< Johdanto

Sisällysluettelo

2. Aineisto >

1. Aiheen esittely ja kysymyksenasettelu

Tarkastelen tutkimuksessani itäsuomalaisten ja karjalaisten luonnonhaltijoiden sukupuolta ja sukupuolisuutta yleisesti sekä keskittyen aineiston suomien edellytysten mukaisesti tiettyjen nimettyjen luonnonhaltijoiden sukupuolen tarkasteluun. Ymmärrän, että tehtävään liittyy paljon ongelmia mm. perinneaineiston kontekstin ja maantieteellisen ja ajallisen sijainnin sekä eri perinnelajien välisten tulosten tulkitsemisessa ja vertaamisessa toisiinsa sekä myös itse haltijaolentojen määrittelyn puitteissa. Nämä ongelmat mielessä pitäen aion kuunnella, mitä aineisto kertoo, ja otan selvää pystyykö sen pohjalta luomaan mielikuvaa suomalaisten haltijoiden sukupuolesta ja sukupuolisuudesta. Yritän parhaani mukaan irroittautua haltijaperinnettä koskevista ennakkokäsityksistä ja kuunnella aineistoani. Tietenkin samalla kriittisesti peilaan sitä aiemman kansanuskotutkimuksen käsityksiin haltijoiden sukupuolesta.

Aikaisempaa, selkeästi haltijoiden tai muiden uskomusolentojen sukupuoleen liittyviä ongelmia kartoittavaa tutkimusta en ole Suomesta onnistunut löytämään, vaikka Sointu Hiltusen vedenhaltijaperinnettä käsittelevässä pro gradu-työssä ja Pekka Virtasen metsänhaltijatutkimuksessa myös haltijoiden sukupuoli on esillä, lähinnä kuitenkin eri olentojen luokittelun ja kuvailun yhteydessä. Toivon pystyväni omassa työssäni kokoamaan ja selkiyttämään käsityksiä luonnonhaltijoiden sukupuolesta erityisesti uskomustarinaperinteen ja kansanuskon viitekehyksessä.

Uskon tutkimuksellani olevan merkitystä kansanuskon maailmankuvan ymmärtämiselle, suomalaiselle gendertutkimukselle sekä ihmisen luontosuhdetta käsittelevälle tutkimukselle. Suurimmat odotukseni työni suhteen koskevat niitä mahdollisia uusia näkökulmia, joita aineistosta saatan kyetä nostamaan esiin. Nimettyjen luonnonhaltijoiden sukupuoli vaikuttaa sen verran ongelmalliselta ilmiöltä, etten oleta mitään selkeitä vastauksia siihen löytäväni, mutta kaikki uudet huomiot ovat tervetulleita ja voivat osaltaan selkeyttää kansanuskon maailmankuvaa.

Tärkeimpiä kysymyksiä pro gradu-tutkimukseni kannalta ovat: Mitä sukupuolta itäsuomalaiset ja karjalaiset luonnonhaltijat; metsän- ja vedenhaltijat, uskomusperinneaineiston valossa edustavat? Miten selkeitä sukupuolen määrittelyt ovat nimettyjen luonnonhaltijoiden kohdalla? Miten informantin tai haltijaelämyksen kokijan sukupuoli vaikuttaa haltijan sukupuolen määrittelyyn? Onko metsänhaltijaperinteen ja vedenhaltijaperinteen välillä suuria eroja liittyen haltijan sukupuoleen ja kokijan ja perinteenkannattajan sukupuoleen? Aion myös tutkia miten sukupuoli ja sukupuolisuus tulee esiin haltijan kuvauksessa; minkälaisia ilmenemismuotoja sille annetaan.

Tulen sivuamaan eri perinteenlajien tulkinnanvaraisuutta maailmankuvan heijastajina esimerkiksi kysymyksiä siitä, mitä voi päätellä loitsujen luonnonhaltijoista suhteessa kerrottuun perinteeseen, kuten memoraatteihin ja uskomustarinoihin yleensä? Koska en ole ottanut loitsuja primääriaineistooni, nousevat kysymykset puhtaasti aiemman haltijatutkimuksen pohjalta erityisesti niistä tulkinnoista, joita vanhempi kansanuskontutkimus on omaksunut muodostaessaan mielikuvaa kansan haltijakäsityksistä.

Olisi kiehtovaa sisällyttää tutkimukseeni koko Suomi ja tarkastella miten länsisuomalaiselle agraarikulttuurille tyypillinen voimakas talonhaltijaperinne ja yleisesti ottaen profaanimmaksi muuttunut haltijaperinne (Sarmela 1974, 353-354) näkyy luonnonhaltijoiden sukupuolisuuden merkityksenannoissa ja luonnonhaltijaperinteessä yleisesti ja miten suuri ero on idän ja lännen välillä. Näin laajamittaisen tutkimuksen tekeminen ei tässä yhteydessä kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä. Vertailuaineistoa haltijaperinteen päälinjoista kuitenkin löytyy tutkimuksessani lähdekirjallisuutena käyttämistäni haltija- ja kansanuskotutkimuksista.