Lempäälässä tutustuttiin hiisiin ja paikallishistoriaan

Sivussa

mehtonen

Taivaannaulan Pirkanmaan paikallistoiminnan puitteissa järjestettiin virposunnuntaina retki Lempäälän paikalliskohteisiin. Koleasta säästä huolimatta retkellä osallistui lähes parikymmentä kiinnostunutta.

“Perimätieto Hyssynvuoren pyhyydestä eli vielä 1800-luvun lopulla”

Ensimmäinen Lempäälän vierailukohde oli Hyssynvuori ja Ämmänristinmäki. Molempiin paikkoihin liittyy paikallisia kertomuksia. Paikkojen historiaa esittelemässä oli Lemmon arvoitus -kirjan kirjoittaja ja perinteentuntija Juha Kuisma.

Kuisma kertoi Hyssynvuoren olleen vanha hiisi ja kylän yhteisaluetta 1800-luvun lopulle saakka. Tuolloin hiisi haluttiin ilmeisesti lopullisesti tuhota ja vuoresta louhittiin rakennustarpeita rautatietyömaalle. Vuoren nimen ”hyssy” tarkoittaisikin Kuisman mukaan nimenomaan ”hiittä”.

Kuisman mukaan koko harjualue Lempäälän eteläpuolella on ollut yhtä kalmistoa. Tästä muistutuksena on Pyhätie-niminen tie, joka kulkee jäljelle jääneen harjun päällä. Pitkään jatkunut soranotto on valitettavasti tuhonnut harjun ja siellä mahdollisesti olleet kalmistot.

Kuisma kertoi myös tarinan, jonka mukaan vuoren etelärinteellä on paikka, jossa kuoli tietäjä tai noita, ämmä. Kuolinpaikalle pappi oli pystyttänyt ristin, mistä paikka on saanut nimensä. Kuisman arvion mukaan tarina liittyy kirkon suorittamaan etnisen uskonnon pyhän paikan haltuunottoon tai idän ja lännen kirkkojen väliseen kilpaan.

Kuisma kertoi myös arvionsa Lempo-myytistä. Hänen mukaansa Lempo voinee viitata meteoriin, joka on voinut muinoin pudota alueelle.

Esitelmänsä lopuksi Kuisma kertoi vuoden 1918 tapahtumista Ämmänristinmäellä, jossa sijaitsee punaisten joukkohauta ja nykyään myös muistomerkki.

Aivan viimeiseksi Kuisma näytti meille lähialueella sijaitsevan vasarakirveskansan asumuksen pohjaksi arvioimansa kohteen.

Kuppikiviä etsimässä

Hyssynvuorelta siirryimme Hääkiven rautakautiselle kalmistolle ja asuinpaikalle. Tänne oli saapunut Veikko Matinolli kertomaan kuppikiviin kohdistuneista tutkimuksistaan.

Matinolli on koonnut kirjoihinsa Suomen kuppikivet I-II suuren määrän Suomesta löytyviä kuppikiviä. Matkakilometrejä hänelle on tullut kymmeniätuhansia vuosien mittaan kiviä etsiessään.

Matinolli kertoi millaisista paikoista kiviä kannattaa etsiä ja näytti meille kuppikallioksi arvioimansa kohteen Hääkivellä. Tutkimukset jatkuvat ja hän ottaa mielellään vastaan vihjeitä mahdollisista kuppikivistä.

Hääkivellä teimme myös nuotion ja makkaraa paistaessamme ja eväitä nauttiessamme Anssi Alhonen kertoili pääsiäisen ajan perinteistä, olihan retkeilypäivä osunut virposunnuntaiksi.

Hääkiveltä siirryimme retken viimeiseen kohteeseen Päivääniemen kalmistoon. Täällä arkeologi Heidi Mehtonen kertoi alueesta. Kalmisto on täynnä röykkiöitä ja tällä hetkellä museoviraston hoidossa. Alueen vesakoitumista on ehkäisemässä kesäisin lampaita.

Suurimman röykkiön silmäkiven luona Heidi Mehtonen kertoi alueelta tehdyistä löydöistä ja tutkimustekniikasta. Hän harmitteli jo 1800-luvulla alkaneita kaivauksia, jotka ovat tuhonneet tietoa, mitä nykytutkimustekniikalla olisi saatu pelastettua.

Päivän päätteeksi etsimme ja löysimmekin Veikko Matinollin kirjassaan mainitseman kuppikiven. Kivestä löytyi ainakin yksi selvä kuppi, jonka Heidi Mehtonenkin arvioi aidoksi. Tähän päätimme retkemme ja tietenkin jätimme hieman viinaa kuppiin.

Lisää aiheesta:

Kesäleiri perinnetöiden, laulun ja tanssin merkeissä

Sivussa

Musikantti ja torvi.

Viime kesänä Taivaannaulan väkeä vieraili ensi kertaa Maavallan Kodan kesäleirillä Virossa. Tänä vuonna suomalais-virolainen leiri järjestetään ensi kertaa Suomessa! Leiripaikka on Ritvalan kylä ja ajankohta 16.-20. heinäkuuta. Leirillä tutustutaan perinteisiin taitoihin ja tietoihin sekä nautitaan kesästä mukavassa seurassa.

Kesäleiri on suunnattu ensisijaisesti Taivaannaulan ja Maavalla Kodan jäsenille ja heidän perheilleen. Jos vapaita paikkoja jää, niin mukaan voidaan kuitenkin ottaa myös ei-jäseniä. Leirille voi ilmoittautua koko ajaksi tai vaan yhdeksi päiväksi. Leirin osallistumismaksu tulee olemaan noin 60 euroa, mikä sisältää ohjelman ja ruuat (majoittuminen omissa teltoissa). Yhden päivän osallistumaksu on päivästä riippuen 15-20 euroa.

Leiriytyminen tapahtuu pihalla teltoissa. Paikalla on ulkohuussit ja navetan seinästä saa kylmää vettä ja ulkosaunalta lämmintä. Päätalon kellarissa on suihkumahdollisuus. Huonojalkaisille ja lapsien kanssa tuleville sisämajoitus on mahdollista.

Alustava ohjelma

Kesäleirin aloittava keskiviikko on saapumispäivä, jolloin majoitutaan ja tutustutaan paikkoihin. Torstaiaamuna herätään sitten työntekoon. Ohjelmassa on ainakin ulkosaunan maalaamista emännän keittämällä punamultamaalilla, perinteisen riukuaidan rakentamista sekä muita kesätöitä. Illemmalla voidaan istua nuotiolla, soitella ja laulaa.

Perjantaille on yhdistetty työtä ja hupia. Alkupäivästä viimeistellään saunan maalaus ja riukuaita. Iltapäivällä kuullaan luentoja Suomen hiisistä ja Taivaannaulan Hiisi-hankkesta sekä virolaisten perinteistä. Illemmalla vieraillaan Ritvalan Helkavuoren huvilalla ja saunotaan. Perjantaille on myös suunniteltu lavatansseja seurantalolla.

Lauantai on retki- ja juhlapäivä. Tutustumme muinaishistoriallisesti merkittävään Rapolanharjuun ja sen lähialueeseen. Iltapäivällä on tiedossa kiinnostava luento, mahdollisesti alkuperäiskansojen musiikista. Lauantaiehtoota vietämme nuotion, laulun ja tanssin merkeissä.

Sunnuntai on kotiinlähtöpäivä. Leiri puretaan ja suunnataan rääppiäiseväiden kanssa Laurinmäen hiiteen Janakkalassa. Laurinmäen ruokailun ja kahvittelun jälkeen leiri päättyy.

Ilmoittautuminen kesäleirille alkaa vapun jälkeen. Kannattaa siis olla tarkkana, paikkoja on tarjolla vain rajoitettu määrä. Tervetuloa Ritvalaan!

Lisää aiheesta:

10 päivää aikaa ilmoittautua helaan

Yrttejä

Taivaannaulan tämänvuotisen helajuhlan ilmoittautuminen sulkeutuu 25. huhtikuuta. Jäsenillä ja muilla Taivaannaulan toiminnasta kiinnostuneilla on siis vielä 10 päivää aikaa ilmoittautua juhlaan. Hela järjestetään Toivakassa 16.-18. toukokuuta. Kuvauksen viime vuoden helasta voi lukea täältä.

Lisää aiheesta:

Elokuva Suomen viimeisestä runolaulajasta teattereihin tällä viikolla

Laulu-elokuva

Selma Vilhusen ohjaama runolaulaja Jussi Huovisesta kertova Laulu-dokumenttielokuva tulee teattereihin tämän viikon perjantaina 11. huhtikuuta.

Yhdeksänkymmentävuotias Jussi Huovinen on Suomussalmella itärajan pinnassa sijaitsevan vienankarjalaisen Hietajärven kylän ainoa asukas. Hän on myös viimeinen elossa oleva suomalainen, joka on oppinut runolauluja suullisesti äidiltään ja isältään. Kansanrunot ovat kulkeneet Huovisen suvussa vuosisatoja, ja isoisoisoäiti Toarie Huovista on arveltu Arhippa Perttusen sisareksi.

Elokuva kertoo Huovisesta sekä kuvataiteilija Hanneriina Moisseisesta, joka haluaa oppia Huoviselta lauluja ja niiden viisauksia. Laulu kuvaa Huovisen ja Moisseisen elämää kolmen vuoden ajan. Elokuvan ohjannut Selma Vilhunen on on aiemmin ollut esillä Pitääkö mun kaikki hoitaa? -lyhytelokuvallaan, joka valittiin tammikuussa 2014 Oscar-ehdokkaaksi ensimmäisenä suomalaisena lyhytelokuvana.

Suomen Kuvalehden juttu Jussi Huovisesta.
Ylen uutinen.

Lisää aiheesta:

Hiisien päivää vietetään jo toista kertaa

Hiisien päivä

Taivaannaula ry:n ensimmäistä kertaa viime keväänä juhlistamaa Hiisien päivää vietetään jälleen perjantaina 28.3.2014. Hiisien päivä kunnioittaa suomalaisten etnisen luonnonuskon pyhiä paikkoja, joita yhdistyksen käynnistämä Hiisi-hanke pyrkii suojelemaan ja tekemään tunnetuiksi.

Kaikissa kulttuureissa on pyhiä paikkoja. Suomalaisten etnisessä luonnonuskossa pyhinä on pidetty luonnontilaisia lehtoja, kiviä, puita, mäkiä ja vesistöjä, joissa koettiin olevan erityistä väkeä. Näitä paikkoja on kutsuttu hiisiksi ja niissä on rukoiltu, uhrattu ja parannettu sairaita. Hiisiä on sijainnut niin yhteisöjen pihapiirissä kuin syvällä metsässäkin.

Hiisi oli erotettu ihmisten maailmasta, sillä se oli pyhää aluetta. Pyhiä kiviä, puita ja lähteitä on pidetty väylinä tuonpuoleiseen ja niille on viety antimina esimerkiksi vuoden ensimmäiset viljanjyvät. Kaikessa ihmisen toiminnassa kuvastui pyrkimys tasapainoiseen, maanläheiseen elämään sekä kunnioitus niin luontoa kuin suvun vainajia kohtaan.

Pyhiä paikkoja on yhä jäljellä

Kristinusko ja luonnonuskoiset perinteet ovat eläneet Suomessa pitkään rinnakkain ja myös toisiinsa sekoittuen. Kirkko ei kuitenkaan suhtautunut suopeasti vanhoilla pyhillä paikoilla harjoitettuihin menoihin. Toisin kuin voisi ajatella, suurimmat tuhot ajoittuvat vasta 1700-luvulle, jolloin puhdasoppisuuden korostaminen johti pyhien lehtojen hävittämiseen. Moni kivi, puu ja lähde kuitenkin säästyi ja ihmiset jatkoivat esivanhempiensa tapoja salassa ankarien rangaistustenkin uhalla. Tietoja pyhillä paikoilla uhraamisesta on vielä 1940-luvun puolelta.

Vanhat tavat olivat Pohjois-Karjalan Liperissä vielä hyvinkin voimissaan loppuvuodesta 1746, kun seudulla tehtiin piispantarkastus. Sen tulokset eivät miellyttäneet piispaa, joka antoi saman vuoden joulukuussa käskyn hävittää tunnetut uhripaikat sekä talojen luona ja pelloilla kasvaneet pitämyspuut. Määräyksen täyteenpanosta ei ole tietoa, mutta vain vuotta myöhemmin – 28. maaliskuuta – maaherralle lähetettiin kirje, jossa kruunua vaadittiin ryhtymään toimenpiteisiin palvontapaikkojen tuhoamiseksi. Perjantaina tulee kuluneeksi 266 vuotta tämän arkistoissa säilyneen kirjeen kirjoittamisesta.

Monivuotinen hanke kartoittaa Suomen hiisiä

Nyky-Suomessa säilyneitä hiisiä ei enää tuhota uskonnon varjolla. Useimmat niistä kuuluvat muinaismuistolain piiriin, mutta siitä huolimatta esimerkiksi uhrikivillä on vaarana tulla siirretyiksi esimerkiksi rakennushankkeiden tieltä. Harvalla on enää tietoa perinteisistä pyhistä paikoistamme, minkä takia niiden suojelu on entistäkin tärkeämpää. Ilahduttavasti kiinnostus omia juuriamme kohtaan on viime vuosina ollut kasvussa.

Taivaannaula ry on vuonna 2007 perustettu kotoperäistä luonnonuskoista perinnettä ja sitä kautta suomalaista kulttuuriperinnettä jatkava ja edistävä yhdistys, joka viime vuonna aloitti Hiisien päivän vieton vuosittain 28. maaliskuuta. Meillä on nyt mahdollisuus siirtyä 266 vuoden takaisesta hävittämisen ja unohtamisen sanomasta esivanhempiemme perinnön kunnioittamiseen. Hiisien päivä on omistettu suomalaisen etnisen luonnonuskon pyhien paikkojen tunnetuksi tekemiselle ja suojelulle.

Taivaannaula ry:n Hiisi-hankkeen myötä on vapaaehtoisvoimin luetteloitu ja dokumentoitu jo kymmeniä Suomen kansan pyhiä paikkoja. Tietoa ja valokuvia kootaan verkkotietokantaan, jonka avulla ihmisillä on mahdollisuus tutustua paremmin oman lähialueensa hiisiin ja niihin liittyvään perimätietoon.

Katse tulevaisuuteen

Hanke pyrkii myös kartoittamaan yhteistyömahdollisuuksia muun muassa perimätiedon keräämisessä sekä Kansanrunousarkistoon tallennetun perinteen tutkimisessa. Uusi kerätty perimätietokin on arvokasta, sillä moni erityinen luonnonpaikka tunnetaan yhä kansan keskuudessa.

Tänä vuonna toista kertaa vietettävän Hiisien päivän toivotaan lisäävän suomalaisten kiinnostusta vanhoja pyhiä paikkoja kohtaan. Tulevaisuudessa Hiisien päivänä tullaan mahdollisuuksien mukaan järjestämään retkiä pyhille luonnonpaikoille sekä tekemään yhteistyötä koulujen kanssa, jotta omien juurtemme tuntemus saisi sille kuuluvan arvon.

Hyvää suomalaisten hiisien päivää!

Lisää aiheesta:

Maavallan Kodalle valittiin uusi johto

Sipan pyhä lehmus Virossa.

Sipan pyhä lehmus Virossa.

Viime lauantaina Tallinnassa kokoontunut Viron omauskoisten Maavallan Kodan edustusto valitsi järjestön uudeksi vanhimmaksi Madis Iganõmmen. Kodan uusi johto jatkaa töitä luonnontilaisten pyhien paikkojen suojelun nimissä.

”Laissa pitäisi olla luonnontilaisen pyhän paikan käsite”, Iganõmm totesi. Tapahtumassa ehdotettiinkin, että parhaillaan valmisteltavana olevaan muinaismuistolakiin lisätään oma kategoria luonnontilaisille pyhille paikoille.

Iganõmm huomautti, että ennen toista maailmansotaa voimassa olleessa laissa myös hiidet olivat suojelun alla, mutta uudelleenitsenäistymisen jälkeen luonnontilaisten pyhien paikkojen suojelemisen tarvetta ei kirjattu lakiin.

Iganõmmen mukaan valtion budjetista tulisi jälleen varata rahaa luonnontilaisten pyhien paikkojen kehityssuunnitelmalle. Suunnitelman tavoitteena on jatkaa Viron hiisipaikkojen, pyhien lähteiden, uhrikivien sekä muiden luonnontilaisten pyhien paikkojen kartoittamista ja nykytilan selvittämistä.

”Pyhien paikkojen kehityssuunnitelma täytyy käynnistää nopeasti uudestaan, jotta työtä voidaan jatkaa ensi vuonna”, Iganõmm sanoi.

Maavallan Kodan väistyvä vanhin, Ahto Kaasik, huomautti, että tällä hetkellä tutkijoilla on arkistotietoja yhteensä 2800:sta historiallisen Viron luonnontilaisesta pyhästä paikasta.

Kaasikin mukaan tähän asti tehtyjen Muhun, Juurun, Põlvan, Võnnun, Harglan, Räpinan ja Kuusalun kihlakuntien kenttätöiden kokemuksen pohjalla voidaan olettaa, että vanhoja luonnontilaisia pyhiä paikkoja on mahdollista inventoida yhteensä melkein 4000.

”Puolet näistä on katoamisvaarassa”, sanoi Kaasik, viitaten vanhemman sukupolven perinteentuntijoiden häviämiseen ja ihmisten maaltamuuttoon.

Tähän asti Maavallan Kodan vanhin on ollut Ahto Kaasik, joka on johtanut järjestöä yhdeksän vuotta eli kolme kautta. Maavallan Kodan kirjurina jatkaa lauantaisen edustuston päätöksellä Andres Heinapuu. Johdon kolmas jäsen ja vartija seuraavan kolmen vuoden ajan on Toom Männik. Vartijan tehtävästä luopui lauantaina Kaja Toikka.

”Pyrimme säilyttämään ja siirtämään eteenpäin esivanhempiemme perintöä, minkä mukaan he ovat eläneet ja mitä he ovat pitäneet oikeana”, sanoi Iganõmm.

Taarauskoisten ja maauskoisten Maavallan Kota on kattojärjestö, johon kuuluu kolme maauskoisten sekä kaksi taara- ja maauskoisten yhdistystä eli kotaa.

Alkuperäinen uutinen Maavallan sivuilla.

Lisää aiheesta:

Hela 2014 ilmoittautumislomake

Sivussa

Ilmoittaudu mukaan helajuhlaan allaolevalla lomakkeella. Ilmoittautumisaika päättyy 25.4.2014.

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan.

Saat ilmoittautumisesta kuittauksen ja maksuohjeet sähköpostiisi. Jos kuittausta ei kuulu noin viikon kuluessa, niin lähetä viestiä osoitteeseen verkkoseppa@taivaannaula.org.
Nimi
Sähköposti
Puhelinnumero
Oletko Taivaannaulan jäsen?
Olisitko kiinnostunut toimimaan avustajana keittiöryhmässä?
Allergiat ja erityisruokavaliot
Mukana tulevat lapset
Autoilijan lisätietoja
Työpajat
Kommenttejä tai kysymyksiä?

Lisää aiheesta:

Taivaannaulan helajuhla 2014

hela

Taivaannaula järjestää helajuhlan Keski-Suomessa, Paloskylän leirikeskuksessa Toivakassa 16.-18.05.2014. Tapahtuma alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina. Helassa juhlistetaan kevättä vanhan kansan tavoilla, muun muassa sytyttämällä onnea tuova helavalkea ja saunomalla juhlasaunassa. Tämän lisäksi pidetään vakkajuhla lehdossa, nautitaan perinteisestä musiikista ja keväisestä luonnosta. Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille. Tervetuloa!

Mukaan helajuhlaan voit ilmoittautua tällä lomakkeella.

Ohjelma

Juhla alkaa perjantai-iltana helasaunassa, jossa puhdistaudutaan juhlan viettoon. Lauantaina ohjelmassa on muun muassa työpajoja, perinneleikkejä ja keväisestä luonnosta nauttimista. Lauantaina nautitaan myös keväisistä raaka-aineista ja perinneruuista koottu juhla-ateria. Hämärtyvää iltaa ja toukokuun yötä valaisevat helavalkeat.

Lue kuvaus viime vuoden helajuhlasta tästä linkistä!

Mikä on hela?

Vanha kansa juhlisti kevään saapumista ja uuden kasvukauden alkamista helatorstaina ja helluntaina touko-kesäkuussa.

Helan vietolla varmistettiin peltojen ja vainioiden hedelmällisyys ja hyvä sato. Kevään ja lumien sulamisen myötä juhlat siirtyivät luontoon; niityille, pelloille, lehtoihin ja vuorille. Joidenkin helka- tai hiisi-alkuisten mäkien tiedetään olleen helajuhlien viettopaikkoja. Mäen laella on poltettu onnea tuovaa helavalkeaa, jonka ympärillä laulettiin ja tanssittiin yhteisiä tansseja.

Helluntai on ollut helan tapaan ilon, yhdessäolon ja luonnon kauneudesta nauttimisen aikaa. Helluntaina kylvettiin saunassa mahdollisuuksien mukaan uusilla vihdoilla. Saunojan hien kautta vastaan siirtyi osa hänen elämänvoimastaan. Saunan jälkeen vihta heitettiin saunan katolle ja tyven suunnasta ennustettiin elämän suuntaa.

Touko-kesäkuussa vietettiin myös Ukon juhlaa eli Ukon vakkoja tai Ukon häitä. Ukon vakat olivat pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät pidot. Vakkajuhlissa uhrattiin vakallinen ruokaa ja juotiin pyhää olutta. Kyseessä oli mitä todennäköisimmin juhla sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.

Paloskylän leirikeskus

Paloisen vanha kansakoulu sijaitsee Palosjärven rannalla n. 7 km päässä Toivakan kirkonkylän keskustasta, osoitteessa Paloisentie 693a, 41660 Toivakka. Se on varustettu 50 hengelle, majoitustilaa on 42 sänkyä + 4 lastensänkyä. Sängyt ovat pääasiassa kerrossänkyjä. Päärakennuksessa voi majoittua n. 8 henkeä, muut lämmitetyissä aitoissa ja saunarakennuksessa.

Osallistumismaksu

Taivaannaulan jäsen 25 €
Ei-jäsenet 32 €

Kaikki alle 15-vuotiaat 18 €
Samassa sängyssä vanhemman kanssa nukkuvat alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi

Osallistumismaksu kattaa majoituksen, ohjelman ja ruokailut.

Kyydit

Hyvissä ajoin ennen juhlaa avataan osallistujien sähköpostilista. Listalle jaettujen ohjeiden mukaisesti osallistujat voivat ilmoittaa ja sopia yhteisistä autokyydeistä, joiden avulla kaikki pääsevät paikalle.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu tällä lomakkeella. Ilmoittautumisaika päättyy 25.4.2014.

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan.

Saat ilmoittautumisesta kuittauksen ja maksuohjeet sähköpostiisi. Jos kuittausta ei kuulu noin viikon kuluessa, niin lähetä viestiä osoitteeseen verkkoseppa@taivaannaula.org.

Lisätietoja

Lisäkysymyksiä voi esittää sähköpostitse osoitteeseen hela@taivaannaula.org tai kommentoimalla tätä kirjoitusta. Tarkempia tietoja juhlan järjestelyistä lähetetään osallistujille sähköpostitse hyvissä ajoin ennen juhlaa.

Lisää aiheesta:

Helan ilmoittautuminen avautumassa lähiaikoina

Helavalkea roihusi Taivaannaulan juhlassa.

Taivaannaulan helajuhlaa vietetään tänä vuonna 16-18.5. Toivakassa Jyväskylän lähellä. Juhlaan ilmoittautuminen avautuu lähiaikoina Taivaannaulan sivuilla.

Luvassa on tuttuun tapaan kevään ja uuden kasvukauden juhlistamista vanhan kansan tavoin. Kannattaa siis merkitä jo päivä kalenteriin!

Lisää aiheesta:

Loitsun mahti johdattaa loitsuperinteen pariin

Loitsun mahti

SKS:n julkaisema Loitsun mahti (2014) on Henni Ilomäen uutuusteos kalevalamittaisesta loitsuperinteestä. Loitsuilla on vuosisatojen ajan parannettu, varmistettu onnea ja haettu voimaa esimerkiksi synnytyksen hetkellä.

Loitsun ääneen lausumisella – mumisten, vimmaisesti huutaen tai supattaen – pyritään muuttamaan asiaintila toiseksi. Sillä halutaan torjua jokin pulma tai aiheuttaa pahaa toiselle. Loitsujen tehon on uskottu piilevän sanoihin latautuneessa voimassa eli väessä. Loitsut eivät ole mystiikkaa, ne nojaavat kansanuskon kannalta loogiseen maailmankuvaan.

Loitsujen kielestä on kirjoittanut muun muassa Anna-Leena Siikala, jonka mukaan loitsun voima tulee sen toistamista myyttisistä mielikuvista. Kansanrunouden myyttinen maailmankuva on Sisä-Suomessa elänyt pitkään tietäjien loitsuissa perinteisen runonlaulannan kadottua alueelta.

Ilomäen kirjassa esitellään loitsujen muotoa ja kieltä, loitsujen käyttäjiä ja kuulijoita sekä loitsujen heijastamia maailmankuvallisia käsityksiä. Itämerensuomalaisesta loitsuperinteestä kiinnostuneille voi suositella myös Mare Kõivan vuonna 2011 julkaistua kirjaa Eesti Loitsud.

Lisää aiheesta: