtaja ülembsootska toivotti vieraat tervetulleiksi, jonka jälkeen puhuivat järjestäjien ja setokaisten järjestöjen edustajat. Jopa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves piti puheen, antaen tunnustusta setokaisille heidän kulttuurinsa ja omaperäisyytensä säilyttämisestä.

MAFUN:n (suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto) edustajat, puheenjohtaja Sampsa Holopainen sekä Oliver Loode pitivät myös puheet, samoin kuin Vuokkiniemen sekä edellisen kulttuuripääkaupungin Bygyn edustajatkin. Puheiden välissä esitettiin jouluun liittyviä tapoja ja lauluja. Virallisen osuuden jälkeen nautittiin perinteisistä ruoista ja muiden vieraiden seurasta laulujen säestyksellä.

Setomaalla järjestetään kulttuuripääkaupunkivuoden aikana yli 35 eri tapahtumaa. Suurimmat tapahtumat ovat juhannuksen jälkeinen Seto Folk sekä elokuun alun Setomaan kuningaskunnan päivä.

Kuvagalleria avajaisista
Kulttuuripääkaupungin englanninkielinen sivu Facebookissa

Lisää aiheesta:

Ukonvaajan traileri julkaistu

Ukonvaaja-dokumenttielokuvan ensimmäinen traileri on julkistettu ja katsottavissa yllä. Itse elokuva julkaistaan kuluvan vuoden aikana. Ukonvaaja on Helomedian kokopitkä dokumenttielokuva kotoperäisestä luonnonuskonnosta, itämerensuomalaisesta mytologiasta ja maanläheisestä kansanperinteestä.

Taivaannaula on avustanut Helomediaa elokuvan teossa toukokuusta 2014 asti muun muassa kommentoimalla käsikirjoitusta ja ehdottamalla haastateltavia ja kuvauspaikkoja. Dokumentissa haastatellaan useita Taivaannaulan toiminnassa mukana olevia ihmisiä sekä esitellään yhdistyksen toimintaa.

Lisää aiheesta:

Uuden hallituksen ajatuksia

Kekrin jälkeen pidettiin Taivaannaulan syyskäräjät, jossa valittiin yhdistykselle muun muassa uusi tunnus ja hallitus. Kuva: ML.

Taivaannaulan syyskäräjillä lokakuussa valittiin yhdistykselle uusi hallitus, jonka toimintakausi alkoi marraskuun alussa. Tämä teksti esittelee uuden hallituksen ajatuksia Taivaannaulasta ja sen toiminnasta.

Viime vuodet Taivaannaulassa ovat olleet uudistumisen aikaa. Toimintaa on ruvettu kehittämään määrätietoisesti ja tuomaan sitä kohti kaikkien ihmisten järjestöä. Taivaannaula on kasvanut prosessissa paljon sekä jäsenmäärältään että henkisesti yhdistyskulttuuriltaan. Näemme että Taivaannaula ei ole enää ”vain” yhdistys, vaan järjestö, joka pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti asioihin ja kehittämään niitä.

Osana uudistumisprosessia Taivaannaula on määritellyt itseään pitemmällä aikavälillä uudelleen. Kokoamme nyt näitä määritteitä yhteen siten, miten olemme ne hallituksessa ymmärtäneet.

  • Taivaannaula on ennen kaikkea perinnejärjestö. Taivaannaulan lähestymistapa perinteeseen on kuitenkin huomattavasti kokonaisvaltaisempi kuin tavallisesti on totuttu. Esimerkiksi perinnetaitojen osaamisen lisäksi meistä on olennaista tuntea niihin liittyvät uskomukselliset merkitykset ja käyttää niitä oman onnemme turvaamiseksi.
  • Taivaannaula ei ole nationalistinen järjestö. Toimintaamme ovat tervetulleita kaikki suomalaisista perinteistä kiinnostuneet, taustaan katsomatta. Olemme ylpeitä kulttuuriperinnöstämme, ja haluamme jatkaa ja vaalia sitä. Tämä ei ole kuitenkaan suunnattu ketään vastaan, eikä se niin ollen ole keneltäkään pois. Kannustamme kaikkia olemaan terveellä tavalla ylpeitä juuristaan ja historiastaan ja tuntemaan esivanhempiensa perinteet.
  • Taivaannaula ei ole uuspakanajärjestö. Taivaannaula katsoo, että kansojen omia perinteitä ei ole tarpeen määritellä kristitystä maailmankuvasta peräisin olevalla negatiivisella sanalla, vaan näiden kuvailuun voidaan käyttää termejä kuten etniset perinteet tai uskonnot. Emme myöskään katso olevamme toimijana osa uuspakanallista liikehdintää. Toimintaamme ovat tervetulleita kaikki riippumatta siitä, mikä heidän suhteensa esimerkiksi kristinuskoon on.
  • Taivaannaula ei ole uususkonnollinen järjestö. Vaikka perinteitä on jouduttu elvyttämään, emme näe että Taivaannaula olisi sidoksissa uususkonnollisuuteen. Tämä siksi, että päämäärä ja arvot ovat erilaiset. Meidän tavoitteemme on jatkaa tunnettuja tapoja, ei luoda uudenlaista uskonnollisuutta.

Vanha uskomusperinne ei ole mielestämme arvoltaan vähäisempää tai tietopohjaltaan hatarampaa, vaan tuo esiin todellisia asioita ja ilmiöitä maailmasta, jossa elämme. Konkreettinen yhteys luontoon ja maahan on tärkeää toiminnassamme, sillä vain sitä kautta vanhat tavat ja uskomukset on mahdollista ymmärtää. Meille maanläheinen, luonnon pyhyyttä ja elämän perusedellytyksiä kunnioittava elämäntapa ei ole mennyttä aikaa, vaan jotain mitä tavoitella nyt ja tulevaisuudessa.

Taivaannaula on siis uudenlainen toimija sekä perinteen että uskonnollisuuden kentällä. Aina Taivaannaulan kokonaisluonnetta ei ole ymmärretty, varmaankin juuri tämän erilaisuuden vuoksi. Tämän ymmärryksen eteen Taivaannaulassa on tehty töitä, sillä näkemyksemme mukaan tällaista toimijaa tarvitaan.

Taivaannaula sanoutuu irti kaikista toiminnallemme epäolennaisista liikkeistä ja viiteryhmistä. Olemme järjestö kaikille suomalaisesta perinteestä kokonaisvaltaisesti kiinnostuneille ihmisille, jotka haluavat vaalia juuriaan, eikä jäsenkunnallamme ole muuta kaikkia yhdistävää tekijää. Tämä on mielestämme hyvä, sillä suomalaisten omat perinteet ovat kaikkien suomalaisten omia.

Hyvää joulun aikaa kaikille!

Taivaannaulan hallitus

Lisää aiheesta:

Saamelaisten Suttesjohkan kuvaajalle palkintoja Hiisien kuvakilpailussa

suttesjohka1

Sulaojan kuutamoyö

Utsjoella, kymmenisen kilometriä Karigasniemestä itään sijaitsee Sulaojan lähde, Suttesgáldu. Lampimainen Suttesgáldu on yksi Suomen suurimmista lähteistä.

Lammesta virtaa talvisinkin jäättömänä pysyvä 500-600 metrin pituinen Sulaoja eli Suttesjohka, joka laskee etelässä Basijávriin. Paikka on ollut saamelaisille pyhä ikimuistoisista ajoista.

– Tämä on paikkana todella erityinen. Vesi virtaa tänne neljän järven läpi ja jatkaa täältä Tenoon, sanoo Tiina Törmänen.

Lapin luonnossa liikkuminen on 33-vuotiaalle Törmäselle tuttua. Posiolla syntynyt Törmänen muutti nuorena Helsinkiin, josta hän palasi aikuisiällä pohjoiseen, tällä kertaa Ouluun.

Kokkina toimivan Törmäsen kuvat Sulaojasta voittivat marraskuussa erikoispalkinnon Maavalla Kodan Hiisien kuvakilpailussa.

– Olin töiden puolesta Karigasniemellä elokuusta huhtikuuhun. Siellä tutustuin saamelaisiin ja kuulin paikallisten tarinoita Sulaojan lähteestä ja sen merkityksestä, Törmänen kertoo.

Törmäsen kahdesta Suttesjohka-kuvasta toinen sai erikoispalkinnon vesistöjen ja toinen maailman pyhien luonnonpaikkojen kategoriassa.

Pohjoinen luonto vetää puoleensa

Pohjoinen luonto väkineen ja voimineen on aina vetänyt Törmästä puoleensa. Hän mainitsee, että Sulaojan lähistöllä sijaitsee myös Ailigas-niminen seitavuori.

– Saamelaisille Sulaojan vesi on pyhää ja sitä on käytetty perinteisesti kansanparannuksessa.

suttesjohka2

Kuunsiltaa Sulaojalla

Uoman rannalla kasvaa monimuotoista kasvillisuutta, kuten sammalia ja runsaasti väinönputkea, jonka saamelaiset tuntevat parantavana kasvina.

Ennen osallistumistaan Törmänen ei ollut kuullut Maavalla Kodan järjestämästä pyhiä luonnonpaikkoja esittelevästä kuvakilpailusta.

– Kaveri lähetti linkin Taivaannaulan sivuille, josta luin aiheesta ja kiinnostuin heti, hän muistelee.

Maavalla Kodan kuvakilpailu pyrkii edistämään kansojen henkisen perinnön ja luonnonperinnön suojelua. Törmäsen päätökseen vaikuttikin halu edesauttaa Sulaojan suojelua ja säilymistä luonnontilassa.

– Ajattelin että osallistuminen on tavallaan aktivistinen teko. Haluan olla suojelemassa paikkaa ja toivon, että se säilyy luonnontilassa. Haluan myös kertoa osaltani ihmisille miten hienoja paikkoja Lapin luonnosta löytyy.

Saamelaiset ovat 2000-luvulla vastustaneet Utsjoen kunnan suunnitelma rakentaa Sulaojan lähteelle vedenottamoa. Lähteen suojelussa on vedottu YK:n tunnustamaan alkuperäiskansojen oikeuteen ylläpitää ja suojella omia hengellisiä ja kulttuurisia paikkojaan.

Kuva vaatii oikean hetken

Tiina Törmänen

Tiina Törmänen

Tiina Törmänen on valokuvannut vuodesta 1998. Pohjoinen luonto, metsä ja yökuvaus inspiroivat häntä erityisesti.

– En ole koskaan oikein innostunut sellaisesta perusmainoskuvaamisesta. Olen pohjimmiltani pohjoisen luonnonlapsi ja tavoittelen taiteellisempaa ilmaisua, Törmänen kuvailee.

Kuvaajana hän on saanut tunnustusta jo aiemminkin. Yksi Törmäsen Suttesjohka-kuvista oli mukana sarjassa, joka palkittiin Moscow International Foto Awards -kilpailussa. Tavoitteena hänellä onkin kuvataitelijan ura.

– Olisihan se todella hienoa, jos se toteutuisi. Tulevat kuvaussuunnitelmat vähän riippuvat siitä missä päin tulee liikuttua, hän arvioi.

Kiinnostavia luonnonpaikkoja Lapissa ainakin riittää. Törmänen sanoo olevansa tällä hetkellä kiinnostunut erityisesti vedestä elementtinä.

– Minulle kuvaamisessa tärkeää on se, että en ota kuvaa ellei minulla ole siitä oikeaa tunnetta. Hetken pitää aina olla oikea kuvan ottamiseen.

Anssi Alhonen / Taivaannaula

Lisää aiheesta:

Varsinais-Suomen paikallistoiminnassa vietettiin perinnejuustopäivää

Taivaannaulan varsinaissuomalaista väkeä kokoontui viikonloppuna Nousiaisiin juhlistamaan Suomen rikasta omaperäistä juustoperinnettä. Ohjelmassa oli mahdollisimman monen suomalaisen perinnejuuston valmistaminen ja maistelu.

Listalla olivat pohjalainen juhannusjuusto eli makiajuusto, leipäjuusto, maitojuusto, piimäjuusto, ternimaidosta valmistettu sonnintöyssy, munajuusto sekä kutunjuusto. Lisäksi pääsimme maistamaan aitoa võrulaista rahkajuustoa!

Perinnejuustoilta1

Perinnejuustoilta2

Perinnejuustoilta4

Perinnejuustoilta8

Perinnejuustoilta9

Perinnejuustoilta12

Perinnejuustoilta13

Perinnejuustoilta14

Perinnejuustoilta15

Perinnejuustoilta16

Lisää aiheesta: