Taivaannaula - Artikkelit - Luonnonhaltijoiden sukupuoli itäsuomalaisessa ja karjalaisessa uskomusperinteessä

Pro gradu-tutkimukseni alkuperäinen työotsikko oli “Suomalaisten uskomusolentojen sukupuoli ja sukupuolisuus”, mutta ymmärrettyäni vastassani olevan aineiston laajuuden ja monimuotoisuuden päädyin rajaamaan tutkimukseni itäsuomalaisiin ja karjalaisiin metsän- ja vedenhaltijoihin, joita yhdistäväksi perustermiksi olen tutkimuksessani valinnut sanan luonnonhaltijat. Viittaan kyseisellä termillä ensisijaisesti metsän- ja vedenhaltijoihin sekä muihin luonnonilmiöön tai -paikkaan yhdistettäviin supranormaaleihinn olentoihin, jotka on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran uskomustarina- ja kansanuskokortistoissa K ja L mielletty kyseisten olentoluokituksten piiriin kuuluvaksi empiirisesti koetuksi haltijaksi.

Innostukseni aiheen käsittelyyn syntyi alunperin jo vuonna 2002, kun sain arkistoharjoittelukurssin yhteydessä tehtäväkseni järjestää SKS:n kansanrunousarkiston kansanuskokortistoja. Näistä erityisesti perehdyin supranormaaleja olentoja koskeviin kortistoihin alkaen metsän- ja vedenhaltijoita koskevista perinnemuistiinpanoista. Löysin varsin kiintoisaa aineistoa liittyen haltijoiden sukupuolen määrittelyyn, mikä avarsi käsityksiäni suomalaisesta ja karjalaisesta uskomusmaailmasta. Kipinä haltijaperinteen tutkimukselle syttyi mieleeni.

Supranormaaleja olentoja käsittelevissä perinnemuistiinpanoissa nimeltä mainitut metsänhaltijat ovat harvinaisia, mutta niissä yhteyksissä, joissa esimerkiksi Tapio tai Ahti mainitaan, ei kyseisen olennon sukupuolen määrittely olekaan mielestäni yhtään niin yksiselitteistä, kuin etenkin populaarit käsitykset suomalaisista haltijoista antaisivat olettaa. Minua alkoi kiehtoa mahdollisuus selvittää haltijaolentojen sukupuoleen liittyviä ristiriitaisuuksia ja ongelmia. Ristiriita perinneaineiston ja nykyisen populaarin käsityksen välillä mm. nimettyjen luonnonhaltijoiden "Tapion", "Ahdin" ja "Vellamon" sukupuoleen ja olemukseen liittyvissä tulkinnoissa tuntuu kiehtovalta, joskin myös ongelmalliselta ja moniselitteiseltä tutkimusmaastolta.

Haluan pro gradu-työssäni tutkia onko uskomustarinoiden ja kansanuskoaineiston pohjalta mahdollista rakentaa yleiskuvaa suomalaisesta luonnonhaltijaperinteestä ja erityisesti nimettyjen luonnonhaltijoiden sukupuolesta. Toisaalta haluan myös tarkistaa ja kyseenalaistaa joitain vanhoja haltijan sukupuoleen liittyviä tulkintoja selvittämällä mitä uskomusperinneaineisto oikeastaan aiheesta kertoo ja millä tavoilla sitä olisi mahdollista tulkita. Yleisesti ottaen haluan ryhtyä tarkastelemaan kansanuskon haltijakuvaa sellaisena kuin uskomustarinat, memoraatit ja kansanuskomuistiinpanot sitä heijastavat sekä suhteuttaa näiden perinnelajien haltijakäsityksiä toisiinsa ja laajempaan maailmankuvalliseen viitekehykseen. Koska materiaalia kuitenkin on niin suuri määrä, päädyin rajaamaan tutkimukseni painopisteen itäsuomalaisiin ja karjalaisiin uskomustarinoihin ja kansanuskomuistiinpanoihin, sillä itäisen kulttuuripiirin haltijakäsitykset vaikuttavat tulevan lähimmäksi juuri sitä arkaaisempaa kansanuskon kenttää, joka minua eniten kiinnostaa.

Haltijoiden ja kertojien sukupuoli tuntuu mielenkiintoiselta lähestymistavalta, jonka puitteissa toivon saavani perinteestä esiin uusia puolia ja kysymyksiä, joiden avulla ymmärtää haltijaperinnettä ja ihmisten luontosuhdetta kokonaisvaltaisemmin. Haluaisin selvittää, minkälaisia tutkimustuloksia voin löytää tarkastelemalla perinnettä sukupuolisuuden käsitteen valossa, huomioiden niin uskomustarinoiden henkilöiden kuin haltijaelämyksen kokijoiden ja kertojien sukupuolen.

Toinen minua kiinnostava lähtökohta haltijatutkimukseen on ihmisten luontosuhde, jonka yksi ilmentymä koen luonnonhaltijaperinteen olevan. Haluan pohtia tutkimuksessani haltijoille annettujen sukupuoliroolien ja attribuuttien lisäksi aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden pohjalta myös tapaa, jolla ihmiset ovat luontoa lähestyneet ja hahmottaneet maailmankuvassaan. Luontosuhteen tarkasteluun perinteen viitekehyksenä ja luonnon määrittämiseen subjektina ammennan näkökulmaa mm. ympäristöfilosofiasta, mutta liian suoraviivaisia tulkintoja en uskalla uskomusperinne- ja kansanuskoaineiston pohjalta tehdä, ellei ihmisen ja luonnon suhdetta koskevat näkemykset sieltä selkeästi nouse esille.

Tutkimukseni on tarkoitus olla eräänlainen ovenavaus genderlähtöiselle haltijaperinteen tutkimukselle ja mahdollisuus uusiin tulkintoihin, tuoreisiin ajatuksiin ja näkökulmiin luontosuhdetta ja uskomuksia käsiteltäessä. Koska kyseessä on pro gradu, ja sikäli suppeahko opinnäytetyö, en pysty käsittelemään aihetta mitenkään kaiken kattavasti tai vastauksia etsien, vaan ensisijaisesti haluan nostaa esiin kysymyksiä ja näkökulmia myöhempää tutkimusta varten.

Etsi Taivaannaulan sivuilta