Hiisien kuvakilpailun voittajat valittu

Janno Loide: Põhjatu allikas

Janno Loide: Põhjatu allikas

Taivaannaulan virolaisen yhteistyöjärjestön Maavalla Kodan järjestämän Hiisien kuvakilpailun voittajat valittiin tällä viikolla. Palkittujen kuvien joukossa on kuvia myös Suomesta.

Sukukansat toivat tänä vuonna jo seitsemättä kertaa Virossa järjestettyyn kilpailuun oman lisävärinsä. Lähes puolet kilpailuun lähetetyistä kuvista esittää Suomen ja Venäjällä asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen pyhiä luonnonpaikkoja.

Kilpailun 1000 euron pääpalkinto meni tällä kerralla kuitenkin Viroon. Sen voitti Saarenmaan Kaarman kunnan Pähklan kylän pyhästä lähteestä otettu kuva ”Põhjatu allikas” (’Pohjaton lähde’). Voittokuvan otti Tartossa asuva harrastajavalokuvaaja Janno Loide, joka onnistui taltioimaan pyhän paikan lumoavan kauniina ja luonnollisena.

Nuorten sarjan pääpalkinto myönnettiin Tallinnan 21. koulussa opiskelevalle 12-vuotiaalle Emmeliine Kalvikille kuvasta ”Hõbedat kraapimas” (’Hopeaa vuolemassa’). Kuvassa on ikuistettu ikivanha tapa – hopean vuoleminen antina lähteelle. Kuva on otettu Suomessa Janakkalan Laurinlähteellä Taivaannaulan ja Maavalla Kodan yhteisen kesäleirin päätöspäivänä.

Emmeliine Kalvik: Hõbedat kraapimas

Emmeliine Kalvik: Hõbedat kraapimas

Sukukansojen pyhiä paikkoja kuvaavan sarjan voitti Udmurtiasta kotoisin olevan Anastasia Sidorovan kuva ”Palve Aktaši salus” (’Rukous Aktašin metsikössä’). Voittokuva, jossa on hiisimetsikössä rukoileva mummo, ilmentää suomalais-ugrilaisille ominaista luonnon kunnioittamista ja pienten kansojen haurasta olemassaoloa.

Anastasia Sidorova: Palve Aktaši salus

Anastasia Sidorova: Palve Aktaši salus

Kaiken kaikkiaan kilpailussa jaettiin yhteensä 21 palkintoa, joiden joukossa muun muassa historiallisen Võromaan, Virumaan, saarien, Viron kansallismuseon sekä Museoviraston palkinnot.

Kaikki palkitut kuvat ovat nähtävillä tällä verkkosivulla: http://www.maavald.ee/kuvavoistlused/10227-voitjad

Kilpailuun osallistuneiden maiden joukossa olivat Australia, Georgia, Intia, Latvia, Nepal, Peru, Romania, Suomi, Yhdysvallat sekä Venäjä. Sukukansoilta kilpailuun lähetettiin kuvia inkeriläisten, karjalaisten, liiviläisten, marien, merjalaisten, saamelaisten, suomalaisten, udmurttien ja vepsäläisten pyhistä paikoista.

Kuvakilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat taiteilija Epp Margna, luontokuvaaja Arne Ader, Loodusesõber-lehden päätoimittaja Helen Arusoo ja Tarton taidekorkeakoulun valokuvauksen opettaja Toomas Kalve. Viron kansallismuseon palkintokuvat valitsivat Tõnis Lukas ja Indrek Jääts ja Museoviraston palkintokuvat viraston edustajat.

Hiisien kuvakilpailun tarkoituksena on kansanperinteen tuntemien pyhien luonnonpaikkojen ja niihin liittyvän perinteen kunnioittaminen ja ikuistaminen. Samalla kannustetaan ihmisiä tutustumaan pyhiin paikkoihin. Kilpailu tullaan järjestämään jälleen myös ensi vuonna.

Kuvakilpailun tulokset esitellään ja voittajat palkitaan Tarton kirjallisuusmuseon salissa järjestettävässä tapahtumassa lauantaina 29.11.2014 klo 13 alkaen. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan tapahtumaan. Sisäänpääsy on maksuton.

Linkki alkuperäiseen uutiseen Maavalla Kodan sivuilla. Käännös: Helen Plado.

Lisää aiheesta:

Kuvia Taivaannaulan kekristä 2014

Taivaannaulan kekriä vietettiin lokakuun loppupuolella Tampereen Aitolahden työväentalolla. Ohjelmassa oli perinteisiä kekrin tapoja, lauluja, leikkejä, ruokia ja kansanperinteen työpajoja. Tässä muutamia kuvia tapahtumasta. Kuvat ottivat Turpeisen Mirka (MT) ja Lehtisaaren Maija (ML).

Juhla aloitettiin keskustelemalla itämerensuomalaisista symboleista ja loitsuperinteestä. Kuva: MT.

Juhla aloitettiin keskustelemalla itämerensuomalaisista symboleista ja loitsuperinteestä. Kuva: MT.

Kekrissä laulettiin reki- ja runolauluja. Kuva: MT.

Kekrissä laulettiin reki- ja runolauluja. Kuva: MT.

Erityisen olennaisesti kekriin kuuluu Ison härän virsi, jota laulettiin juhlaväen kanssa. Kuva: ML.

Erityisen olennaisesti kekriin kuuluu Ison härän virsi, jota laulettiin juhlaväen kanssa. Kuva: ML.

Tarvikkeita lautanauhapajaan. Kuva: MT.

Tarvikkeita lautanauhapajaan. Kuva: MT.

Pihamaalla kisailtiin muun muassa keppilimbossa. Kuva: MT.

Pihamaalla kisailtiin muun muassa keppilimbossa. Kuva: MT.

Neulakinnastekniikan esittelyä. Kuva: ML.

Neulakinnastekniikan esittelyä. Kuva: ML.

Ensimmäinen osuus juhlaruoista vietiin lähiseudulla sijaitsevaan mahdolliseen vanhaan hiiteen. Kuva: MT.

Ensimmäinen osuus juhlaruoista vietiin lähiseudulla sijaitsevaan mahdolliseen vanhaan hiiteen. Kuva: MT.

Isäntä heittää kekrisaunassa ensimmäiset löylyt vieraileville vainajille. Kuva: ML.

Isäntä heittää kekrisaunassa ensimmäiset löylyt vieraileville vainajille. Kuva: ML.

Kekriin kuuluu joulun tapaan runsas syöminen. Kuva: MT.

Kekriin kuuluu joulun tapaan runsas syöminen. Kuva: MT.

Tarjolla oli muun muassa pirkanmaalaista luomulammasta, kotijuustoa ja juureksia. Kuva: ML.

Tarjolla oli muun muassa pirkanmaalaista luomulammasta, kotijuustoa ja juureksia. Kuva: ML.

Köyripukki häiriköi juhla-ateriaa ja vaati kestitystä. Kuva: ML.

Köyripukki häiriköi juhla-ateriaa ja vaati kestitystä. Kuva: ML.

Iltaa valaisi köyrivalkea, jossa poltettiin päättyvän satokauden kunniaksi olkea. Kuva: MT.

Iltaa valaisi köyrivalkea, jossa poltettiin päättyvän satokauden kunniaksi olkea. Kuva: MT.

Kekriyönä kerrottiin kummitustarinoita ja kansansatuja. Kuva: ML.

Kekriyönä kerrottiin kummitustarinoita ja kansansatuja. Kuva: ML.

Juhlaväen muistopöytä sukujen edesmenneille. Kuva: MT.

Juhlaväen muistopöytä sukujen edesmenneille. Kuva: MT.

Kekrin jälkeen pidettiin Taivaannaulan syyskäräjät, jossa valittiin yhdistykselle muun muassa uusi tunnus ja hallitus. Kuva: ML.

Kekrin jälkeen pidettiin Taivaannaulan syyskäräjät, jossa valittiin yhdistykselle muun muassa uusi tunnus ja hallitus. Kuva: ML.

Lisää aiheesta:

Taivaannaula retkeili Sastamalassa ja Vesilahdella

Taivaannaulan pirkanmaalaiset jäsenet järjestivät paikallistapaamisen ja retkeilyn Sastamalan ja Vesilahden seudulla 20.-21. syyskuuta. Lauantaiaamu alkoi sumuisena, kun kokoonnuimme Kiskokabinetilla Karkussa. Täältä suuntasimme ensimmäiseen kohteeseemme Karkun Pirunvuorelle. Pysäköimme automme hotelli Ellivuoren pysäköintialueelle ja lähdimme kulkemaan kohti Pirunvuoren huippua.

Maisema Karkun PirunvuoreltaMaisema Karkun Pirunvuorelta

Pirunvuorella sijaitsee myös taiteilija Emil Danielssonin kivilinna-ateljee, joka oli ikävä kyllä suljettuna, joten sisään emme päässeet.

Emil Danielssonin kivilinnaEmil Danielssonin kivilinna

Kivilinnalta kivinen polku johti vuoren laelle, josta oli upeat näkymät Rautavedelle. Vuorella on luola, josta kerrotaan olevan yhteys Vesilahden Tuhnunvuoreen ja sitä kautta Laukon kartanon kellariin. Kerrotaan myös Pirun käyttäneen sitä asuntonaan.

Karkun luola

Piru ei ollut kotosalla, joten palasimme autoille ja lähdimme kiertämään Rautaveden vastarannalle Vihtiälänsaareen. Paikalla sijaitsee Sastamalan vanha kirkko, mutta perimätiedon mukaan paikka on vanha hiisi. Lukuisat kalmistoröykkiöt ja kallioon hakatut kupit vahvistavatkin tätä käsitystä.

Sastamalan vanhalla kirkollaSastamalan vanhalla kirkolla

Evästimme Rautaveden rannassa ja etsimme kuppikiviä Veikko Matinollin Suomen kuppikivet -kirjassaan antamien ohjeiden mukaisesti. Osan kupeista löysimme, osaa emme. Yhden kuppikiven päättelimme joutuneen kaivinkoneen uhriksi.

Vihtiälänsaaren kuppikallioKuppikallio Vihtiälänsaaressa

Vihtiälänsaaresta ajelimme Vesilahdelle. Sauna ja majoitus oli järjestetty Vesilahden Rämsöön kylään Suonojärven rannalle yhden retkeläisemme tynnyrisaunalle ja kesämökille. Mökin isäntä tarjosi meille maittavan lohikeiton ja makoisat löylyt. Kiitos isännälle!

SaunallaTynnyrisauna Vesilahden Ramsöön kylässä

Sunnuntaina suuntasimme Vesilahden Tuhnunvuoren jylhiin maisemiin. Sää suosi taivaalla rauhallisesti lipuvien pilvien ja mukavien lämpötilojen muodossa eli liian vilpoista ei ainakaan tullut paitsi erittäin jyrkkiä rinteitä kavutessa. Tuhnunvuori on ikivanha paikka, josta liikkuu monenlaisia tarinoita aina Elinan surmarunosta pitkään, maanalaiseen luolastoon, jonka kerrotaan vievän Laukon kartanolle ja aina Karkun Pirunvuorelle saakka.

Toisissa paikallistarinoissa lappalaisten on sanottu asuneen Tuhnuvuoren luolassa. Tarinoita on kerrottu myös kirkonrakentajia paenneesta pakanajumalasta, joka hiippaili luolan kautta Laukon kartanon vanhaan viinakellariin näpistyshommiin. Jottei mitään jäisi puuttumaan, toki myös itse vihtahousun on sanottu luolissa liikkuneen. Karhean kallioiset maisemat nähtyämme ei ollut vaikeaa arvata, miksi moisia tarinoita on kerrottu. Harmaa peruskallio kohoaa maasta lähes uhkaavan näköisenä viettäen äkkijyrkästi, paikoitellen jopa pystysuoraan järveen. Tältä kalliolta ei kannata hypätä uimaan.

TuhnunvuoriTuhnunvuoren jyrkänne

Muhkuraista kalliomaisemaa peitti paksu sammal ja lukuisat värikkäät sienet sekä marjat. Polkua pitkin kuljettuamme näköalapaikalla saattoi istahtaa penkille ja ihailla maisemia hetkisen. Olimme kuitenkin sen verran kunnianhimoisia, että tarunhohtoista luolaa piti päästä etsimään. Retken alussa opasteet varoittivat vaikeakulkuisesta maastosta ihan aiheellisesti, sillä jyrkänteitä riitti eikä alas kiipeäminen reunalta kovin paljon houkutellut.

Toinen osa porukasta kiipeili ensin harhaan, kunnes kahden suuren lohkareen välistä löytyi otollinen laskeutumispaikka. Vain yksi uskaltautui ihan alas asti ja sieltähän se luolansuu löytyi. Sään murjoma köysi repsotti jossakin lähistöllä, siitä on ehkä joskus joku kiipeilijä pitänyt kiinni. Ajan hammas oli toki nakertanut myös luolaa, sillä perimätiedon komea, sekä miehen että hevosen mentävä luola on vuosisatojen saatossa luhistunut ja nyt siitä menisi sisään vain kumarassa tai konttaamalla – ken uskaltaa.

Tuhnunvuoren luola

Me emme lähteneet tarkistamaan, viekö luola tosiaan Karkkuun asti, vaan luotamme vanhan kansan tarinoihin ja annamme mielikuvituksen laukata jatkossakin.

Teksti ja kuvat: Mimi Hagal ja Mikko Tappura

Lisää aiheesta:

Taivaannaulan kalenteri myyntiennätykseen

Taivaanaulan kalenteri 2015 - Lokakuu

Taivaannaulan elokuussa julkaistua uutta kalenteria on myyty enemmän kuin yhtäkään yhdistyksen aikaisempaa painotuotetta. Entisajan naisten töitä Samuli Paulaharjun kuvin esittelevää kalenteria myytiin pelkästään ensimmäisen vuorokauden aikana enemmän kuin viime vuoden kalenteria myytiin ensimmäisen viikon aikana. Edellinen kalenteri rikkoi aikanaan myös myyntiennätyksiä, joten kalenterin suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

Tällä hetkellä kalenterin ensimmäisestä painoksesta on myyty noin kaksi kolmasosaa. Kalenteri kattaa vanhan kansan perinteisen vuodenkierron kekristä kekriin. Kalenterissa esitellään laajasti suomalaisen luonnonläheisen kansanperinteen kannalta olennaisia merkkipäiviä ja kansanperinnettä. Kalenterimyynnin tuotto käytetään Taivaannaulan ry:n toiminnan tukemiseen.

Kalenterin voi tilata tuttuun tapaan Taivaannaulan verkkokaupasta. Toimitustavaksi voi valita postikuljetuksen tai noudon Taivaannaulan kekristä Tampereelta. Yhdistyksen jäsenet saavat kalenterista kuuden euron alennuksen, josta voi kysyä lisätietoja osoitteesta verkkokauppa@taivaannaula.org.

Lisää aiheesta:

Paikallisretki Sastamalassa 20.9.2014

tuhnunvuoriTuhnunvuori. Kuva: Leo-setä @ Flickr / Creative Commons BY-2.0

Taivaannaula Pirkanmaa järjestää paikallistapaamisen ja retkeilyn Sastamalassa Syys-Matin aattona lauantaina 20.9.2014. Tapahtumassa vieraillaan kiinnostavissa luontokohteissa, joihin liittyy paikallista perimätietoa. Retken jälkeen syödään ja saunotaan Vesilahden Rämsöössä.

Ohjelma

  • Kokoontuminen lauantaina klo 12 Shell Kiskokabinetilla Ellivuoren risteyksessä (Pirkanmaantie 1057 38220 Sastamala). Täältä siirrymme Karkun Pirunvuorelle.
  • Siirtyminen Pirunvuorelta Sastamalan vanhalle kirkolle eli Vihtiälänsaareen, joka on vanha hiisi. Tutustumme paikkaan ja etsimme Veikko Matinollin bongaamat kuppikivet.
  • Tämän jälkeen ajamme Vesilahden Rämsööseen syömään ja saunomaan. Mahdollisuus myös yöpymiseen.
  • Sunnuntaina voidaan vielä vierailla Vesilahden Hinsalan Tuhnunvuorella, jos virtaa riittää.

Mukaan maastokelpoinen varustus, omat eväät, saunomistarvikkeet ja mahdolliset yöpymisvälineet. Petipaikkoja on 6 kpl, jotka täytetään ilmoitautumisjärjestyksessä. Lattialla on myös tilaa on, joten patja vaan mukaan.

Paikoille kuljetaan henkilöautoilla. Autottomat ilmoittakoon kyytitarpeensa, yritetään järjestää kimppakyytejä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset osoitteeseen pirkanmaa@taivaannaula.org, laitathan viestiin myös puhelinnumerosi Lisätietoja voi kysellä paikallisvastaava Tappuralta, puh. 040 564 3182. Tervetuloa mukaan!

Tapahtuma Facebookissa

Tapahtuma löytyy myös Facebookista.

Lisää aiheesta:

Uusi kalenteri julkaistuna – kuvituksena Samuli Paulaharjun valokuvia

Taivaannaulan uusi kalenteri on tilattavissa yhdistyksen verkkokaupasta!

Taivaannaulan kalenteri 2015

Kalenteri seurailee vanhan kansan juhlapyhiä ja vuodenkiertoa, joka alkaa ja päättyy loka-marraskuun vaihteen kekriin. Juhlaperinteen osalta kalenterissa on painotettu suomalaisen luonnonläheisen kansanperinteen kannalta olennaisia merkkipäiviä ja kansanperinnettä.

Uuden kalenterin teemaksi on valittu entisajan naisten työt. Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytyy erittäin laaja ja hyvä kokoelma mustavalkoisia valokuvia, joista kalenterivastaavamme Kaisu Mokkila on valinnut 14 nyt kalenterissa nähtävää kuvaa. Valokuvat on kuvannut kansanperinteen kerääjä professori Samuli Paulaharju 1900-luvun alkuvuosikymmeninä keruumatkojensa yhteydessä.

Taivaanaulan kalenteri 2015 - Lokakuu

Halusimme nostaa naisen entisajan elämän kirjon mahdollisimman monipuolisesti esille. Kaikista mahdollisista töistä ei kuitenkaan ole valokuvia, mutta kalenterista saa melko kattavan kuvauksen naisen töistä. Osa töistä on täsmälleen samoja näin 2000-luvullakin. Ehkä vain koneet tai työmenetelmät ovat hieman kehittyneet ja sähkön ansiosta mitä tahansa työtä voi tehdä miltei milloin tahansa. Työt eivät ole enää niin sidoksissa valon ja luonnon kierron vuotuiseen rytmiin.

Taivaannaulan kalenteri 2015 - Kansanperinne

Kalenteri voidaan toimittaa tilaajalle postitse tai sen voi noutaa Taivaannaulan kekristä.

Tilaa kalenteri Taivaannaulan verkkokaupasta

Lisää aiheesta:

Taivaannaulan kekri 2014

Antimia: leipää, veriohukaisia, marjapiirakkaa, leivonnaisia, lihahyytelöä, omenia ja hunajaa.

Taivaannaula juhlistaa kekriä Tampereella 24.10.-26.10.2014. Juhla alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina. Ilmoittaudu juhlaan tästä linkistä!

Kekri on ollut vanhalle kansalle vuoden suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Peltotyöt oli saatu päätökseen ja karja talvisuojaan. Oli aika nauttia sadonkorjuun antimista ja varmistaa tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys.

Taivaannaulan kekrin ohjelmassa on perinteisiä kekrin tapoja, lauluja, leikkejä, ruokia ja kansanperinteen työpajoja. Lisäksi pyrkimyksenä on vierailla hiidessä eli kansanperinteen tuntemalla pyhällä luonnonpaikalla.

Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille. Tervetuloa!

Vanhan kansan kekri

Kekrin kalendaarinen sijainti on vaihdellut syyskesästä myöhäissyksyyn. Jopa saman pitäjän eri taloissa vietettiin kekriä eri aikoina. Kenen työt joutuivat ennen muita, se talo vietti kekriä muita ennen. Myöhemmin kekrin vietto vakiintui marraskuun 1. päivään. Kekrin nimi (myös muodossa köyri, köyry, keyri ja keuri) juontaa pyörää ja kiertoa tarkoittavasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta *kekraj.

Kekrinä viettoon kuuluivat taiat, joilla varmistettiin sato-onni ja huolehdittiin karjan, lampaiden ja hevosten menestyksestä. Kekriyönä uhrattiin lammas eläinten suojelijoille ja sen luut vietiin lammaskarsinaan onnen säilyttämiseksi. Eläimille annettiin parasta ruokaa ja isäntä kävi ruokkimassa hevosensa henkilökohtaisesti.

Kuva: Köyritär Maaningalla 1927. Ahti Rytkönen / MuseovirastoKuva: Köyritär Maaningalla 1927. Ahti Rytkönen / Museovirasto

Kekriaamuna noustiin varhain pirttiä lämmittämään, mikä ennusti virkeää tulevaa vuotta. Viimeisenä herännyttä kutsuttiin »köyriksi». Aamulla valmistettiin rieskaleipää, lihaa, kalaa, viiliä, maitoa ja talkkunaa. Myöhemmin tehtiin paisti perunoista, lihasta ja makkarasta. Päivän mittaan maisteltiin viinaa ja kekriä varten pantua olutta. Kaikkia juhlaruokia vietiin ensin haltijoille riiheen, uhripuulle tai uhrikivelle.

Kekrinä ruokaa piti tarjota kaikille syöjille, keitä vain olivat, tuttuja tai tuntemattomia. Anteliaisuus toi talolle hyvää onnea. Ruokaa piti syödä yhdeksän kertaa eikä sitä saanut korjata pois pöydiltä. Isännän piti humaltua päivän mittaan, jotta vilja kasvaisi hyvin. Toisaalta kylväjä, joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla päissään, muuten sato menisi pilalle.

Kekrinä lapset myös liikkuivat talosta toiseen naamioituina »köyrimörköinä». Hieman pelottavampi versio olivat »köyripukit» tai »köyrittäret», joiden asuna oli nurinpäin käännetty turkki. Vierailijat vaativat kestitystä. Jos sitä ei saanut, rupesivat he särkemään uunia. Yleensä sopuun kuitenkin päästiin ja kekrivieraat esittivät leikkejä ja tansseja.

Vainajien henkien uskottiin myös vierailevan kekrinä. Hengille lämmitettiin sauna, lämmitettiin vedet ja vietiin vastat, saippuat ja pyyheliinat. Kun henget olivat kylpeneet, talonväki meni saunomaan ja jätti tupaan katetun ruokapöydän odottamaan henkiä, että he saivat »rauhassa ravita».

Juhlapaikka

Uhrikivi pellolla.

Juhlapaikkana on historiallisesti merkittävä Aitolahden työväentalo Näsijärven rannalla. Työväentalo sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä vain 15 km ajomatkan päässä Tampereen keskustasta.

Paikalla on patjamajoitus. Patjoja on paikan puolesta 20 kappaletta ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä tai erityistarpeiden perusteilla. Muut osallistujat majoittuvat omille patjoilleen tai makuualustoilleen.

Osallistumismaksu

Kekrin osallistumismaksu kattaa ohjelman, ruoat, majoittumisen ja saunan.

Osallistumismaksut

Taivaannaulan jäsen 25 €
Ei-jäsenet 35 €
Kaikki alle 15-vuotiaat 18 €
Samassa sängyssä vanhemman kanssa nukkuvat alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi

Saat maksuohjeet sähköpostiisi ilmoittautumisen jälkeen.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu erillisellä lomakkeella. Ilmoittautumisaika päättyy 1.10.2014. Tämän jälkeen voi kuitenkin tiedustella mahdollisia ylijääneitä paikkoja.

PÄIVITYS: ILMOITTAUTUMINEN ON PÄÄTTYNYT!

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan.

Tapahtuma Facebookissa

Tapahtuma löytyy Facebookista täältä.

Lisäkysymykset

Tapahtuman yksityiskohdista ja järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin osallistujille ennen tapahtumaa sähköpostilistan kautta. Ilmoittautujat liitetään automaattisesti tuolle sähköpostilistalle.

Lisäkysymyksiä voi esittää sähköpostitse osoitteeseen kekri@taivaannaula.org tai kommentoimalla tätä kirjoitusta. Tarkempia tietoja juhlasta lähetetään osallistujille sähköpostitse hyvissä ajoin ennen juhlaa.

Tervetuloa kekriin!

[envira-gallery id=”5997″]
[envira-gallery slug=”kekri-2014″]

Lisää aiheesta:

Ukonvaaja-dokumentin miminirahoitus kokoon

Ukonvaaja - A.W. Yrjänä

Kuva: Maria Hopponen

A.W. Yrjänän tähdittämän uuden Ukonvaaja-dokumentin minimirahoitus on saatu kokoon. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä kotoperäistä mytologiaa ja kansanperinnettä esittelevä dokumenttielokuva toteutuu varmasti.

Kiitämme osaltamme kaikkia oman panoksensa dokumentin valmistumiselle antaneita! Joukkorahoitusta dokumentille kerätään edelleen vaikka minimirahoitus on varmistettu. Lisärahoitus mahdollistaa dokumentin laajan ja näkyvän markkinoinnin sekä antaa lisää resursseja laadukkaaseen tuotantoon.

Joukkorahoitusta Ukonvaajalle kerätään Mesenaatti.me-palvelusta.

Lisää aiheesta:

Suunnittele tunnus Taivaannaulalle – kilpailu on avattu!

karjalakoristelu

Taivaannaulan toiminnassa tuli tänä vuonna täyteen jo seitsemäs vuosi, mutta yhdistyksellä ei ole koskaan ollut varsinaista omaa graafista tunnusta. Nyt onkin korkea aika valita sellainen!

Taivaannaula järjestää tunnuksen suunnittelusta kaikille avoimen kilpailun. Kilpailuun voivat siis osallistua niin yhdistyksen jäsenet kuin yhdistyksen ulkopuolisetkin henkilöt. Lisätiedot kilpailuun osallistumisesta löydät tältä sivulta.

Ehdotukset tulee lähettää yhdistykselle lokakuun alkuun mennessä.

Mikä tunnus?

Tunnus tulee olemaan yhdistyksen virallinen symboli ja siten näkyvästi esillä Taivaannaulan toiminnassa: kalenterissa ja muissa painotuotteissa, yhdistyksen lipussa, verkkosivuilla, videoissa, tapahtumissa, mahdollisesti myös vaatteissa.

Tunnuksen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

Aihe

Tunnuksen tulee kuvata Taivaannaulan toimintaa eli suomalais-karjalaisen rahvaan luonnonuskoista kansanperinnettä. Tunnuksen aihe voi siis tulla kansankulttuurista, perinteisistä symboleista, kuvioinneista, koristeluista tai kansanrunouden myyttisistä mielikuvista.

Taivaannaula viittaa nimenä pohjantähteen eli naulatähteen. Taivaannaula kiinnittää taivaankantta kannattelevan maailmanpylvään taivaankannen keskikohtaan. Tätä mielikuvaa voi hyödyntää tunnuksen suunnittelussa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Liitä kilpailuehdotukseen mukaan lyhyt kuvaus tunnuksen aiheesta.

Värit

Tunnuksen tulee toimia sekä värillisenä että mustavalkoisena.

Koko

Tunnuksen tulee olla tunnistettavissa sekä pienessä että suuressa koossa.

Ehdotuksen lähettäminen

Tallenna oma ehdotuksesi kuvatiedostoksi (kaikki yleisimmät tiedostomuodot käyvät) ja lähetä se sähköpostitse osoitteeseen hallitus@taivaannaula.org.

Kuvan tekotapa on siis vapaa. Voit vaikka piirtää tunnuksen käsin ja valokuvata sen tai piirtää suoraan koneella. Tärkeintä kuvakilpailussa on itse kuvio ja siihen liittyvä symboliikka.

Samasta osoitteesta hallitus@taivaannaula.org voi tiedustella lisätietoja tunnukseen ja kilpailuun liittyen.

Kilpailun aikataulu

Kilpailuehdotukset tulee lähettää lokakuun 1. päivään mennessä. Taivaannaula ry valitsee voittajan kekrinä 2014.

Palkinnot

Paras ehdotus palkitaan Taivaannaulan uudella alkusyksystä julkaistavalla seinäkalenterilla. Lisäksi kilpailun voittanut ehdotus esitellään Taivaannaulan verkkosivuilla ja Facebookin Suomenusko-sivulla.

Onnea kilpailuun!

Lisää aiheesta:

A. W. Yrjänä päähenkilöksi Taivaannaulan avustamaan Ukonvaaja-dokumenttiin

Hiisi

Kuten aikaisemmin uutisoitiin, Taivaannaula on mukana avustamassa Helomedia Oy:n keväällä käynnistynyttä Ukonvaaja-dokumenttihanketta.

Ukonvaaja on Helomedian visuaalisesti kunnianhimoinen kokopitkä dokumenttielokuva luonnonuskonnosta, itämerensuomalaisesta mytologiasta ja maanläheisestä kansanperinteestä. Voit lukea hankkeesta lisää täältä.

Hankkeesta on nyt kerrottavana suuria uutisia, sillä CMX-yhtyeestä suurelle yleisölle tuttu muusikko-runoilija A.W. Yrjänä on varmistunut dokumentin päähenkilöksi.

Yrjänän ja CMX:n tekstit sisältävät vaikutteita suomalaisesta mytologiasta, joten Yrjänä oli luonnollisesti kiinnostunut lähtemään mukaan hankkeeseen. Taustastaan huolimatta hän tulee lähestymään aihepiiriä ”jokamiehen” roolissa ja tutustuu dokumentin kautta myös hänelle ennestään tuntemattomiin asioihin.

Dokumentin joukkorahoituksen kokoaminen on edistynyt hyvin. Koossa on jo yli puolet joukkorahoituksen avulla kerättävästä kymmenentuhannen euron minimisummasta. Joukkorahoituskampanja jatkuu elokuun loppuun saakka.

Lisää hankkeen tukijoita kuitenkin vielä tarvitaan, jotta elokuvasta tulee todellisuutta! Tiedon levittämistä tarvitaan, jotta tukisumma saadaan täyteen keräysajan puitteissa. Lisätietoja dokumentin joukkorahoituksesta löytyy Mesenaatti.me-palvelussa. Dokumentilla on myös omat verkkosivunsa sekä Facebook-sivu. Myös Taivaannaulan sivuilla seurataan hankkeen edistymistä.

Lisää aiheesta: