Laurin päivän retki Janakkalaan

Laurinlähde

Taivaannaula järjestää elokuun 10. päivä opastetun retken Janakkalan Laurinmäen sekä Hakoisten linnavuoren maisemiin.

Perimätietoa

Janakkala on ollut viime aikoina uutisissa muinaislöytöjensä takia, ja alue lieneekin ollut merkittävää muinaista hämäläistä asuinseutua. Laurinmäellä on aikoinaan järjestetty Laurin päivänä suuria juhlia ja markkinoita. Pidoissa uhrattiin uhrilähteeseen, josta on myöhemmin löydetty muun muassa vanhoja rahoja ja neuloja. Vasta kirkon kielto 1700-luvulla lopetti tavan. Lähteen läheisyydessä sijaitsee myös hiisi eli uhrilehto.

Ohjelma

Tapaamme sunnuntaina 10. elokuuta Janakkalan Pyhän Laurin kirkon parkkipaikalla (Hakoistentie 345, 14240 Janakkala) klo 12.00. Siirrymme sieltä Laurin lähteelle ja hiiteen. Ohjelmassa on myös alueella sijaitsevan Laurinmäen torpparimuseon esittelykierros. Tämän jälkeen siirrymme muutaman kilometrin päähän tutustumaan Hakoisten linnavuoreen. Retki kestää 3-4 tuntia.

Retkellä järjestetään yhteisruokailu, johon jokainen osallistuja tuo ruokaa itselleen ja jaettavaksi. Erikoisruokavaliot ja allergiat on hyvä huomioida siten, että osaa kertoa tuomiensa ruokien sisällöt ja ainesosat.

Hiiteen voi myös halutessaan tuoda omia anteja. Näiden tulee olla leikkaamattomia (esimerkiksi piirakat ja leivät leikataan vasta paikan päällä), itse tehtyjä, omassa maassa kasvatettuja tai paikallisista tai kotimaisista aineksista valmistettuja. Hyviä anteja ovat esimerkiksi leivät, piirakat, olut, voi, oman kasvimaan kasvit, jne. Näistä tuomisista annetaan ensimmmäinen osa hiidelle ja loput yhteisruokailuun jaettaviksi.

Uhrilähteelle voi tuoda anniksi esimerkiksi kolikoita tai veistettävää hopeaa. Jos lähteestä ottaa vettä itselleen, niin siitä annetaan anti kiitoksena.

Osallistuminen

Retkelle ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Taivaannaulan toiminnasta ja Janakkalan alueen perinteistä kiinnostuneet ihmiset. Paikalle pääsee helposti esimerkiksi Helsingistä (96 km), Tampereelta (94 km) tai Hämeenlinnasta (11 km).

Retken osallistumismaksu on viisi euroa, joka maksetaan käteisenä paikanpäällä. Maksu kattaa varsinaisen osallistumisen retkelle sekä museoalueen esittelykierroksen.

Retkelle voi ilmoittautua lähettämällä viestin osoitteeseen lauri@taivaannaula.org. Merkitse viestiin osallistujien nimet ja puhelinnumerot sekä mahdolliset lisätiedot. Ilmoittautumisaika päättyy viikkoa ennen retkeä eli sunnuntaina 3. elokuuta.

Kyydeistä ja muusta tiedotuksesta

Viikkoa ennen juhlaa käyttöön otetaan myös sähköpostilista, jonka kautta voi kysellä tai tarjota autokyytejä tapahtumaan. Sähköpostilistan kautta myös tiedotetaan mahdollisista retkeä koskevista tiedoista ja viime hetken muutoksista.

Retkelle on luotu Facebook-tapahtuma, joka löytyy täältä.

Tervetuloa retkelle!

Lisää aiheesta:

Ukonvaaja – dokumentti suomalaisesta perinteestä joukkorahoituksen voimin

Ukonvaaja-dokumenttielokuva

Suomalaisilla on tapana ajatella, että luonnonuskoiset perinteet kuuluvat toisille mantereille ja kaukaisten kansojen pariin. Kuitenkin perinteisen luonnonuskonnon tavat, uskomukset ja pyhät paikat ovat olleet osa suomalaisten arkea ja juhlaa vielä joitakin sukupolvia sitten. Suomalainen rahvaan kulttuuriperintö on tässä suhteessa harvinaisen rikas ja ainutlaatuinen, jopa kansainvälisesti vertailtuna.

Taivaannaula on omassa toiminnassaan jatkanut suomalaisten etnisiä uskomusperinteitä lähes kymmenen vuoden ajan sekä koonnut laajaa tietovarantoa maanläheisestä kansanperinteestämme. Olemme nyt myös mukana avustamassa Helomedia Oy:n Ukonvaaja-dokumenttihanketta, jonka tarkoituksena on tuoda suomalaisen perinteen tavat ja kertomukset valkokankaalle.

Kunnianosoitus luonnolle ja kulttuuriperinnölle

Helomedia Oy:n mukaan Ukonvaaja on visuaalisesti kunnianhimoinen ja kulttuurihistoriaamme kunnioittava dokumenttielokuva suomenuskosta – luonnonuskonnosta, itämerensuomalaisesta mytologiasta ja maanläheisestä kansanperinteestä. Dokumentti tutustuttaa katsojat esi-isiemme ja -äitiemme kulttuuriin ja on samalla kunnianosoitus kauniilla luonnollemme ja kulttuuriperinnöllemme.

Nimensä dokumentti on saanut ukonvaajasta eli maan uumenista löydetystä kivikautisesta kirveestä, jota on myöhempinä aikoina pidetty ukkosenjumalan aseena. Kansanuskossa vaajoilla on muun muassa estetty kaskitulta karkaamasta ja taloa palamasta. Lisäksi niitä on käytetty yleisinä onnentuojina.

Hankkeelle haetaan joukkorahoitusta

Ukonvaaja-dokumenttielokuva toteutetaan joukkorahoituksella, jossa ihmiset voivat tukea hankkeen valmistumista valitsemallaan summalla. Kerättävä summa on 10 000 euroa, joten kaikkien suomalaisesta perinteestä kiinnostuneiden tuki on tärkeää.

Vastineeksi tuestaan rahoittajat saavat summasta riippuen erilaisia vastikkeita, kuten dvd-version elokuvasta. Varoja kerätään Mesenaatti.me-palvelussa tästä päivästä alkaen heinäkuuhun loppuun asti. Hanketta tukemalla voi vaikuttaa perinteen jatkamiseen ja vanhojen tarinoiden säilymiseen jälkipolville.

Linkkejä

Hanke Mesenaatti.me-palvelussa
Ukonvaajan verkkosivu
Ukonvaaja Facebookissa
Helomedia Oy
Mitä on suomenusko?
Suomenusko Facebookissa

Lisää aiheesta:

Helaa vietettiin Keski-Suomessa

taivaannaulan hela

Toukokuun puolivälissä vietettiin Taivaannaulan helaa jo seitsemättä kertaa. Tällä kertaa kokoonnuimme Toivakkaan, Päijänteen tuollepuolen.

Sää suosi jälleen kerran ja helaa päästiin viettämään alkukesän kannalta poikkeuksellisen lämpimässä ja aurinkoisessa kelissä.

Tanssia, elokuvia ja perinnetaitoja

Viikonlopun aikana pidettiin työpajoja perinneruokien valmistamisesta sekä rakennusten ja ihmisten suojaamisesta suomalais-karjalaisessa uskomusperinteessä. Jälkimmäiseen kuuluvat muun muassa pyhät pihlajat, rauta, terva sekä monet muut vanhan kansan konstit, joilla ihmiset ovat turvanneet itseään, kotiaan ja omaisuuttaan.

Näiden lisäksi juhla tarjosi monipuolisen kattauksen muita perinteisiä tietoja ja taitoja. Helassa pääsi teroittamaan teräaseita, valmistamaan lautanauhoja, kokeilemaan neulakinnastekniikkaa sekä iskemään tulta perinteisellä tavalla. Tanssipajassa opittiin musiikin säestyksellä perusaskeleita kansantansseista.

Helassa päästiin myös harjoittelemaan vastantekoa. Koivunlehdet olivat tässä vaiheessa vielä Keski-Suomessa niin pieniä, että oksia tuotiin paikalle Lounais-Suomesta asti.

Päärakennuksen tupa muuttui iltapäivästä kätevästi elokuvateatteriksi, kun valkokankaalle heijastettiin kansatieteellisen Isien työt -elokuvasarjan vanhan kansan elämäntapaa käsitteleviä filmejä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä.

Joku tokaisikin, että dokumenttien tekijät olisivat varmasti hämmästyneitä ja kenties jopa liikuttuneita tiedosta, että suomalaiset kokoontuvat vielä vuonna 2014 heidän elokuviaan katsomaan.

Viikonloppu huipentui vakkajuhlaan

Ehkä koko viikonlopun kohokohta olivat Ukonvakat järven rannalla. Vakkoja on vanhastaan vietetty ainakin Karjalassa, Savossa, Hämeessä ja Inkerissä vietetty kevätkesällä kylvöjen aikaan tai kuivuuden uhatessa. Pidot suunnattiin Ukolle, jonka antaman sateen turvin ruis ja ohra saattoivat kasvaa.

Ukonvakat sisältävät laulua, rukouksia ja ruokauhrin asettamisen tuohivakassa. Historiallisten lähteiden mukaan olennaisessa osassa ovat olleet myös juhlaruokailu ja tapahtumaa varten pannun oluen maisteleminen.

Myöhemmin samalle rannalle sytytettiin helavalkea perinteisin menetelmin. Tuli sytytettiin ensin tuluksilla pienempään nuotioon, josta juhlaväki kantoi sen tervaksilla rakovalkeaan. Sytyttämisen jälkeen valkean äärellä leikittiin ja vietettiin mukavaa iltaa.

Tänä vuonna helassa tarjottiin osallistujille mahdollisuus tehdä saunaan oma kevään ensimmäinen vihta. Näillä vihdottiin ja saunomisen jälkeen vihta heitettiin saunan katolle. Katolle lentäneen vihdan tyvipuolen asennosta ennustettiin vihtojan tulevaa kesää ja tulevaisuutta ylipäätään.

Juhla olikin erittäin onnistunut. Osallistujista moni oli ensi kertaa mukana Taivaannaulan juhlissa. Palautteen mukaan joukkoon oli kuitenkin helppo tulla ja juhlasta nautittiin täysin siemauksin. Ajan kuluessa Taivaannaulan juhlat ovat kasvaneet monipuolisiksi luonnonuskoisen kansanperinteen ja vanhan kansan maanläheisen elämäntavan jatkajiksi.

Taivaannaulan kesä

Seuraavaksi Taivaannaula järjestää heinäkuussa Ritvalassa kesäleirin, johon osallistuu myös tusinan verran virolaisia vieraita Maavallan Kodasta. Lisäksi elokuulle on suunnitteilla tapaaminen Laurin päivänä (10. elokuuta) Janakkalan Laurinmäen hiidessä.

Taivaannaulan seuraava valtakunnallinen vuotuisjuhla on kekri loka-marraskuun vaihteessa. Myös paikallistapahtumia järjestetään pitkin vuotta. Taivaannaulan toiminnasta pysyy ajan tasalla seuraamalla yhdistyksen verkkosivustoa tai Facebook-ryhmää. Jäsenet saavat tiedotukset toiminnasta sähköpostiinsa Taivaannaulan jäsenlistan kautta.

Kuvia helasta

saunasta

Lauletun löylyn tervehdyksen jälkeen.

tanssia

Kansantanssin alkeita.

helavalkea

Helavalkea valmistumassa.

helavalkea2

Tuli rakovalkeaan kannettiin tervaksilla.

vakat

Ukonvakat järven rannalla.

lautanauhat

Lautanauhojen valmistamista.

tulenteko

Tulentekoa perinteisin menetelmin.

teroitus

Näin teroitetaan kodin teräaseet.

Lisää aiheesta:

Tammealusen hiiden 25-vuotinen uusi taival

tammealuse6

Taivaannaulan väkeä osallistui helluntaiviikonloppuna Virumaalla Tammealusen hiiden uudelleen käyttöön ottamisen 25-vuotisjuhlaan ja Viron maauskoisten suvistepyhään. Tammealusen hiisi on yksi monista Viron pyhistä luonnonpaikoista, jotka on palautettu alkuperäiseen käyttöönsä neuvostoajan lopulla tai sen jälkeen. Taivaannaulan hallituksen puheenjohtaja piti tilaisuudessa puheen ja lisäksi osallistuimme sunnuntaina hiidessä järjestettyyn toimitukseen. Tässä Mirkan puhe sekä kuvia viikonlopulta.

Puhe juhlatilaisudessa 7.6.2014

Hyvät ystävät ja hiisien suojelijat,

Kiitos tästä kunniasta olla paikalla juhlistamassa Tammealusen hiiden 25-vuotista uutta taivalta.

Taivaannaula yhdistyksenä onnittelee hyvästä ja arvokkaasta työstä kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat olleet vuosien varrella mukana suojelemassa tätä pyhää paikkaa ja elvyttämässä siihen liittyviä perinteitä.

II

Kansojen alkuperäisuskonnoissa kautta maailman tietyt luonnonpaikat tunnistetaan erityisen pyhiksi ja merkittäviksi.

Muun muassa tämä ajattelutapa yhdistää myös uralilaisia kansoja. Toivommekin, että tulevaisuudessa saamme vielä enemmän yhdistettyä voimiamme ja toimittua yhdessä.

Yhdessä meillä on vahvempi ääni ja samalla voimme oppia toisiltamme ja saada uusia näkökulmia myös omaan perinteeseemme ja pyhiin paikkoihimme.

III

Tuntuu siltä, että virolaiset tuntevat hiitensä hyvin. Suomalaisille sen sijaan tulee joskus yllätyksenä, että meidänkin luonnossamme on pyhiä paikkoja.

Tämä siksi että aikoinaan vanhojen tapojen jatkaminen hiidessä oli laitonta, ja siksi perinteistä vaiettiin. Hiidestä tuli kansan keskuudessa negatiivinen sana – ihmistä voitiin kehottaa “painumaan hiiteen”. Paljon tietoa hiisistä onkin kadonnut ja unohtunut.

Kuitenkin suomalainen historiantutkija ja akateemikko Matti Klinge on kertonut tavanneensa Hämeessä vielä 1970-luvulla vanhoja ihmisiä, jotka olivat nuoruudessaan osallistuneet toimituksiin hiisissä, mutta eivät halunneet puhua niistä.

IV

Suomen hiidet ovat pyhiä lehtoja sekä kylän tai suvun hautakalmistoja, mutta arvellaan myös, että jotkut metsästysreittien varrella olevat hiisi-nimiset paikat ovat saattaneet olla rajamerkkejä.

Suomalaiset hiidet ovat todennäköisesti sijainneet kylien yhteisessä omistuksessa olleella maalla. Tällainen paikka oli esimerkiksi Lempäälän Hyssynvuori – nimi viittaa todennäköisesti hiiteen.

Paikallinen perinteentuntija kertoi Taivaannaulan retkellä huhtikuussa, että perimätieto vuoren pyhyydestä olisi elänyt paikallisten keskuudessa vielä 1880-luvulla. Hyssynvuori oli yhteismaata vaikka kaikki muu maa oli jo pitkään ollut talojen omistuksessa.

Aikojen saatossa pyhät lehdot hävitettiin mutta puut ja kivet ja lähteet säilyivät pitkään. Monet yksittäiset suomalaiset uhripuut ovatkin siis saattaneet olla entisaikaan kokonaisia hiisiä ja lehtoja.

V

1600-1700-luvuilla kirkko hyökkäsi erityisen voimakkaasti vanhoja tapoja vastaan. Samalla tuhottiin paljon pyhiä paikkoja.

Arkistoissa on säilynyt eräs kirje, joka on lähetetty maaherralle Kerimäellä 28. maaliskuuta 1748. Kirjeessä kirkko pyysi kruunua hävittämään epäilyttävät uhripaikat, puut ja puistot.

Vuonna 2013 Taivaannaula teki tästä samasta päivästä Hiisien päivän, jolla käännämme tämän huonon hetken merkityksen päälaelleen.

Luterinen kirkko pyrki tuhoamaan hiidet, mutta ortodoksinen kirkko suvaitsi Suomessa etnisiä tapoja ja pyhiä paikkoja luterilaisia jokseenkin paremmin. Ortodoksiset papit saattoivat mennä mukaan lehtoihin ja tehdä toimituksista ikään kuin virallisesti ortodoksisia.

Tavat kuitenkin elivät pitkään. Tietojen mukaan vielä 1950-luvulla on puille viety uhrilahjoja, mutta ei juurikaan sen jälkeen. Tavat unohtuivat 1950-luvun aikana, kun vanhat ihmiset kuolivat, nuoremmat muuttivat kaupunkeihin ja perinteiset kyläyhteisöt hajosivat. Vasta siis kaupungistuminen pysäytti perinteiden välittymisen.

VI

Pyhien luonnonpaikkojen sekä rahvaan kulttuuriperinnön suojelemisen näkökulmasta Suomen tilanteessa on sekä hyvää että huonoa.

Huonoa on se, että poliittisella tasolla arvostusta ei juuri näytä olevan. Esimerkiksi Museoviraston jo ennestään pieniä määrärahoja leikataan jatkuvasti. Nämäkin rahat tuntuvat menevän ensisijaisesti aineelliseen kulttuuriperintöön, kuten kartanoiden ylläpitoon.

Suomalaisten hiisin suurin uhka on nähdäkseni tällä hetkellä tiedon puute. Paikoista ei tiedetä, joten ne uhkaavat jäädä rakennusten alle tai niissä tehdään hakkuita.

Mutta on myös hyviä uutisia. Vaikka viralliset resurssit heikkenevät, tavallisten ihmisten kiinnostus kasvaa. Suomalaiset tuntuvat olevan valtavan kiinnostuneita hiisistä ja yleisemminkin rahvaan perinteistä.

VII

Kun Taivaannaula aloitti suomalaisia hiisiä kartoittavan Hiisi-hankkeen Hiisien päivänä 2013, verkkosivustomme kaatui kävijämäärän alle. Tiedotteemme asiasta tavoitti verkossa yli 50 000 suomalaista.

Hiidet tuntuvat olevan sekä tavallisia ihmisiä että toimittajia kiinnostava aihe. Kuluneen vuoden aikana olemme antaneet useita haastatteluita, joissa on puhuttu hiisistä tai sivuttu hiisiä.

Toimittajat ja muut ihmiset kyselevät meiltä usein kysymyksiä, kuten mikä on hiisi? Miten siellä käyttäydytään? Miltä tuntuu olla hiidessä?

Kukaan Taivaannaulan jäsen ei ole oppinut näitä asioita lapsuudenkodissaan. Kaikki me opimmekin jatkuvasti uutta.

Tämä onkin meille jälleen kerran vierailumme arvokkainta antia. Opimme sitä luonnollista ja luontevaa tapaa kohdata pyhä luonnossa samaan tapaan kuin lukemattomat sukupolvet ennen meitä.

Kiitos vielä kerran kaikille hiisien ystäville.

tammealuse1

Puhetta pitämässä. Maavallan Kaja oli mukana tulkkaamassa.

tammealuse2

Tilaisuudessa väkeä viihdyttivät paikalliset pelimannit. Musiikista saatiin nauttia myös viikonlopun aikana järjestetyissä tansseissa.

tammealuse3

Setukaisten edustaja toi terveiset Setumaalta laulamalla. Setukaiset tunnetaankin hyvin säilyneestä runonlauluperinteestä.

tammealuse4

Sisäänkäynti hiiden “eteiseen”. Oviaukon laudassa on suojaavia symboleita ja paikkaa tervehditään mennen tullen koputtamalla lautaan kolmasti.

tammealuse5

Tammealusen hiiden vanha tammi. Tammen vieressä olevaan puuttomaan rinteeseen istutettiin 25 vuotta sitten kymmeniä tammia. Silloin puut istutettiin vielä suoraan maahan, mutta sittemmin Maavallan Koda on siirtynyt käyttämään toisenlaisia menetelmiä hiisiä luonnontilaan palautettaessa. Nykyisin puun siemenet vain peitellään kevyesti maahan ja luonto saa päättää kasvaako paikalle puu vai ei.

tammealuse7

Keinuminen kuuluu Pohjois-Virossa suvistepyhän eli helluntain perinteisiin. Keinuminen tuo mielelle tasapainoa sekä hyvää terveyttä. Kiikkuessa on laulettu erityisiä keinulauluja.

tammealuse8

Toinen Pohjois-Viron suvistepyhän perinne on munien värjääminen. Tässä kuvassa keitetään puuroa hiiden toimitusta varten, mutta tapahtumassa keitettiin myös munia värjäävien koivunlehtien kanssa. Myöhemmin järjestettiin leikki, jossa munia kieritetään alamäkeen puista kourua pitkin. Kukin osallistuja saa kierittää yhden munan kerrallaan. Rinteessä on valmiina sikinsokin muutamia munia ja kukin kierittäjä saa itselleen ne munat joihin hänen munansa osuu. Jos osumia ei tule, kisaaja menettää kierittämänsä munan. Leikkiä jatketaan kunnes jäljellä on enää yksi kilpailija.

Lisää kuvia tapahtumasta löytyy Facebookista.

Katso Viron yleisradion uutinen tapahtumasta tästä linkistä.

Lisää aiheesta:

Pirkanmaan paikallistapaaminen Laikunlavalla 13.6.2014

HiidensointiTaivaannaulan Pirkanmaan paikallistapaaminen Laikunlavalla Tampereella 13.6.2014 klo 19 alkaen. Lavalla esiintyy folkhenkinen progeyhtye Hiidensointi. Konsertin jälkeen jatkamme iltaa osallistujien ideoiden mukaan. Kaikki Taivaannaula ry:n toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Lisätiedot: pirkanmaa@taivaannaula.org tai puhelin 040-5643182 / Tappura

Lisää aiheesta:

Taivaannaulan vuosi 2013

Taivaannaula 2013

Viime vuosi 2013 oli Taivaannaulan toiminnan toistaiseksi vilkkain. Taivaannaula järjesti juhlia ja retkiä, teki tutkimustyötä ja jakoi tietoa kotoperäisistä perinteistä kasvavalle yleisölle. Viime vuoden toimintakertomus esiteltiin viikko sitten kevätkäräjillä. Seuraavassa sen pohjalta kohokohtia Taivaannaulan toiminnasta viime vuodelta.

Suosittuja juhlia ja kesäleiri Virossa

Taivaannaula järjesti tuttuun tapaan kaksi valtakunnallista juhlaa, helan toukokuussa ja kekrin lokakuun lopussa. Molemmat juhlat järjestettiin Valkeakoskella ja niihin osallistui viitisenkymmentä vierasta, niin vanhoja tuttuja kuin uusiakin tuttavuuksia.

Viime vuonna Taivaannaula teki myös uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä. Matkasimme noin kymmenen hengen voimin Viroon, jossa järjestettiin Maavalla Kodan ja Taivaannaulan ensimmäinen yhteinen kesäleiri. Leirin aikana tehtiin perinteisiä käsitöitä ja talkootöitä, opittiin virolaisten maauskosta sekä tutustuttiin moniin uusiin ihmisiin.

Tänä vuonna kesäleiri järjestetään Suomessa, tarkemmin sanottuna heinäkuussa Ritvalan kylässä Valkeakoskella.

Lisää näkyvyyttä

Yhdistyksen näkyvyys mediassa lisääntyi entisestään vuonna 2013. Keväällä puheenjohtaja Petri Villa oli radiohaastattelussa yhdessä dosentti Risto Pulkkisen kanssa ja lisäksi Apu-lehdessä ilmestyi artikkeli Taivaannaulan kekristä. Taivaannaulasta ja kekristä puhuttiin myös lokakuisessa Ylen haastattelussa, jossa dosentti Risto Pulkkisen lisäksi haastateltiin myös vanhimpien neuvoston jäsentä Mirka Turpeista.

Sosiaalisessa mediassa Taivaannaulan ylläpitämän Facebookin Suomenusko-sivun seuraajien lukumäärä kasvoi koko vuoden 2013 ajan. Sivun suosituimmat päivitykset tavoittivat noin 50 000 suomalaista. Tällä hetkellä sivulla on noin 8000 seuraajaa. Facebook-sivu sai syksyllä seurakseen Google+-palveluun luodun sisarsivun.

Uusia yhteistyökuvioita

Vuonna 2013 Taivaannaula jatkoi kasvuaan, mikä näkyy muun muassa jäsenmäärän kaksinkertaistumisena. Kasvu näkyy myös lisääntyneenä kansainvälisyytenä, kuten suhteiden luomisena sukukansoihin sekä Virossa että Venäjällä. Myös Suomen sisällä verkostoituminen on jatkunut perinnejärjestöjen suuntaan.

Uudenlaista yhteistyötä tehtiin myös kulttuurihankkeiden puitteissa. Seinäjoen kaupunginkirjastossa järjestettiin kokeellisten lastenkirjojen näyttely toukokuussa 2013. Yksi näyttelyn kirjoista perustui Taivaannaulan verkkosivuilla sekä Facebookin Suomeusko-sivulla julkaistuihin kirjoituksiin. Taivaannaulan kirjoituksia käytettiin myös taiteilija Riikka Palosen näyttelyssä Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa, minkä teemana oli metsä ja metsän väki. Näyttely oli avoinna touko-syyskuussa 2013.

Taivaannaula myös avusti Tampereen AMK:n kuvataiteen opiskelijoita heidän lyhytelokuvansa “Uhri” tekemisessä keskustelemalla tekijöiden kanssa kotoperäisestä luonnonuskoisesta maailmankuvasta ja perinnekulttuurista sekä niiden kuvaamisesta elokuvan keinoin. Näyttely oli avoinna huhti-toukokuussa taidekeskus Mältinrannassa Tampereella.

Taivaannaula on myös pyrkinyt tekemään informatiivisia kansanuskon tutkijoiden haastatteluita ja tuomaan näin heidän tietojaan ja näkemyksiään ihmisten saataville verkossa. Viime vuonna yhdistyksen sivuilla ryhdyttiin julkaisemaan tutkijoiden haastatteluita. Tähän mennessä Taivaannaula on haastatellut jo Anna-Leena Siikalaa, Juha Pentikäistä, Risto Pulkkista ja Henni Ilomäkeä.

Sukukansoja ja hiisien kartoittamista

Taivaannaulan verkostoitumista on tukenut Taivaannaulan kalenterin valmistelutyö. Viime vuoden kalenterin aiheena ovat suomensukuiset kansat. Kalenteria varten pyysimme kuvia useilta sukukansoilta ja kerroimme samalla Taivaannaulan toiminnasta. Kalenteri osoittautui erittäin suosituksi ja painokset myytiin loppuun tammikuuhun mennessä.

Viime vuoden merkittävin päätös oli monivuotisen Hiisi-hankkeen perustaminen. Hankkeen tarkoituksena on suomalaisten luonnontilaisten pyhien paikkojen kartoittaminen, kuvaaminen ja tiedon kokoaminen. Tiedotus uudesta hankkeesta aloitettiin 28. maaliskuuta. Päivä liittyy suomalaisten pyhien luonnonpaikkojen historiaan ja se julistettiinkin suomalaisten hiisien päiväksi.

Vuoden aikana ilmoittautuneiden vajaan kahdenkymmenen vapaaehtoisen voimin kerättiin hankkeen sisäiseen verkkosivustoon tietoja kymmenistä pyhistä luonnonkohteista eri puolilla Suomea. Myös arkiston tutkiminen aloitettiin kesällä. Loppuvuodesta saatiin lisäksi Maavalla Kodalta kyselykaava sekä metodiikan opas, joiden avulla paikkoihin liittyvää kansanperinnettä on tarkoitus kerätä paikallisilta ihmisiltä.

Kohti tulevaa

Taivaannaulan toimintaa pyritään kehittämään jäsenten toiveiden pohjalta. Vuonna 2013 toteutettiin ensimmäistä kertaa jäsenkysely, jossa koottiin jäseniltä tietoja Taivaannaulan toiminnasta ja sen mahdollisista kehityssuunnista. Kysely tehtiin helmikuussa 2013 ja siihen osallistui lähes 70 prosenttia yhdistyksen jäsenistä.

Yhdistyksen toiminta onkin vakiintunut selkeästi, mikä näkyy siinä, että toiminta suuntautuu yhä vahvemmin ulospäin ja yhteistyöverkostot kasvavat. Vuonna 2013 Taivaannaula jatkoi aikaisempien vuosien mukaista kehitystä, ja on samalla laajentunut kasvun aikana. Uusia ja innostuneita jäseniä on tullut paljon mukaan, mikä lupaa hyvää yhdistyksen tulevan toiminnan kannalta.

Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana rakentamassa ja kehittämässä Taivaannaulan toimintaa!

Lisää aiheesta:

Taivaannaulan jäsenkyselyn satoa

Taivaannaulassa järjestettiin tänäkin vuonna jäsenistön toiveita kartoittava jäsenkysely. Helmikuun aikana järjestetyssä kyselyssä selvitettiin ihmisten toiveita muun muassa järjestön toiminnan painopisteiden sekä paikallistoiminnan suhteen. Kyselyyn vastasi 68 prosenttia Taivaannaulan jäsenistä.

Jäsenkyselyn tulokset ovat julkisesti nähtävillä täällä. Kyselyn tästä versiosta on jätetty pois muutamia Taivaannaulan sisäiseen käyttöön tarkoitettuja tietoja.

Taivaannaulan jäsenkysely 2014

Lisää aiheesta:

Ei o ääni ennällänsä – runolaulua Kampin Laulun tyyliin

kuorokuva

Toukokuussa on Helsingissä luvassa jännittävä runolaulukonsertti, kun Kampin Laulu ja kansanlaulaja Ilona Korhonen lyövät hynttyyt yhteen. Kuoro heittäytyy kevätkonsertissaan runolaulamaan Ilona Korhosen, Veljo Tormisin, Jaakko Mäntyjärven, Teemu Tommolan ja Einojuhani Rautavaaran sävelin. 

Runolaulu on tähän kevääseen asti ollut Kampin Laululle vieraampaa, mutta toukokuun puolenvälin konserteissa perinteinen kuoropönötys on tiessään ja luvassa on kunnon poljentoa. Teosten pohjana ovat inkeriläiset ja karjalaiset kansanlaulut, joissa kerrotaan perinteisiä tarinoita mm. Tammen kaadosta ja veljen merellelähdöstä. Perinteisiin sanoihin ja säveliin on kuitenkin etsitty omia raikkaita näkökulmia.

Konsertit Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1) 15.5.2014 klo 18.30 ja 20.30, liput 20/15 euroa ennakkoon kuorolaisilta ja ovelta puoli tuntia ennen konserttia.

Lisää aiheesta:

Maavallan Kodan Hiisien kuvakilpailu avattu

Sergei Tanõgin: »Maailmanrukous».
Sergei Tanõgin: »Maailmanrukous».

Viron omauskoisten järjestö Maavallan Koda on avannut vuosittaisen Hiisien kuvakilpailun. Seitsemättä kertaa järjestettävään valokuvakilpailuun voi osallistua lähettämällä kuvia pyhistä luonnonpaikoista mistä tahansa maailmasta – myös Suomesta.

Kilpailun tavoitteena on lisätä pyhien luonnonpaikkojen (eli hiisien) tunnettuutta sekä kunnioittaa henkistä perintöä ja luonnonperintöä. Kuvilla ikuistetaan pyhien paikkojen nykytila ja kannustetaan ihmisiä vierailemaan näillä erityislaatuisilla paikoilla ja suojelemaan niitä.

Kuvakilpailuun odotetaan kuvia hiisistä ja muista luonnon pyhistä paikoista niin Virosta kuin ulkomailtakin. Kilpailun pääpalkinto on 400 euroa ja alle 16-vuotiaiden sarjassa 200 euroa. Lisäksi palkintoja jaetaan muun muassa seuraavissa sarjoissa: pyhä puu, kivi, vesi, lahjat, saaret, luonto, kulttuuriperintö ja kansainväliset pyhät paikat.

Kuvakilpailu päättyy 31. lokakuuta. Voittajat julkistetaan 29. marraskuuta Tartossa järjestettävässä tilaisuudessa. Kuvakilpailun järjestävät Maavallan koda ja Tarton yliopiston luonnonmukaisten pyhien paikkojen keskus. Kilpailua tukevat muun muassa Kehrwieder, Võron Instituutti, Viron kansallismuseo, Viron kansallisarkisto sekä Metsatöll-yhtye.

Miten osallistun?

Luonnonmukaisella pyhällä paikalla tarkoitetaan kilpailun säännöissä ei-rakennettua aikaisempien sukupolvien pyhää paikkaa. Suomen tapauksessa esimerkiksi uhrikiviä ja uhripuita, karsikoita, lähteitä, lehtoja, metsiköitä, vuoria ja muita kansanperinteen tuntemia pyhiä paikkoja.

Osallistujilla mahdollisuus asettaa oma kilpailutyönsä halutessaan Creative Commons -lisenssin alle. Näin edistetään luonnonmukaisten pyhien paikkojen tunnettuutta ja voidaan käyttää kuvia ei-kaupallisissa julkaisuissa, kuten Wikipediassa ja sosiaalisen median sivustoilla.

Kilpailutyöt ladataan jpg-muodossa osoitteessa: http://www.maavald.ee/kuvad/?tee=saada

Kukin osallistuja voi lähettää kilpailuun enintään 10 kuvaa.

Kuvan pisin sivu voi olla kooltaan 2000-6000 pikseliä. Tiedostoon koko saa olla enintään 10 Mt.

Kuvien pitäisi olla mahdollisimman aitoja ja luontevia. Sommittelu, täydellinen ja osittainen kirkkauden ja kontrastin ja värien parantaminen ja tarkennus ovat sallittuja toimenpiteitä.

Jos et osaa viroa, voit kirjoittaa kuvilta vaaditut tiedot englanniksi.

Mistä löydän tietoa Suomen pyhistä paikoista?

Tieto pyhistä paikoista on hajallaan eri lähteissä. Tietoja saa paikallishistoriaa käsittelevistä kirjoista ja suomalaisen kansanuskon yleisteoksista. Lisäksi kannattaa kääntyä kotiseudun historiaa tuntevien yksityishenkilöiden puoleen.

Paikkakuntien muinaisia pyhiä paikkoja löytyy myös Museoviraston Muinaisjäännösrekisteristä kulttipaikat-kategorian alta. Katso myös Taivaannaulan Hiisi-hankkeen sivu. Hankkeen tarkoituksena on suomalaisten pyhien luonnonpaikkojen kartoittaminen, kuvaaminen ja tiedon kokoaminen.

Lisätietoja kuvakilpailusta

Kilpailun säännöt ja muut lisätiedot (viroksi):
http://www.maavald.ee/maausk.html?rubriik=96&id=5185&op=lugu

Viime vuoden kilpailun kuvasatoa:
http://www.maavald.ee/kuvad/?tee=algus&kuvad=18

Lisää aiheesta:

Taivaannaulan kesäleiri 2014

Leiri 2013

Taivaannaula järjestää heinäkuussa yhteisen kesäleirin Viron omauskoisten Maavallan Kodan kanssa. Leiriä on järjestetty pitkään Virossa, mutta nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Leiripaikka on Ritvalan kylä Valkeakoskella ja ajankohta 16.-20. heinäkuuta. Voit ilmoittautua koko leirin ajaksi tai tulla vain päiväksi tai viikonlopuksi.

Leirillä tutustutaan suomalaisten perinteisiin taitoihin ja tietoihin sekä nautitaan kesästä mukavassa seurassa. Luvassa on muun muassa maalausta punamultamaalilla, perinteisen riukuaidan tekoa, saunomista, luentoja ja vierailu hiidessä sekä tietenkin mukavaa aikaa hyvässä seurassa.

Kuvia ja matkakuvaus viime kesän kesäleiriltä Virossa löytyy tältä sivulta.

Leirijärjestelyt

Leiriytyminen tapahtuu pihalla teltoissa.

Paikalla on ulkohuussit ja navetan seinästä saa kylmää vettä ja ulkosaunalta lämmintä. Päätalon kellarissa on suihkumahdollisuus. Huonojalkaisille ja lapsien kanssa tuleville sisämajoitus on mahdollista.

Ohjelma

Keskiviikko. Saapuminen, majoittuminen, paikkoihin ja ihmisiin tutustuminen.

Torstai. Perinteisiä töitä. Ohjelmassa on ainakin ulkosaunan maalaamista emännän keittämällä punamultamaalilla, perinteisen riukuaidan rakentamista sekä muita kesätöitä. Illemmalla vuorossa on ajanviettoa nuotiolla, soittelua ja laulamista.

Perjantai. Alkupäivästä viimeistellään saunan maalaus ja riukuaita. Iltapäivällä kuullaan luentoja Suomen hiisistä ja Taivaannaulan Hiisi-hankkesta sekä virolaisten perinteistä. Illemmalla vieraillaan Ritvalan Helkavuoren huvilalla ja saunotaan. Perjantaina järjestetään myös mahdollisesti lavatanssit seurantalolla.

Lauantai. Tutustumme muinaishistoriallisesti merkittävään Rapolanharjuun ja sen lähialueeseen. Iltapäivällä on tiedossa kiinnostava luento, mahdollisesti alkuperäiskansojen musiikista. Lauantaiehtoota vietetään nuotion, laulun ja tanssin merkeissä.

Sunnuntai. Kotiinlähtö. Leiri puretaan ja suunnataan rääppiäiseväiden kanssa tutustumaan Laurinmäen hiiteen Janakkalassa. Laurinmäen ruokailun ja kahvittelun jälkeen leiri päättyy.

Osallistumismaksu

Leirille voi ilmoittautua koko ajaksi, vierailla paikalla vain jonakin tiettynä päivänä tai tulla viikonlopuksi. Päivävierailun hinta kattaa ohjelman ja ruokailun, mutta ei aamu- eikä iltapalaa.

Vaihtoehdot osallistumiselle:

  • Koko leiri. Osallistumismaksu on 60 euroa, mikä sisältää ohjelman, kaikki ruoat ja saunan sekä majoittumisen omissa teltoissa.
  • Viikonloppu (perjantai-illasta sunnuntaihin). Osallistumismaksu on 35 euroa, mikä sisältää ohjelman, kaikki ruoat, saunan sekä majoittumisen omissa teltoissa.
  • Päivävierailu. Osallistumismaksu on torstailta, perjantailta ja sunnuntailta 15 euroa ja lauantailta 20 euroa. Sisältää ohjelman ja ruokailun, mutta ei aamu- eikä iltapalaa tai majoittumista.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan. Ilmoittautuminen päättyy kun leiri on täynnä tai viimeistään 27. kesäkuuta.

Saat ilmoittautumisesta kuittauksen ja maksuohjeet sähköpostiisi. Jos kuittausta ei kuulu noin viikon kuluessa, niin lähetä viestiä osoitteeseen leiri@taivaannaula.org.

Koko leirille ja päivävieraaksi ilmoittaudutaan erillisille lomakkeilla:

Ilmoittaudu koko leirille tai viikonlopuksi
Ilmoittaudu päivävieraaksi (ei sisällä yöpymistä eikä aamu/iltapalaa)

Facebook

Tapahtuma löytyy Facebookista täältä.

Lisätietoja

Jos sinulla on kysyttävää kesäleiristä, voit lähettää viestiä osoitteeseen leiri@taivaannaula.org.

Tervetuloa Ritvalaan heinäkuussa!

Lisää aiheesta: