Paikallisretki Sastamalassa 20.9.2014

tuhnunvuoriTuhnunvuori. Kuva: Leo-setä @ Flickr / Creative Commons BY-2.0

Taivaannaula Pirkanmaa järjestää paikallistapaamisen ja retkeilyn Sastamalassa Syys-Matin aattona lauantaina 20.9.2014. Tapahtumassa vieraillaan kiinnostavissa luontokohteissa, joihin liittyy paikallista perimätietoa. Retken jälkeen syödään ja saunotaan Vesilahden Rämsöössä.

Ohjelma

  • Kokoontuminen lauantaina klo 12 Shell Kiskokabinetilla Ellivuoren risteyksessä (Pirkanmaantie 1057 38220 Sastamala). Täältä siirrymme Karkun Pirunvuorelle.
  • Siirtyminen Pirunvuorelta Sastamalan vanhalle kirkolle eli Vihtiälänsaareen, joka on vanha hiisi. Tutustumme paikkaan ja etsimme Veikko Matinollin bongaamat kuppikivet.
  • Tämän jälkeen ajamme Vesilahden Rämsööseen syömään ja saunomaan. Mahdollisuus myös yöpymiseen.
  • Sunnuntaina voidaan vielä vierailla Vesilahden Hinsalan Tuhnunvuorella, jos virtaa riittää.

Mukaan maastokelpoinen varustus, omat eväät, saunomistarvikkeet ja mahdolliset yöpymisvälineet. Petipaikkoja on 6 kpl, jotka täytetään ilmoitautumisjärjestyksessä. Lattialla on myös tilaa on, joten patja vaan mukaan.

Paikoille kuljetaan henkilöautoilla. Autottomat ilmoittakoon kyytitarpeensa, yritetään järjestää kimppakyytejä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautumiset osoitteeseen pirkanmaa@taivaannaula.org, laitathan viestiin myös puhelinnumerosi Lisätietoja voi kysellä paikallisvastaava Tappuralta, puh. 040 564 3182. Tervetuloa mukaan!

Tapahtuma Facebookissa

Tapahtuma löytyy myös Facebookista.

Lisää aiheesta:

Uusi kalenteri julkaistuna – kuvituksena Samuli Paulaharjun valokuvia

Taivaannaulan uusi kalenteri on tilattavissa yhdistyksen verkkokaupasta!

Taivaannaulan kalenteri 2015

Kalenteri seurailee vanhan kansan juhlapyhiä ja vuodenkiertoa, joka alkaa ja päättyy loka-marraskuun vaihteen kekriin. Juhlaperinteen osalta kalenterissa on painotettu suomalaisen luonnonläheisen kansanperinteen kannalta olennaisia merkkipäiviä ja kansanperinnettä.

Uuden kalenterin teemaksi on valittu entisajan naisten työt. Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytyy erittäin laaja ja hyvä kokoelma mustavalkoisia valokuvia, joista kalenterivastaavamme Kaisu Mokkila on valinnut 14 nyt kalenterissa nähtävää kuvaa. Valokuvat on kuvannut kansanperinteen kerääjä professori Samuli Paulaharju 1900-luvun alkuvuosikymmeninä keruumatkojensa yhteydessä.

Taivaanaulan kalenteri 2015 - Lokakuu

Halusimme nostaa naisen entisajan elämän kirjon mahdollisimman monipuolisesti esille. Kaikista mahdollisista töistä ei kuitenkaan ole valokuvia, mutta kalenterista saa melko kattavan kuvauksen naisen töistä. Osa töistä on täsmälleen samoja näin 2000-luvullakin. Ehkä vain koneet tai työmenetelmät ovat hieman kehittyneet ja sähkön ansiosta mitä tahansa työtä voi tehdä miltei milloin tahansa. Työt eivät ole enää niin sidoksissa valon ja luonnon kierron vuotuiseen rytmiin.

Taivaannaulan kalenteri 2015 - Kansanperinne

Kalenteri voidaan toimittaa tilaajalle postitse tai sen voi noutaa Taivaannaulan kekristä.

Tilaa kalenteri Taivaannaulan verkkokaupasta

Lisää aiheesta:

Taivaannaulan kekri 2014

Antimia: leipää, veriohukaisia, marjapiirakkaa, leivonnaisia, lihahyytelöä, omenia ja hunajaa.

Taivaannaula juhlistaa kekriä Tampereella 24.10.-26.10.2014. Juhla alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina. Ilmoittaudu juhlaan tästä linkistä!

Kekri on ollut vanhalle kansalle vuoden suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Peltotyöt oli saatu päätökseen ja karja talvisuojaan. Oli aika nauttia sadonkorjuun antimista ja varmistaa tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys.

Taivaannaulan kekrin ohjelmassa on perinteisiä kekrin tapoja, lauluja, leikkejä, ruokia ja kansanperinteen työpajoja. Lisäksi pyrkimyksenä on vierailla hiidessä eli kansanperinteen tuntemalla pyhällä luonnonpaikalla.

Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille. Tervetuloa!

Vanhan kansan kekri

Kekrin kalendaarinen sijainti on vaihdellut syyskesästä myöhäissyksyyn. Jopa saman pitäjän eri taloissa vietettiin kekriä eri aikoina. Kenen työt joutuivat ennen muita, se talo vietti kekriä muita ennen. Myöhemmin kekrin vietto vakiintui marraskuun 1. päivään. Kekrin nimi (myös muodossa köyri, köyry, keyri ja keuri) juontaa pyörää ja kiertoa tarkoittavasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta *kekraj.

Kekrinä viettoon kuuluivat taiat, joilla varmistettiin sato-onni ja huolehdittiin karjan, lampaiden ja hevosten menestyksestä. Kekriyönä uhrattiin lammas eläinten suojelijoille ja sen luut vietiin lammaskarsinaan onnen säilyttämiseksi. Eläimille annettiin parasta ruokaa ja isäntä kävi ruokkimassa hevosensa henkilökohtaisesti.

Kuva: Köyritär Maaningalla 1927. Ahti Rytkönen / MuseovirastoKuva: Köyritär Maaningalla 1927. Ahti Rytkönen / Museovirasto

Kekriaamuna noustiin varhain pirttiä lämmittämään, mikä ennusti virkeää tulevaa vuotta. Viimeisenä herännyttä kutsuttiin »köyriksi». Aamulla valmistettiin rieskaleipää, lihaa, kalaa, viiliä, maitoa ja talkkunaa. Myöhemmin tehtiin paisti perunoista, lihasta ja makkarasta. Päivän mittaan maisteltiin viinaa ja kekriä varten pantua olutta. Kaikkia juhlaruokia vietiin ensin haltijoille riiheen, uhripuulle tai uhrikivelle.

Kekrinä ruokaa piti tarjota kaikille syöjille, keitä vain olivat, tuttuja tai tuntemattomia. Anteliaisuus toi talolle hyvää onnea. Ruokaa piti syödä yhdeksän kertaa eikä sitä saanut korjata pois pöydiltä. Isännän piti humaltua päivän mittaan, jotta vilja kasvaisi hyvin. Toisaalta kylväjä, joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla päissään, muuten sato menisi pilalle.

Kekrinä lapset myös liikkuivat talosta toiseen naamioituina »köyrimörköinä». Hieman pelottavampi versio olivat »köyripukit» tai »köyrittäret», joiden asuna oli nurinpäin käännetty turkki. Vierailijat vaativat kestitystä. Jos sitä ei saanut, rupesivat he särkemään uunia. Yleensä sopuun kuitenkin päästiin ja kekrivieraat esittivät leikkejä ja tansseja.

Vainajien henkien uskottiin myös vierailevan kekrinä. Hengille lämmitettiin sauna, lämmitettiin vedet ja vietiin vastat, saippuat ja pyyheliinat. Kun henget olivat kylpeneet, talonväki meni saunomaan ja jätti tupaan katetun ruokapöydän odottamaan henkiä, että he saivat »rauhassa ravita».

Juhlapaikka

Uhrikivi pellolla.

Juhlapaikkana on historiallisesti merkittävä Aitolahden työväentalo Näsijärven rannalla. Työväentalo sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä vain 15 km ajomatkan päässä Tampereen keskustasta.

Paikalla on patjamajoitus. Patjoja on paikan puolesta 20 kappaletta ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä tai erityistarpeiden perusteilla. Muut osallistujat majoittuvat omille patjoilleen tai makuualustoilleen.

Osallistumismaksu

Kekrin osallistumismaksu kattaa ohjelman, ruoat, majoittumisen ja saunan.

Osallistumismaksut

Taivaannaulan jäsen 25 €
Ei-jäsenet 35 €
Kaikki alle 15-vuotiaat 18 €
Samassa sängyssä vanhemman kanssa nukkuvat alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi

Saat maksuohjeet sähköpostiisi ilmoittautumisen jälkeen.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu erillisellä lomakkeella. Ilmoittautumisaika päättyy 1.10.2014. Tämän jälkeen voi kuitenkin tiedustella mahdollisia ylijääneitä paikkoja.

Avaa ilmoittautumislomake tästä linkistä!

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan.

Tapahtuma Facebookissa

Tapahtuma löytyy Facebookista täältä.

Lisäkysymykset

Tapahtuman yksityiskohdista ja järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin osallistujille ennen tapahtumaa sähköpostilistan kautta. Ilmoittautujat liitetään automaattisesti tuolle sähköpostilistalle.

Lisäkysymyksiä voi esittää sähköpostitse osoitteeseen kekri@taivaannaula.org tai kommentoimalla tätä kirjoitusta. Tarkempia tietoja juhlasta lähetetään osallistujille sähköpostitse hyvissä ajoin ennen juhlaa.

Tervetuloa kekriin!

Lisää aiheesta:

Ukonvaaja-dokumentin miminirahoitus kokoon

Ukonvaaja - A.W. Yrjänä

Kuva: Maria Hopponen

A.W. Yrjänän tähdittämän uuden Ukonvaaja-dokumentin minimirahoitus on saatu kokoon. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä kotoperäistä mytologiaa ja kansanperinnettä esittelevä dokumenttielokuva toteutuu varmasti.

Kiitämme osaltamme kaikkia oman panoksensa dokumentin valmistumiselle antaneita! Joukkorahoitusta dokumentille kerätään edelleen vaikka minimirahoitus on varmistettu. Lisärahoitus mahdollistaa dokumentin laajan ja näkyvän markkinoinnin sekä antaa lisää resursseja laadukkaaseen tuotantoon.

Joukkorahoitusta Ukonvaajalle kerätään Mesenaatti.me-palvelusta.

Lisää aiheesta:

Suunnittele tunnus Taivaannaulalle – kilpailu on avattu!

karjalakoristelu

Taivaannaulan toiminnassa tuli tänä vuonna täyteen jo seitsemäs vuosi, mutta yhdistyksellä ei ole koskaan ollut varsinaista omaa graafista tunnusta. Nyt onkin korkea aika valita sellainen!

Taivaannaula järjestää tunnuksen suunnittelusta kaikille avoimen kilpailun. Kilpailuun voivat siis osallistua niin yhdistyksen jäsenet kuin yhdistyksen ulkopuolisetkin henkilöt. Lisätiedot kilpailuun osallistumisesta löydät tältä sivulta.

Ehdotukset tulee lähettää yhdistykselle lokakuun alkuun mennessä.

Mikä tunnus?

Tunnus tulee olemaan yhdistyksen virallinen symboli ja siten näkyvästi esillä Taivaannaulan toiminnassa: kalenterissa ja muissa painotuotteissa, yhdistyksen lipussa, verkkosivuilla, videoissa, tapahtumissa, mahdollisesti myös vaatteissa.

Tunnuksen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

Aihe

Tunnuksen tulee kuvata Taivaannaulan toimintaa eli suomalais-karjalaisen rahvaan luonnonuskoista kansanperinnettä. Tunnuksen aihe voi siis tulla kansankulttuurista, perinteisistä symboleista, kuvioinneista, koristeluista tai kansanrunouden myyttisistä mielikuvista.

Taivaannaula viittaa nimenä pohjantähteen eli naulatähteen. Taivaannaula kiinnittää taivaankantta kannattelevan maailmanpylvään taivaankannen keskikohtaan. Tätä mielikuvaa voi hyödyntää tunnuksen suunnittelussa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Liitä kilpailuehdotukseen mukaan lyhyt kuvaus tunnuksen aiheesta.

Värit

Tunnuksen tulee toimia sekä värillisenä että mustavalkoisena.

Koko

Tunnuksen tulee olla tunnistettavissa sekä pienessä että suuressa koossa.

Ehdotuksen lähettäminen

Tallenna oma ehdotuksesi kuvatiedostoksi (kaikki yleisimmät tiedostomuodot käyvät) ja lähetä se sähköpostitse osoitteeseen hallitus@taivaannaula.org.

Kuvan tekotapa on siis vapaa. Voit vaikka piirtää tunnuksen käsin ja valokuvata sen tai piirtää suoraan koneella. Tärkeintä kuvakilpailussa on itse kuvio ja siihen liittyvä symboliikka.

Samasta osoitteesta hallitus@taivaannaula.org voi tiedustella lisätietoja tunnukseen ja kilpailuun liittyen.

Kilpailun aikataulu

Kilpailuehdotukset tulee lähettää lokakuun 1. päivään mennessä. Taivaannaula ry valitsee voittajan kekrinä 2014.

Palkinnot

Paras ehdotus palkitaan Taivaannaulan uudella alkusyksystä julkaistavalla seinäkalenterilla. Lisäksi kilpailun voittanut ehdotus esitellään Taivaannaulan verkkosivuilla ja Facebookin Suomenusko-sivulla.

Onnea kilpailuun!

Lisää aiheesta:

A. W. Yrjänä päähenkilöksi Taivaannaulan avustamaan Ukonvaaja-dokumenttiin

Hiisi

Kuten aikaisemmin uutisoitiin, Taivaannaula on mukana avustamassa Helomedia Oy:n keväällä käynnistynyttä Ukonvaaja-dokumenttihanketta.

Ukonvaaja on Helomedian visuaalisesti kunnianhimoinen kokopitkä dokumenttielokuva luonnonuskonnosta, itämerensuomalaisesta mytologiasta ja maanläheisestä kansanperinteestä. Voit lukea hankkeesta lisää täältä.

Hankkeesta on nyt kerrottavana suuria uutisia, sillä CMX-yhtyeestä suurelle yleisölle tuttu muusikko-runoilija A.W. Yrjänä on varmistunut dokumentin päähenkilöksi.

Yrjänän ja CMX:n tekstit sisältävät vaikutteita suomalaisesta mytologiasta, joten Yrjänä oli luonnollisesti kiinnostunut lähtemään mukaan hankkeeseen. Taustastaan huolimatta hän tulee lähestymään aihepiiriä ”jokamiehen” roolissa ja tutustuu dokumentin kautta myös hänelle ennestään tuntemattomiin asioihin.

Dokumentin joukkorahoituksen kokoaminen on edistynyt hyvin. Koossa on jo yli puolet joukkorahoituksen avulla kerättävästä kymmenentuhannen euron minimisummasta. Joukkorahoituskampanja jatkuu elokuun loppuun saakka.

Lisää hankkeen tukijoita kuitenkin vielä tarvitaan, jotta elokuvasta tulee todellisuutta! Tiedon levittämistä tarvitaan, jotta tukisumma saadaan täyteen keräysajan puitteissa. Lisätietoja dokumentin joukkorahoituksesta löytyy Mesenaatti.me-palvelussa. Dokumentilla on myös omat verkkosivunsa sekä Facebook-sivu. Myös Taivaannaulan sivuilla seurataan hankkeen edistymistä.

Lisää aiheesta:

Muisteloita kesäleiriltä 2014

Tervetulloo lukemaan mun muisteloitani kesän 2014 Taivaannaulan kesäleiristä, toivottaa täsä Maija. Leiri oli ilmeisen onnistunu, koska huamasin äsken kotisaunan lauteilla tekeväni listaa jutuista jotka täytyy muistaa ottaa ens kesänä leirille Virroon.

Leiri oli Taivaannaulan ensimmäinen, Virosa on Maavalla Koda järjestäny vastaavia jo vuasia. Virosta tuliki paikalle usseempi autolastillinen aivan ihania ihmisiä. Etukätteen vähä jännitti, että ossaako niitten ulkomaalaisten kans ees puhua mittään, mut se oli turha pelko. Osasivat suamee hyvin ja virroo ymmärsin helposti. Olivat ihan kauheen kivoja! Näin se kesäleiri niitten kans meni.

Taivaannaula

Keskiviikko

Illansuusa olin kotona just tekemäsä lähtöö ko Kaisu soitti ja usutti hakemaan Hetan Toijalan asemalta sekä Mirkan ja Anssin jostain pysäkiltä keskeltä ei mittään. No mikäs siinä si, miälellänihän niitä kuskasin. Saavuttiin vähä ennen kahreksaa Kaisun tiluksille Sääksmäen Ritvalaan. Tutustuttiin paikkaan ja toisiimme. Vettä sato ja huamasin unohtaneeni saappaat.

Torstai

Aamusta ajelin saappaitteni kans takasin leirille, olin siis käyny kotona nukkumasa, ja löysin siältä iloset telttailijat tyän touhusta. Vaikka olin miälestäni noussu luannottoman aikasin, oli riukuaitaa ehtiny valmistua jo monta metriä. Sain valita teenkö aitaa vai maalaanko saunaa, ruuan jälkeen olis sitte hommien vaihto. Rupesin tekemään aitaan vitsaksia, hauskaa hommaa jos vaan näppivoimaa piisaa. Sen jälkeen ko oli syäty varmaan parasta sosesoppaa ikinä, maalasin punamullalla vanhaa hirsisaunaa. Virolaiset innostu hakkaamaan halkoja kauheen kokosista pölleistä ja Kaisu esitteli pellavan käsittelyä.

Taivaannaula

Illemmalla tyän tuamalla ruakahalulla nautittiin paellapannulla valmistettu pyttipannu ja mentiin saunaan. Oliki aikamoista saunomista! Seuraavana aamuna huamattiin sutiämpärinki kaatununeen. Opetin virolaisille, että löylyä saa lissää sanomalla ”paas heittäin”.

Perjantai

Koska napanuara lapsiin on mulla säälittävän lyhyt, olin taas käyny kotona nukkumasa. Hävetti saapua myähäsä, koska muut oli ahkeroinu munki erestä. Maalasin hiukan ja suaritin kaikenlaisia piäniä hommia.

Lohikiusauksen jälkeen tuli Kulttuuriosuuskunta Uulusta täti pitämään meille luentoo uskonnollisista soittimista. Mukana sillä oli rituaalisoittimia ympäri maapalloo. Opittiin muun muasa aboriginaalilasten monimutkasta musiikkia, joka kuului häihin, ja intiaanien parannuslaulua. Soittimia sai kokkeilla.

Taivaannaula

Illalla lährettiin Helkavuaren huvilalle saunomaan. Huvilasta oli ihan uskomattomat maisemat. Sisustus ja seinillä roikkuva taire oli näkemisen arvosta, talon kummitusta en nähny vaikka olisin halunnukki. Huvilan rantasauna oli vanha, suuri ja kuuma. Vilvottelemaan pääsi Vanajaveteen, varsinki teinit pluttas järvesä ahkerasti. Saunan jälkeen syätiin huvilalla makkaraa. Ko väsymys iski, lährettiin takasin leirille. Virittelin navettaan ötökkäverhon heinäpaalipetini päälle ja kömmein nukkumaan.

Lauantai

Aamupalan jälkeen pakattiin reppuihin evväät ja ajettiin Rapolan linnavuarelle. Se oli vaikuttava paikka, pystyin hyvin kuvittelemaan millai siälä on touhuttu tuhat vuatta sitte. Rapolanharjulta löytyy kaunis laakso jossa on hyvä akustiikka, pitihän siälä sit laulaa. Evväät syätiin harjun juurella sen jälkeen ko oltiin käyty viämäsä anteja läheisille kuppikiville. Liäkö itte Ukko ollu asialla ko retkellä oli niin meille sopiva sää. Oli mukavan pilvistä, satamaan rupes hiljalleen vasta ko oltiin jo ajamasa takasin.

Leirillä kokkoonnuttiin navetan ylisille kuuntelemmaan puhujia. Patrick kerto ensin Hiisi-hankkeesta. Seuraavaks Kalle kertoili sukukansojen noidista miälenkiintosia juttuja. Lopuks Andres puhu uralilaisesta yhteistyästä. Yhteistyäsä on mukana monta kansaa, mut yhteisöö on vaikeeta saara kokkoon, politiikka kun haittaa yhteistyäpyyntöjä.

Taivaannaula

Nälkähän siinä päivän mittaan oli tullu ja söin tiätenki taas liikaa. Onneks kerkesin hetken sulatella ennen ko tanssit alko. Pari pelimannia meinaan tuli soittamaan meille. Oon tähän asti pelänny tanssimista, elämäni ensimmäisen kerran se oli hauskaa. Hyvin se tanssiminen ei multa sujunu, mut johtukohan sitte leirin hyvästä yhteishengestä, että en hävenny tippaaka. Tanssien jälkeen kävin Kaisun mukana lypsämäsä lehmää. Voiks olla hianonpaa elämystä ko se, että saa halailla sonnia niityllä kauniina kesäiltana? Lypsyn päälle sit taas saunaan, kuis muuten, ja saunan jälkeen kävelin kylänraittia auringonlaskusa hyväsä seurasa. Verin oikeen kansallispuvunki päälle juhlaillan kunniaks.

Sunnuntai

Vähän oli haikeeta purkaa heinäpeti navetasta ja siivota pihapiiristä leirin jäljet. Siivosin saunaa joka oli sen verran kuuma, että tartti pestä sen jälkeen ittenski. Koko leirin ajan pihasa liahunu Maavallan viiri otettiin alas. Oli muuten kymmenes leiri jossa kyseinen viiri oli käytösä. Tavaroitten lisäks autoihin pakattiin evväät ja lährettiin viimiselle retkelle.

Ensin suunnattiin Laurin lähteelle. Uhrilähde oli vanha ja kaunis. Lähteeltä lähti polku hiiteen ja polun päästä löyty pianoinen harmistus. Hiidessä oli kaarettu puita! Kuppikivi on kyllä suajeltu muinaismuistolailla, mut kyllä se laki tarttis saara koskemaan kiven ympäristööki, myrskytuhot vois kyl siivota kunnioittavammin.

Taivaannaula

Leirin lopun alkua oli siirtyminen Hakoisten linnan juurelle. Syätiin siinä evväät ja koska oli niin kuuma, ihmisiä alko lähtee kotio. Montaakaan leiriläisistä ei lähteny ennää helteesä kiipeemään linnavuarelle. Silleepohjasilla kenkillä henkeeni uhaten kuitenki kiipesin ensin esilinnaan ja siittä ylös päälinnaan. Tais olla yks kauneimmista paikoista misä ikinä tuun käymään. Kaukana jyrisevä ukkonen, silmänkantamattomiin vihreetä maisemaa ja linnavuaren täyreltä erikoisia kasveja. Hiano päätös leirille.

Taivaannaula

Kotio ko tulin, levitin viltin nurmikolle samallaisti ko niin usseesti leirilläki. Kävin siihen sit aurinkoon pötköttelemään. Arki iski mua kaksvuatiaan polvella kylkiluihin ja totesin olevani tosiaan kotona. Nyt ei auta muu ko muistella leiriä ja orottaa ens kessää jollon leiri piretään Virosa. Kyllä oli mahtava leiri, muuta ei voi sannoo! Kettään en tuntenu ko sinne keskiviikkona menin ja sunnuntaina tunsin liudan ihania kavereita. Kiitos kaikille mukana olleille, mää rakastan teittiä!

Lisää kuvia leiriltä

Katso kuvagalleria leiriltä tästä linkistä! Kuvia leiriltä löytyy myös Taivaannaulan Facebook-ryhmästä.

Lisää aiheesta:

Kuvia kesäleiriltä

Tässä kuvagalleria Taivaannaulan suomalais-virolaiselta kesäleiriltä Ritvalan kylästä. Leirikuvauksen voit lukea tästä linkistä!

Lisää aiheesta:

Laurin päivän retki Janakkalaan

Laurinlähde

Taivaannaula järjestää elokuun 10. päivä opastetun retken Janakkalan Laurinmäen sekä Hakoisten linnavuoren maisemiin.

Perimätietoa

Janakkala on ollut viime aikoina uutisissa muinaislöytöjensä takia, ja alue lieneekin ollut merkittävää muinaista hämäläistä asuinseutua. Laurinmäellä on aikoinaan järjestetty Laurin päivänä suuria juhlia ja markkinoita. Pidoissa uhrattiin uhrilähteeseen, josta on myöhemmin löydetty muun muassa vanhoja rahoja ja neuloja. Vasta kirkon kielto 1700-luvulla lopetti tavan. Lähteen läheisyydessä sijaitsee myös hiisi eli uhrilehto.

Ohjelma

Tapaamme sunnuntaina 10. elokuuta Janakkalan Pyhän Laurin kirkon parkkipaikalla (Hakoistentie 345, 14240 Janakkala) klo 12.00. Siirrymme sieltä Laurin lähteelle ja hiiteen. Ohjelmassa on myös alueella sijaitsevan Laurinmäen torpparimuseon esittelykierros. Tämän jälkeen siirrymme muutaman kilometrin päähän tutustumaan Hakoisten linnavuoreen. Retki kestää 3-4 tuntia.

Retkellä järjestetään yhteisruokailu, johon jokainen osallistuja tuo ruokaa itselleen ja jaettavaksi. Erikoisruokavaliot ja allergiat on hyvä huomioida siten, että osaa kertoa tuomiensa ruokien sisällöt ja ainesosat.

Hiiteen voi myös halutessaan tuoda omia anteja. Näiden tulee olla leikkaamattomia (esimerkiksi piirakat ja leivät leikataan vasta paikan päällä), itse tehtyjä, omassa maassa kasvatettuja tai paikallisista tai kotimaisista aineksista valmistettuja. Hyviä anteja ovat esimerkiksi leivät, piirakat, olut, voi, oman kasvimaan kasvit, jne. Näistä tuomisista annetaan ensimmmäinen osa hiidelle ja loput yhteisruokailuun jaettaviksi.

Uhrilähteelle voi tuoda anniksi esimerkiksi kolikoita tai veistettävää hopeaa. Jos lähteestä ottaa vettä itselleen, niin siitä annetaan anti kiitoksena.

Osallistuminen

Retkelle ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Taivaannaulan toiminnasta ja Janakkalan alueen perinteistä kiinnostuneet ihmiset. Paikalle pääsee helposti esimerkiksi Helsingistä (96 km), Tampereelta (94 km) tai Hämeenlinnasta (11 km).

Retken osallistumismaksu on viisi euroa, joka maksetaan käteisenä paikanpäällä. Maksu kattaa varsinaisen osallistumisen retkelle sekä museoalueen esittelykierroksen.

Retkelle voi ilmoittautua lähettämällä viestin osoitteeseen lauri@taivaannaula.org. Merkitse viestiin osallistujien nimet ja puhelinnumerot sekä mahdolliset lisätiedot. Ilmoittautumisaika päättyy viikkoa ennen retkeä eli sunnuntaina 3. elokuuta.

Kyydeistä ja muusta tiedotuksesta

Viikkoa ennen juhlaa käyttöön otetaan myös sähköpostilista, jonka kautta voi kysellä tai tarjota autokyytejä tapahtumaan. Sähköpostilistan kautta myös tiedotetaan mahdollisista retkeä koskevista tiedoista ja viime hetken muutoksista.

Retkelle on luotu Facebook-tapahtuma, joka löytyy täältä.

Tervetuloa retkelle!

Lisää aiheesta:

Ukonvaaja – dokumentti suomalaisesta perinteestä joukkorahoituksen voimin

Ukonvaaja-dokumenttielokuva

Suomalaisilla on tapana ajatella, että luonnonuskoiset perinteet kuuluvat toisille mantereille ja kaukaisten kansojen pariin. Kuitenkin perinteisen luonnonuskonnon tavat, uskomukset ja pyhät paikat ovat olleet osa suomalaisten arkea ja juhlaa vielä joitakin sukupolvia sitten. Suomalainen rahvaan kulttuuriperintö on tässä suhteessa harvinaisen rikas ja ainutlaatuinen, jopa kansainvälisesti vertailtuna.

Taivaannaula on omassa toiminnassaan jatkanut suomalaisten etnisiä uskomusperinteitä lähes kymmenen vuoden ajan sekä koonnut laajaa tietovarantoa maanläheisestä kansanperinteestämme. Olemme nyt myös mukana avustamassa Helomedia Oy:n Ukonvaaja-dokumenttihanketta, jonka tarkoituksena on tuoda suomalaisen perinteen tavat ja kertomukset valkokankaalle.

Kunnianosoitus luonnolle ja kulttuuriperinnölle

Helomedia Oy:n mukaan Ukonvaaja on visuaalisesti kunnianhimoinen ja kulttuurihistoriaamme kunnioittava dokumenttielokuva suomenuskosta – luonnonuskonnosta, itämerensuomalaisesta mytologiasta ja maanläheisestä kansanperinteestä. Dokumentti tutustuttaa katsojat esi-isiemme ja -äitiemme kulttuuriin ja on samalla kunnianosoitus kauniilla luonnollemme ja kulttuuriperinnöllemme.

Nimensä dokumentti on saanut ukonvaajasta eli maan uumenista löydetystä kivikautisesta kirveestä, jota on myöhempinä aikoina pidetty ukkosenjumalan aseena. Kansanuskossa vaajoilla on muun muassa estetty kaskitulta karkaamasta ja taloa palamasta. Lisäksi niitä on käytetty yleisinä onnentuojina.

Hankkeelle haetaan joukkorahoitusta

Ukonvaaja-dokumenttielokuva toteutetaan joukkorahoituksella, jossa ihmiset voivat tukea hankkeen valmistumista valitsemallaan summalla. Kerättävä summa on 10 000 euroa, joten kaikkien suomalaisesta perinteestä kiinnostuneiden tuki on tärkeää.

Vastineeksi tuestaan rahoittajat saavat summasta riippuen erilaisia vastikkeita, kuten dvd-version elokuvasta. Varoja kerätään Mesenaatti.me-palvelussa tästä päivästä alkaen heinäkuuhun loppuun asti. Hanketta tukemalla voi vaikuttaa perinteen jatkamiseen ja vanhojen tarinoiden säilymiseen jälkipolville.

Linkkejä

Hanke Mesenaatti.me-palvelussa
Ukonvaajan verkkosivu
Ukonvaaja Facebookissa
Helomedia Oy
Mitä on suomenusko?
Suomenusko Facebookissa

Lisää aiheesta: