Kekriä juhlitaan tänä vuonna Keski-Suomessa 23.-25. lokakuuta

SONY DSC

Tänä vuonna Taivaannaula juhlii kekriä Keski-Suomessa 23.-25. lokakuuta. Kekrin ohjelma koostuu tuttuun tapaan perinteisistä kekritavoista, työpajoista, lauluista ja leikeistä. Ruokapöytään katetaan sadonkorjuukauden herkkuja.

Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti Taivaannaulan jäsenille, mutta jos paikkoja jää yli, myös muilla on mahdollisuus osallistua. Voit ilmoittautua tapahtumaan tästä linkistä!

Kekri on vanhan kansan vuodenkierron suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Peltotyöt on saatu päätökseen ja karja talvisuojaan. On aika nauttia sadonkorjuun antimista, varmistaa tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys sekä muistaa vainajahenkiä. Monet vanhat kekritavat ovat sittemmin siirtyneet kansanomaisesta kekristä kristilliseen jouluun sekä muihin syksyn ja sadonkorjuun juhlin, esimerkiksi mikkelinpäivään.

Lisää tietoa kekristä: http://www.taivaannaula.org/suomenusko/suomenuskon-pyhat/kekri/

Juhlapaikka

Juhlapaikkana on tänä vuonna Partiokolkan leirikeskus Toivakassa, Jyväskylän kupeessa. Jyväskylään on matkaa n. 35 kilometriä ja Toivakan keskustaan julkisten liikenneyhteyksien pysäkeille neljä kilometriä.

Kimppakyydeistä ja muista kuljetuksista sovitaan tarkemmin lähempänä.

SONY DSC

Osallistumismaksu

Kekrin osallistumismaksu kattaa ohjelman, ruoat, majoittumisen ja saunan.

Osallistumismaksut

Taivaannaulan jäsen 25 €
Ei-jäsen 35 €
Alle 15-vuotiaat 15 €
Päiväkävijät (ei majoitusta, vain yhdistyksen jäsenille) 20 €

Samassa sängyssä vanhemman kanssa nukkuvat alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi

Saat maksuohjeet sähköpostiisi ilmoittautumisen jälkeen.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu erillisellä lomakkeella, jonka voit avata tästä linkistä.

Ilmoittautumisaika päättyy 25.9.2015. Tämän jälkeen voi kuitenkin tiedustella mahdollisia ylijääneitä paikkoja. Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan.

SONY DSC

Kekri Facebookissa

Tapahtuman Facebook-sivu löytyy tästä linkistä.

Huom! Tapahtumaan voi ilmoittautua ainoastaan käyttämällä tämän sivun ilmoittautumislomaketta. Tiedotukset tapahtumasta lähetetään aina sähköpostitse, ei Facebook-sivun kautta.

Lisäkysymykset ja yhteydenotot

Tapahtuman yksityiskohdista ja järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin osallistujille ennen tapahtumaa sähköpostilistan kautta. Ilmoittautujat liitetään automaattisesti tuolle sähköpostilistalle.

Lisäkysymyksiä ja yhteydenottoja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen kekri@taivaannaula.org tai kommentoimalla tähän.

Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille. Tervetuloa!

Lisää aiheesta:

Kokiksi Taivaannaulan kekriin?

Tarjolla oli muun muassa pirkanmaalaista luomulammasta, kotijuustoa ja juureksia. Kuva: ML.

Taivaannaulan kekri järjestetään tänä vuonna 23.-25. lokakuuta. Tapahtumapaikkana on Keski-Suomi ja ohjelmassa on tuttuun tapaan kekriin kuuluvia tapoja, lauluja, leikkejä ja ruokia. Kuvia ja tunnelmia viime vuoden kekristä on nähtävissä täällä.

Haemme tällä hetkellä kekriin kokkia. Tarkoitus on valmistaa perinteisiä, juhlavia aterioita suomalaisista aineksista sadonkorjuun hengessä noin 30-40 hengelle. Tehtävästä maksetaan palkkio. Ammattitutkintoa ei välttämättä tarvita, kokemus vastaavista tehtävistä riittää. Kokki on yksi tärkeimmistä tekijöistä juhlan onnistumisen kannalta – tervetuloa siis mukaan tekemään yhdessä mukavaa satokauden juhlaa!

Mikäli kiinnostuit tehtävästä tai tiedät siihen sopivan henkilön, voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen kekri@taivaannaula.org. Samasta osoitteesta voi kysellä myös lisätietoja tehtävästä. Jos kiinnostuit, ole rohkeasti yhteydessä!

Lisää aiheesta:

Kuvia sahtikurssilta

Toukokuun loppupuolella Taivaannaula järjesti Valkeakosken Ritvalan kylässä sahtikurssin. Kurssin osallistujat pääsivät tutustumaan peräti kahden erilaisen oluttyypin valmistamiseen – perinteisen sahdin lisäksi perehdyttiin kuriositeettina keskiaikaisen englantilaisoluen tekoon.

Tietämystään kurssilla jakoivat BrewCat Oy:n panimomestari Kimmo Kyllönen sekä Ritvalan sahtimies Eke. Viikonlopun kestäneen tapahtuman lopuksi järjestettiin myös Taivaannaulan kevätkäräjät ja vierailtiin perinteikkäässä Ritvalan helkajuhlassa. Tässä kuvia ja tunnelmia aurinkoiselta keväiseltä viikonlopulta. Kuvaajat: M. Turpeinen / Taivaannaula ry ja M. Ketomäki / Taivaannaula ry.

sahtikurssi-6 Tarkastellaan sahtimaltaiden tilaa. Maltaissa oli ohran lisäksi kymmenesosa ruista, sillä sahdin reseptejä on yhtä monta kuin tekijöitäkin. Oman reseptin paremmuutta myös puolustetaan hanakasti.

sahtikurssi-1 Keskiaikaistyyppinen olut valmistuu. Maltaat mäskätään eri tavalla kuin sahdissa, mikä vaikuttaa myös makuun.

sahtikurssi-2 Yksi kääntää ja muut tarkkailevat tulosta.

sahtikurssi-3 Sahtimaltaiden kääntelyä kuurnissa. Vettä lisättiin mäskäysvaiheessa tunnin välein.

sahtikurssi-4 Aikaa oli siis hyvin myös musisointiin.

sahtikurssi-9 Myös saunaa lämmitettiin heti puoliltapäivin.

sahtikurssi-11 Sahtimaltaat imevät paljon vettä, mutta pikkuhiljaa niistä alkaa muodostua keitosmaisempi versio.

sahtikurssi-12 Keskiaikaistyyppinen olut on jo ehtinyt valutusvaiheeseen, jossa mäski siivilöidään pois vierteestä.

sahtikurssi-5 Muutamaa tuntia myöhemmin sahtia päästiin keittämään. Tämä oli hyvä hetki myös oluen syntyrunon laulamiseen.

sahtikurssi-16 Kiehahtamisen jälkeen sahti valutetaan olki- ja katajapatjan läpi puhtaaseen astiaan.

sahtikurssi-17 Valmis sahtivierre valuu kuurnassa olevan reiän kautta uuteen astiaan.

DSC_0018_korjattu Seuraavana päivänä pidettiin Taivaannaulan kevätkäräjät. Kokouspaikkana oli vanhan navetan vintti.

sahtikurssi-14 Kokouksen jälkeen suunnattiin Ritvalan Helkajuhlaan. Neitojen kulkue kulkee Ritvalan ristiltä juhlapaikalle laulaen helkavirsiä.

sahtikurssi-15 Juhlassa esiintyi myös Heikki Laitinen ja Kimmo Pohjonen. Juhlaväki pääsi kuulemaan murhaballadeja eri aikakausilta.

sahtikurssi-8 Juhlan jälkeen kerättiin sahtikurssin tienvarsiopasteet pois ja siitäkin otettiin ilo irti.

Lisää aiheesta:

Uusi elokuva kuvaa virolaisia hiisitapoja

Lauantaina 23. toukokuuta esitettiin Viron televisiossa ohjaaja Rein Maranin uusin elokuva Helluntai Tammealusella (Suvisted Tammealusel). Elokuva kuvaa helluntaihin liittyviä yhteisöllisiä hiisitapoja ja avaa niiden merkityksiä katsojalle. Elokuva on kuvattu viime kesäkuussa Tammealusen hiidessä järjestetyssä tapahtumassa, johon myös Taivaannaula osallistui. Taivaannaulalla onkin mahdollisuus esittää elokuvaa Suomessa.

Helluntai eli »suviset pyhät» on virolaisen rahvaan (maakansan) tärkeä ja riemukas kevätpyhä, jonka myötä kesä on kautta aikojen toivotettu tervetulleeksi. Helluntaihin kuuluu paljon erilaista valmistautumista – kodin ja sen ympäristön siivoamista ja koivuilla koristelemista, saunomista ja niin edelleen.

Suvisten pyhien aikaan kylä tai kihlakunta on kokoontunut juhlapaikalle, missä on keinuttu ja poltettu kokkoa. Juhlapaikka on toisinaan sijainnut hiidessä. Paikalle tultiin koko perheen voimin – laulamaan, tanssimaan, keinumaan, leikkimään, syömään ja tekemään erilaisia toimituksia. Nuoret kokoontuivat ilonpitoon, vanhemmat sitä katsomaan ja juttelemaan sekä lasten hullutteluja ihmettelemään.

Jotain tästä kaikesta ulottuu myös nykyaikaan. Joka vuosi paikallinen rahvas kokoontuu yhdessä vieraiden kanssa Virumaalla Samman kylän Tammealusen hiiteen kunnioittamaan suven alkua. Rein Maranin ohjaama elokuva näyttää osan tästä perinteestä katsojalle.

Elokuvan on valmistanut Maranin johtama Gaviafilm. Elokuvan kertojana toimii Mana Kaasik ja kanteleella säestää Tuule Kann.

Uutinen Maavallan sivuilla

Lisää aiheesta:

Hiisien päivän kuvia

Valtakunnallista Hiisien päivää vietettiin viime viikonloppuna kolmatta kertaa. Taivaannaula järjesti tänä vuonna ensimmäistä kertaa tapahtumia kahdella paikkakunnalla, Lempäälässä ja Laitilan Untamalan kylässä. Edes kolea sää ei haitannut antoisaa tutustumista hiisiin ja paikallishistoriaan.

Lempäälän luentotilaisuus ja tutustuminen Hyssynvuoreen

lempaala-anssi

Lempäälässä ohjelmaan kuului luentotilaisuus. Tässä esittelyssä on Hiisi-hankkeen tietopaketti Suomen hiisistä.

lempaala-pasi

Paikallinen arkeologian harrastaja Pasi Helin kertoi Lempäälän Hyssynvuoren muinaishistoriasta.

lempaala-ketju

Pasi oli tehnyt paikalta löytöjä, joiden perusteella vuori on suojeltu mahdollisena muinaisjäännöksenä.

lempaala-hyssy2

Matkalla kohti vuoren lakea.

lempaala-hyssyn-maastoa

Metsää Hyssynvuorella.

lempaala-kivi2

Vuorella näkyy runsaasti merkkejä rakennustarpeeksi kuljetetuista kivistä. Täältä on viety kiviä ehkä keskiajalta alkaen. 1800-luvulla kiviä käytettiin rautatien rakennustöissä.

lempaala-hyssynkirkko

Näillä paikkeilla sijaitsi perimätiedon mukaan Hyssynkirkko, jonkinlainen luonnon muodostama kivinen “komero”, jossa Lemmon eli Hiiden sanottiin asuvan. Tämä sittemmin tuhottu “kirkko” lienee ollut vanha uhripaikka. On mahdollista, että paikan kiviä on myös käytetty Lempäälän ensimmäisen kirkon rakentamiseen. Seudulla on nimittäin sanonta, että kun Lempo lähti Lempäälästä, viskasi se mennessään kirkkoa kivellä.

Laitilan Untamalan seutu ja uhripaikat

laitila-arkeologi

Untamalassa aluetta esitteli arkeologi Henrik Jansson.

laitila-ihmisia

Untamalan kylämiljöötä. Kylä on ollut aikoinaan hyvin vauras ja kyläläisillä on ollut runsaasti karjaa ja hyvät viljelysmaat.

laitila-harju2

Tästä entisestä niemenkärjestä on kerrottu tarinaa, että se on syntynyt kun kalevanpoikien piti rakentaa siltä Untamalasta Laitilaan. Työ kuitenkin jäi kesken.

laitila-toimittaja

Retki ja Hiisien päivä kiinnosti myös mediaa.

laitila-ts

Uutinen retkestä ja Hiisien päivästä Turun Sanomissa.

Lisää aiheesta:

Hiisien päivänä kunnioitetaan pyhiä luonnonpaikkoja

Kansanperinnettä jatkava Taivaannaula ry juhlistaa Hiisien päivää jo kolmatta kertaa lauantaina 28.3.2015. Hiisien päivä kunnioittaa suomalaisten etnisen luonnonuskon pyhiä paikkoja, joita yhdistys kartoittaa ja pyrkii sitä kautta suojelemaan.

KarhunkallohonkaKuva: Tuija Wetterstrand

Katso Hiisien päivän tapahtumien tiedot tästä linkistä.

Hiidessä ollaan pyhän äärellä

Hiljainen metsä tervehtii kulkijaa. Askeleet kaikuvat, kunnes pysähtyvät kunnioitusta herättävän puun eteen. Tunnelma on juhlallinen – tänne on tuotu esimerkiksi uutisviljaa, ruokaa ja viinaa haltijoille ja suvun vainajille vuosisatoja aikaisemminkin. Tuntuu hyvältä olla osa sukupolvien jatkumoa, kuulua johonkin. Käsi koskettaa puun runkoa ja täyttää sen edustan tuomisilla. Tuuli humisee. Mielessä kytevä pyyntö pääsee huulilta: suojelkaa minua ja kotini onnea.

Lähimetsän tai -pellon keskeltä voi paljastua jotakin niin ikiaikaisen arvokasta, että sen puolesta on uhmattu esivaltaa vuosisatojen halki. Jo ammoisista ajoista on monia luonnontilaisia lehtoja, kiviä, puita, mäkiä ja vesistöjä pidetty pyhinä uhripaikkoina. Niitä on kutsuttu hiisiksi.

Kristinusko ja luonnonuskoiset perinteet ovat eläneet Suomessa pitkään rinnakkain ja toisiinsa sekoittuen. Kirkko ei suhtautunut suopeasti vanhoilla pyhillä paikoilla harjoitettuihin menoihin. Se ei kuitenkaan pyhien lehtojen tuhoamisesta huolimatta onnistunut kitkemään ikivanhoja perinteitä. Tietoja pyhillä paikoilla uhraamisesta on vielä 1940-luvun puolelta.

Taivaannaula järjestää retkiä pyhille paikoille

Nyky-Suomessa säilyneitä hiisiä ei enää tuhota uskonnon varjolla. Useimmat niistä kuuluvat muinaismuistolain piiriin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi uhrikivillä on vaarana tulla siirretyiksi erilaisten rakennushankkeiden tieltä ja lähteillä tulla kuivatuiksi. Harva enää tuntee vanhoja pyhiä paikkoja, minkä takia niiden suojelu on entistäkin tärkeämpää.

Taivaannaula ry on vuonna 2007 perustettu kotoperäistä luonnonuskoista perinnettä ja sitä kautta suomalaista kulttuuriperinnettä jatkava ja edistävä yhdistys. Hiisien päivää vietetään vuosittain 28. maaliskuuta, sillä tuona päivänä vuonna 1748 lähetettiin piispankirje, jossa kruunua vaadittiin hävittämään vanhat palvontapaikat. Nyt on aika siirtyä 267 vuoden takaisesta hävittämisen ja unohtamisen sanomasta esivanhempiemme perinnön kunnioittamiseen. Päivä on omistettu hiisien tunnetuksi tekemiselle ja suojelulle.

Yhdistys järjestää 28.3.2015 kaksi hiisiretkeä, joilla tutustutaan luonnontilaisiin pyhiin paikkoihin. Varsinais-Suomessa suunnataan Laitilan kuppikiville, kun taas Pirkanmaalla tutustutaan Lempäälän Hyssynvuoreen. Retket ovat opastettuja ja kaikille avoimia. Tarkemmat tiedot löytyvät Taivaannaulan sivuilta!

Taivaannaulan Hiisi-hanke

Taivaannaula käynnisti keväällä 2013 Hiisi-hankkeen hiisipaikkojen suojelemiseksi ja tietojen luetteloimiseksi. Innoitus hankkeelle on saatu Virosta, jossa työtä hiisien eteen on tehty jo vuosikymmeniä. Hankkeen tarkoituksena on lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta hiisistä ja pitää niihin liittyvä kulttuuriperintö elävänä.

Lue lisää Hiisi-hankkeesta!

Lisää aiheesta:

Hiisien päivän tapahtumat Lempäälässä ja Laitilassa 28.3.2015

Lauantaina maaliskuun 28. päivä vietetään jälleen suomalaisten hiisien päivää. Lue tiedote tapahtumasta tästä linkistä!

Osana päivän ohjelmaa Taivaannaulan paikallisosastot järjestävät kaksi hiisiaiheista retkeä, toisen Lempäälässä ja toisen Laitilan Untamalassa.

Lempäälän Hyssynvuoren retki

Hyssynvuori

Pirkanmaan paikallisryhmän Lempäälään suuntautuvassa tapahtumassa esitellään suomalaisia hiisiä sekä Taivaannaulan Hiisi-hankkeen toimintaa. Lisäksi paneudutaan Lempäälän Hyssynvuoreen, jota on arveltu vanhaksi hiideksi ja johon liittyy muutakin mielenkiintoista tarinaperinnettä sekä arkeologisia löydöksiä.

Tapahtuma järjestetään Lempäälän Vaihmalanhovissa Vanajaveden rannalla, josta siirrytään autoilla tutustumaan Hyssynvuoreen.

Tilaisuuden ohjelma

  • Klo 11.00 kokoontuminen Vaihmalanhovissa
  • Taivaannaulan Heikki Humina avaa tilaisuuden
  • Taivaannaulan Anssi Alhonen kertoo aiheesta “Suomalaiset hiidet” ja esittelee Hiisi-hankkeen toimintaa
  • Lempääläinen arkeologian harrastaja Pasi Helin kertoo näkemyksiään Hyssynvuoren muinaishistoriasta
  • Klo 13 alkaen siirtyminen Hyssynvuorelle ja opastettu tutustuminen alueeseen
  • Tilaisuus päättyy Hyssynvuorelle

Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen ja etukäteen tilille maksettava viiden euron osallistumismaksu. Vaihmalanhovissa on kahvitarjoilu.

Tapahtumaan voi ilmoittautua lähettämällä viestiä osoitteeseen heikki@taivaannaula.org. Paikkoja on tarjolla rajoitetusti. Tervetuloa!

Retki Laitilan Untamalaan

Untamalan kylänraitti

Varsinais-Suomen paikallisosasto suuntaa Hiisien päivän Laitilan Untamalan kylään.

Untamala on esihistoriallisista ajoista yhtäjaksoisesti asuttu kylä, joka on rautakaudella muodostanut merkittävän kulttuurikeskuksen. Alue on kulttuuriperinnöltään yksi Suomen rikkaimpimpia ja monipuolisimpia.

Alueelta löytyy kuppikiviä ja mahdollisia uhriröykkiöitä. Yhdestä kuppikivestä on tallennettu 1900-luvun alussa suullinen perimätieto, että se kantaa “pahan kuvaa”. Untamalassa on myös Suomessa erittäin harvinaisia pystykiviä, muun muassa keskiaikainen “Kalevanpojan viikatteentikku”.

Kylän nimi tulee kansanrunoissa mainitusta Untamosta ja tämän alueen arvellaan Satakunnan ohessa olleen keskeinen merenkulkuaiheisen kalevalaisen runouden synnylle.

Muinaisjäännösten lisäksi itse Untamalan kyläraitti on säilyttänyt hyvin historiallisen ulkoasunsa ja lukeutuu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kylän miljöössä on myös säilynyt erilaisia perinnebiotooppeja, joita ylläpidetään muun muassa laiduntamalla.

Paikan päällä meitä tulee opastamaan arkeologi ja Metsähallituksen erikoissuunnittelija Henrik Jansson. Retkestä peritään 5€ osallistumismaksu. Varaa tasaraha mukaan käteisenä!

Retken ohjelma

  • Klo 14.00 Kokoontuminen Nousiaisten kirkolla
  • N. klo 15.00 Tutustuminen Untamalaan
  • N. klo 16.00 Matkaeväiden nauttiminen (omat eväät)
  • N. klo 17.00 Kotimatkalle

Tervetuloa mukaan retkelle! Tapahtumaan voi ilmoittautua lähettämällä viestiä osoitteeseen john@taivaannaula.org.

Lisää aiheesta:

Taivaannaulalle joutsenaiheinen tunnus

Taivaannaulan tunnus (web)

Taivaannaulalla on nyt virallinen tunnus! Kyseessä on syksyisen tunnuskilpailun voittajaehdotus, joka valittiin lokakuussa Taivaannaulan syyskäräjillä.

Kilpailun voittajan valinta oli lopulta jokseenkin yksimielinen – hyviä ehdotuksia oli useita, mutta yksi oli kuitenkin ylitse muiden. Mikko Jaakonsaaren vesilintuaiheisessa tunnuskuvassa tiivistyy monta tärkeää asiaa tyylikkäästi ja sopivan pelkistetysti.

Voittajaa ei julkistettu heti kilpailun ratkettua, vaan kuvaan toteutettiin vielä pieniä viilailuja talven mittaan Jaakonsaaren kanssa.

Kittelsenin teokset innoittajana

Tunnuksen suunnitellut 28-vuotias Jaakonsaari on kotoisin Vantaalta, mutta hän on asunut kesästä lähtien maaseudulla Kiteellä.

– Maaseudun rauha sopiikin minulle paremmin kuin kaupungin vilske ja melu, ja täällä minulle hyvin tärkeä luontokin löytyy läheltä, Jaakonsaari toteaa.

Hänen taustansa ei ole graafisella tai taiteellisella alalla, vaan Jaakonsaari valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaa Ludwig Wittgensteinin filosofiasta. Piirustusharrastus on kuitenkin kulkenut mukana lapsuudesta asti.

– Olen nyt noin vuoden verran elvytellyt piirustusharrastusta, kun jostain kumman syystä menin lopettamaan sen lukioaikoina. Oli kai olevinaan parempaa tekemistä, Jaakonsaari sanoo.

Taivaannaulalle tehty työ on Jaakonsaaren ensimmäinen varsinainen työ, joka on löytänyt tiensä muuallekin kuin kirjoituspöydän laatikkoon.

Jaakonsaaren piirustukset ovat tähän asti olleet aina mustavalkoisia, välineinä hän käyttää lyijykynää, hiiltä ja tussia. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että tekisi tulevaisuudessa myös värillisiä töitä.

Aiheista Jaakonsaari mainitsee itseään kiehtoviksi ja inspiroiviksi fantasian ja mytologian.

– Varsinkin nuorempana örkit, lohikäärmeet ja ritarit ynnä muut olivat minulle vakioaiheita, hän kertoo.

Jaakonsaari pyrkii pelkistettyyn ja karuun visuaaliseen tyyliin, koska hän kokee sen toimivan fotorealismia paremmin tunnetilojen ja tunnelmien välittämisessä. Esimerkkinä hän mainitsee kansantarujen ja satujen kuvittajana tunnetun norjalaisen Theodor Kittelsenin (1857-1914) työt.

Op_under_Fjeldet_toner_en_Lur
Theodor Kittelsen, Op under Fjeldet toner en Lur

– Kittelsenin teokset välittävät ihailtavalla tavalla eräänlaisen “luonnon mystiikan” tunteen, jonka varmasti moni luonnossa liikkunut on kokenut, Jaakonsaari sanoo.

Ei muovista photoshop-luomusta

Taivaannaulan tunnuskilpailuun Jaakonsaari päätti osallistua nähtyään siitä ilmoituksen Taivaannaulan ylläpitämällä Suomenuskon Facebook-sivulla.

– Ajattelin yksinkertaisesti, että olisi hauska osallistua, ja näin myös nähdä mihin rahkeet riittävät.

Osallistumiseen vaikutti myös halua tukea tärkeää työtä tekevää yhdistystä.

– Minusta on pöyristyttävää kuinka huonosti ihmiset tuntevat omat juurensa ja perinteensä, jotka kuitenkin vielä reilut sata vuotta sitten olivat osana arkipäivää. On siksi minulle suuri kunnia, että piirustukseni saa toimia yhdistyksen tunnuksena, hän toteaa.

Jaakonsaaren tavoitteena oli tehdä selkeä, melko pelkistetty ja ei liian “siistitty” tunnus. Sellainen, jonka voisi kuvitella olevan vaikkapa taltalla puuhun kaiverrettu.

Karjalaista kirjontaa

– Minusta tällainen tyyli sopii paremmin Taivaannaulan kaltaiselle yhdistykselle, kuin jokin muovinen photoshop-luomus, Jaakonsaari sanoo.

Joutsen valikoitui aiheeksi sen pyhyyden takia, ja myös koska karjalaisessa kirjonnassa esiintyvät “kulmikkaat linnut toimivat Jaakonsaarelle inspiraation lähteinä. Tämä sai hänet piirtämään myös tunnuksen joutsenen samaan tapaan.

– Tunnuksesta löytyy joutsenen lisäksi paljon tuttuja symboleita, kuten taivaankantta ja -naulaa, alkumunaa, Jaakonsaari kertoo.

***

Mikko Jaakonsaaren töitä voi katsella Deviant Artin galleriassa.
Tunnuksessa laineilla lipuvaan joutseneen ja muihinkin lintuihin liittyvästä symboliikasta voi lukea lisää Taivaannaulan sivuilta.

Lisää aiheesta:

Toukojuhla Korteniemen perinnetilalla 5.-7. kesäkuuta

Korteniemi-MH1Kuva: Metsähallitus

Loppukeväästä ja alkukesästä on kokoonnuttu vanhastaan viettämään kylvökauden iloisia kyläjuhlia. Taivaannaulan toukojuhlaa vietetään tänä vuonna 5.-7. kesäkuuta Korteniemen perinnetilalla Tammelassa.

Tapahtuma on avoin kaikille Taivaannaulan toiminnasta kiinnostuneille. Paikkoja on kuitenkin tarjolla rajoitetusti ja niitä jaettaessa etusijalla ovat Taivaannaulan jäsenet ja heidän perheenjäsenensä.

Huom! Päivitys 1.4.2015: Toukojuhla on täynnä! Voit kuitenkin lähettää ilmoittautumisen, jos haluat tietoa mahdollisista peruutuspaikoista. Peruutuspaikoista tiedotetaan sähköpostitse toukokuun aikana!

Voit ilmoittautua tapahtumaan tästä linkistä!

Ikkuna juurille ja perinteiseen vuodenkiertoon

Taivaannaulan juhlat avaavat ihmisille ikkunan heidän omille juurilleen ja luonnon vuodenkiertoa seurailevaan perinteiseen elämäntapaan. Kevätkauden juhlien tavoilla on perinteisesti varmistettu hyvä onni tulevalle kesälle ja satokaudelle. Korteniemen tila on valikoitunut juhlapaikaksi juuri näistä syistä.

Metsähallituksen ylläpitämän Korteniemen pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Pelloilla ja kasvimaalla viljellään maatiaislajikkeita perinteisin työtavoin, paikalla käyskentelee alkuperäisrotujen kotieläimiä: hevosia, lehmiä, lampaita, kanoja ja kukko. 

SAMSUNG DIGITAL CAMERAKuva: John Björkman

Perinteiset työt, savusauna ja hiisi

Taivaannaulan toukojuhlan ohjelmallinen sisältö jakautuu kolmeen osaan: perinteiset työt, juhla ja hiisi.

Töiden ja työpajojen kautta opitaan uusia taitoja ja ylläpidetään perinnetilan pihapiiriä. Tapahtumassa muun muassa istutetaan maatiaisperunaa Kustaan päivänä, äestetään kesantopelto suomenhevosen kanssa, tehdään vihtoja, kehrätään ja karstataan, valmistetaan riukuaitaa sekä tutustutaan pihapiirin maatiaislajeihin.

Töiden ja talkooruokailun jälkeen mennään Korteniemen savusaunaan, jonka löylyissä puhdistaudutaan juhlanviettoon. Saunan jälkeen sytytetään isot helavalkeat perinteisin menetelmin. Illan päätteeksi pidetään kansanmusiikkiyhtyeen säestämät tanssit.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKuva: Metsähallitus

Juhlan päätöspäivänä suuntaamme läheisessä Letkun kylässä sijaitsevaan hiiteen. Kyseessä on vanha uhripaikka, jonka paikanhaltijaan liittyy mielenkiintoista tarinaperinnettä. Juhla päättyy siis Tammelan Letkun kylään.

Osallistuminen

Toukojuhla alkaa perjantaina alkuillasta ja päättyy sunnuntaina iltapäivällä. Tapahtuma on kaikille avoin, mutta paikkoja on rajoitetusti ja niitä jaettaessa etusijalla ovat Taivaannaulan jäsenet ja heidän perheenjäsenensä.

Toukojuhlassa majoittuminen tapahtuu teltoissa Korteniemen alueella, mutta tarjolle tulee myös muutamia sisämajoituspaikkoja, joita voi kysellä tarpeen mukaan. Juhlan osallistumismaksu sisältää lämpimät ruuat sekä aamu- ja iltapalat.

Tapahtumaan on mahdollista osallistua myös päiväkävijänä lauantaina (perinteiset työt, sauna ja illanvietto) tai sunnuntaina (retki hiiteen). Päiväkävijöiden osallistumismaksuun ei kuulu yöpyminen eikä aamu- tai iltapala.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä!

Osallistumismaksut

Koko viikonloppu

Taivaannaulan jäsenet 20 €, muut 30 €

Kaikki alle 15-vuotiaat 15 € ja alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi.

Päiväkäynti

Jäsen 20 €, ei-jäsen 25 €

Kysyttävää?

Voit lähettää juhlaan liittyviä kysymyksiä kommenttina tähän uutiseen tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@taivaannaula.org.

Osallistujille luodaan hyvissä ajoin ennen juhlaa sähköpostilista, jonka kautta voi tiedustella esimerkiksi autokyydeistä paikanpäälle.

Tapahtuma Facebookissa

Toukojuhlalla on myös sivu Facebookissa. Juhlaa koskevat kysymykset sekä tiedustelut kannattaa kuitenkin laittaa aikaisemmin mainitulla tavalla, ei Facebookin kautta!

Tervetuloa! Korteniemessä nähdään!

Lisää aiheesta:

Tunnelmia laskiaisesta 2015

Taivaannaulan laskiaista vietettiin sunnuntaina Rämsöön kylässä Vesilahdella. Sää oli mitä parhain ja päivä sujui vauhdikkaasti laskiaisperinteiden parissa.

Tervetuloa laskiaiseen

Rämsöön pikkuteillä suunnistaminen ei ole ihan helppoa, mutta onneksi opasteet olivat kunnossa.

Laskiaisaamu

Laskiaissunnuntain aamu oli aurinkoinen ja kylmä.

Laskiainen 2015

Paikalla oli Taivaannaulan väkeä lähikunnista ja vähän kauempaakin.

Laskiaisruokaa

Hernerokka ja rasvarieska ovat perinteisiä laskiaisruokia. Tarjolla oli myös esimerkiksi kinkkua ja lettuja.

Mäenlasku

»Liu lau laskiaista, kasva pitkää pellavaista, virolaista liinaa!»

Napakelkka

Taivaannaulan napakelkka vuosimallia 2015.

Kelkalla sai kunnon vauhdit, kuten videosta näkyy.

Napakelkka

Pyörittäminen kävi oikein työstä.

Pitkiä pellavia

Juhlassa päästiin myös ihailemaan uusinta laskiaispalmikkomuotia.

Laskiaisen huipensi perinteinen miesten ja naisten edustusjoukkueiden kilpajuoksu saunaan.

Lisää aiheesta: