Taivaannaulan banneri (Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the GNU Free Documentation License, Version 1.2)

Etusivu | Yhdistys | Suomenusko | Kirjasto | Blogi
Keskustelu | Ajastaika | Linkkejä | Yhteystiedot | Painotuotteita | In English

< 10. Lähteet

Sisällysluettelo

11. Liitteet


Liite 1.

Uskomustarinat K2-221 Metsänhaltijat

Alue

Hal su

Kokija/kertoja

Kn

Haltian kuvaus

Lähde

f

M

M

K2/101

“Mies”

SKS KRA. Seppälä, Kaija 172. 1951.

f

M

M/N

K2

Pitkäpartainen ukko; informantin isä nähnyt

SKS KRA. Hautala, Jouko 574. 1938.

f

M

M

K2

Etup. kuin ihminen, takap. karvainen, mies, lyhyet jalat/2 kuvausta

SKS KRA. Kuusi, Matti 15. 1945.

f

M

?

K2

Erilaisia haltijoita metsässä/mies

SKS KRA. Seppänen, Aleks 5060. 1938.

h

M

M

K2

Miehen muotoinen

SKS KRA. Hauhia, Taimi KRK 123:9. 1935.

h

M

?

K2

Pitkäparta ukko

SKS KRA. Karppanen, Topias KRK 126:4.

h

N&M

?

K2

Välistä kuin nainen, välistä kuin mies, pitkä, naavaiset hiukset/parta, selkäpuoli kuin puu

SKS KRA. Mannonen, Ulla 1331. 1936.

h

M

N

K2

Mies

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5863. 1938.

h

M

N

K2

Vanha ukko

SKS KRA. Virolainen, Maria 1785. 1948.

i

?

M

K2

Metsän emännän & isännän kutsui, haltijan sukup. Ei selviä

SKS KRA. Haavio, Martti 537. 1933.

i

M

N

K2

Pitkä mies, vanha ukko, pitkä parta

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932.

q

M

M

K2

Huono mies

SKS KRA. Helminen, Helmi 2331. 1944.

q

M

M/N

K2

Iso, korkea mies

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3061. 1943.

q

N&M

M

K2

Tyttö & poika, pitkät tukat & siniset pitkät paidat

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3069. 1943.

h

M

M

K3

Pieni mies, pitkä musta parta, haltiaukko-> kasvoi suuremmaksi

SKS KRA. Heikkonen, Siviä KRK 123:22

h

M

?

K3

Pitkä mies, puiden pituinen

SKS KRA. Paulaharju, Samuli 2480. 1906.

h

M

M/N

K3

Miehenmuotoinen olento, pitkä kuin puiden latvat

SKS KRA. Pennanen, O. 1600. 1941.

i

M

M

K3

Kaksi pitkää miestä

SKS KRA. Joutsen, Anni 46. KT 126. 1936.

q

M

M

K3

Mies, metsän pituinen

SKS KRA. Laiho, L. 6444. 1942.

q

N

M

K3

Nainen, pitkä tukka, musta kasvoiltaan

SKS KRA. Laiho, L. 6452. 1942.

h

N

M

K4

Pitkä naisen haamu (metsänhaltija vai lintujen haltija?)

SKS KRA. Laurila, Maria TK 56:13. 1961.

i

N

N/M

K4

Naisen ääni, harmaat vaatteet naisella=metsänemäntä lehmipaimenessa

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1354. 1938.

i

N

N/M

K4

Naisääni, nainen myssy päässä lampaita kaitsemassa

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1356. 1938.

i

N

M

K4

metsänemäntä

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932

i

N

?

K4

Metsänemäntä, maanemäntä, pitkät hiukset, punertava tukka

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932

i

N

M

K4

Metsänemäntä, pitkä koivun kanto

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932

i

N

N

K4

Naishaltija, kaunis, tavallinen nainen, jalat kuin lusikanterät, elää lepistä & koivuista

SKS KRA. Kuutti, Eino 5. KRK 143.

j

N

N

K4

Pitkänenäinen, punapaitainen ämmänretukka

SKS KRA. Kähkönen, Iida 47. KRK 160.

j

N

M

K4

metsänemäntä

SKS KRA. Strömberg, Nelma 458. 1938.

m

N

M/N

K4

Vanhan akan muotoinen metsänhaltija

SKS KRA. Heikkinen, Eetu 135. KT 247. 1939.

m

N

M

K4

kuin nainen

SKS KRA. Juvas, Maija 35. 1938.

m

N

M

K4

metsänemäntä

SKS KRA. Leinonen, Maikki 10. 1938.

h

N

M

K4

Nainen, pitkät hiukset hajallaan

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 58. 1950.

f

N

M

K4

Milloin missäkin hahmossa; nainen,nuori nainen

SKS KRA. Valkonen, Jaakko 91. 1938.

f

N

N

K4

Nainen, valkea huntu ympärillä, pitkä, valkea tukka

SKS KRA. Hautala, Jouko 274. 1938.

i

M&N

?

K9

Metsän isäntä, metsän emäntä, ukko, mummo, metsän lapset (haltijan puhuttelu)

SKS KRA. Mäkirinta, Vilho KT 254:1. 1948.

i

N

?

K10

Metsänemäntä tuo verikupin karhulle

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932.

i

N

M

K10

Metsänemäntä tuo verikupin karhulle

SKS KRA. Kärki, Frans 3531. 1947.

g

M

M/N

K12

Metsänukon ääni varoittaa vaarasta

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 600. KRK 94. 1935.

f

M

N

K13

Komea mies (satu; pyhänä ei saa mennä marjaan)

SKS KRA. Luukkonen, Vilho 11. KT 76. 1936.

h

M

N

K13

Harmaapartainen haltija

SKS KRA. Hyvärinen, J. 118. KRK 141.

h

M

N

K13

Vanha mies, tuohikontti, pitkä parta

SKS KRA. Mannonen, Ulla 1417. 1937.

h

M

?

K13

Pitkä mies

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 2480. 1904.

m

M

?

K13

Punatakkinen ukko

SKS KRA. Asmunti, Hilda 9. KT 206. 1938.

m

M

M

K14

Ammuttu metso muuttui mieheksi

SKS KRA. Alopaeus, A. 218. KRK 232.

f

M

M

K16

Pieni, vanha mies

SKS KRA. Lyytikäinen, V. 119. 1936.

h

M

N

K16

mies

SKS KRA. Mannonen, Ulla KRK 129:789. 1935.

h

M&N

N

K16

“Suuri naavapart. ukko, metsänemäntä, leveä & tuuhea, kuin leppä; poika & tytär” uskomus

SKS KRA. Mannonen, Ulla 3483. 1937.

i

M

M/N

K16

Mies valkealla hevosella, korkea lakki; haltija vai piru?

SKS KRA. Moilanen, M. 1309. 1936.

i

M&N

M/N

K17

Joukko ihmisiä; nainen, miehiä, lapsia (akka), “kummitteleva haltijaseurue”

SKS KRA. Koljonen, Viljo 118. 1937.

p

M&N

M

K17

Haltija näyttäytyy toisille naisena, toisille miehenä. Hääsaatto.

SKS KRA. Niemi, Osmo 523. 1936.

g

M

M/N

K21

metsänukko

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 598. KRK 94. 1935.

g

M

M

K31

Vanha mies

SKS KRA. Sääski, Sylvi 104. 1937.

h

N

N

K31

Ämmä kivenhaltija (kuppikivi tai muu uhrikivi?) marjoja annettiin kivenkoloon

SKS KRA. Laanti, A 1635. 1936.

h

N&M

?

K31

Metsän emäntä hallitsee metsän riistaa, metsän isäntä ajaa kokoon; “Tapio talo isäntä”

SKS KRA. Paulaharju, Samuli 1952. 1904.

j

?

?

K31

Mielikki tuo metsästysonnea

SKS KRA. Strömberg, Nelma 238. 1937.

i

N

?

K32

metsänemäntä

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932.

g

N

M

K41

Metsän tytär

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 526. KRK 94. 1935.

f

M

M

K42

Metsänhaltija-> isäntä suojelee eläimiään

SKS KRA. Valkonen, Jaakko TK 112:321. 1961.

i

N

N

K43

Metsänemäntä, kampaa tukkaansa. Maahan asti pitkät hiukset & pitkät hameet

SKS KRA. Kärki, Frans 3533. 1947.

i

N

N

K43

Vanhan mummon näköinen

SKS KRA. Laine, Elli 208. KRK 144.

i

M

?

K44

Metsän isäntä; suuri, pitkä kuin puut

SKS KRA. Haavio, Martti 538. 1933.

i

M

?

K44

Pikkuinen poika -> kasvaa pitkien puiden pituiseksi

SKS KRA. Haavio, Martti 1659. 1934.

f

M

M

K44

Metsän isäntä, ihmisen naama, harmaa naavapuku (K44/K3)

SKS KRA. Valkonen, Jaakko TK 111:192. 1961.

q

M

M/N

K45

Karu, suuren miehen näköinen (K45/K3)

SKS KRA. Railonsalo, Artturi 3387. 1947.

q

M

N

K47

Metsinen; tavallisen ihmisen kokoinen mies; valkea paita ja vyö

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3062. 1943.

q

M

N

K47

Metsinen, miehennäköinen olento

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3063. 1943.

q

M&N

N

K47

Mies & nainen; isoja, pitkät tukat

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3067. 1943.

q

M

N

K47

3 pitkää miestä, mustat vaatteet, korkeat hatut

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3072. 1943.

q

M

M

K47

Nuori “priha” mutta kummallisen näköinen

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 506. 1943.

q

N

M

K47

Nainen, lyhyt paita päällä; tuli riihestä & juoksi metsään

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 510. 1943.

q

M&N

M

K47

Voi olla mies- tai naispuolinen, 2 neitoa; pitkät kynnet

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 511. 1943.

q

M

M

K47

Vieras mies

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 519. 1943.

q

?

N

K47

Metsähinen; musta tukka polviin saakka, alasti, hohotti

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 521. 1943.

q

M

N

K47

Nuori, kaunis mies, metsähinen

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 522. 1943.

q

N

N

K47

Punahameinen nainen, paljain jaloin

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 530. 1943.

q

M

M

K47

Ukko, kahvikupinkokoiset silmät, pitkä parta & tukka

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 531. 1943.

g

M

M/N

K56

metsänpoika

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 595. KRK 94. 1935.

f

N

N

K101

Metsänpiika; harmaaseen kauhtanaan pukeutunut olio, valkoinen pitkä tukka & valkeat jalat

SKS KRA. Turtiainen, Vieno TK 110:14. 1961.

g

N

N

K101

Metsänpiiasta ennen kertoivat; laulaa metsässä

SKS KRA. Tiitinen, M 4028. 1938.

h

N

N

K101

Metsänneiti; alasti kiven päällä, kampaa hiuksiaan, suuret tissit, “metsä maija”

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5943. 1938.

f

N

M

K103

Nainen, pitkä tukka hajallaan, pitkät rinnat. Tuli yöllä tulen ääreen

SKS KRA. Karhu, J 3547. 1936.

h

N

M

K103

Ihana neitonen, tanssii puiden latvoilla; ihmeen ihana puku, ihanat silmät, takaa ontto

SKS KRA. Mikkola, Vilma 9214. 1939.

h

N

M

K103

Kaunis nuori neiti, takapuoli kuin kuiva katajapehko

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5864. 1938.

i

N

M

K103

Isompi kuin tavalliset naiset, lämmitteli tulella

SKS KRA. Rantasalo, A. V. 47. 1933.

j

N

M

K105

Akka, lapsi sylissä, lämmittelee metsäsaunassa

SKS KRA. Pulkkinen, Hilma 30. KRK 168.

p

N

M

K105

Vaimoihminen viereen metsäkämpällä; metsäntyttö

SKS KRA. Niemi, Osmo 497. 1936.

f

N

M

K107

Haltija, nuori, ihana neito, metsänneito antaa paidan

SKS KRA. Väätänen, A. 158. 1895.

f

N

M

K111

2 naista, hartioille pitkät hiukset, pitkät rinnat

SKS KRA. Karhu, J. 3546. 1936.

f

N

M

K111

Akan hahmo ilmestyy vuoresta, suuri

SKS KRA. Savokarjal. osakunta 65. 1887.

h

N

M

K111

Pirunneito (nostatettu); silkistä kahiseva, ylpeä, viirusilmäinen, nuori neitonen, julkea & rietas

SKS KRA. Kärki, Frans 5327. 1951.

h

N

M

K111

Jättiläisnainen nuotiolla, haarat paljaana

SKS KRA. Pelkonen, E. KRK 123.

j

N

M

K111

Hyvin kaunis tyttö, rumannäköinen akka, ämmä

SKS KRA. Pulkkinen, Hilma 29. KRK 168.

f

N

M

K201

Vanha mummo syötti metsänpeittoon joutunutta marjoilla

SKS KRA. Kaukonen, Katri 1130. 1937.

f

M

M/N

K201

Musta-ukko vei metsänpeittoon

SKS KRA. Rautio, Viljo KRK 85:1.

f

M

N

K201

Musta mies toi maitoa metsänpeitossa olijalle

SKS KRA. Valkonen, Jaakko TK 111:53. 1961.

h

N

N

K201

Vanha täti vei metsään & syötti marjoja

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5870. 1938.

h

M

N

K201

Mies, kirjavat pöksyt jalassa ,vei metsään paimentytön

SKS KRA. Pennanen, O. 1609. 1941.

h

M

?

K201

2 mustaa miestä vei lapsen (portaiden alla)

SKS KRA. Henttonen, A. KRK 123:10.

h

N

M&N (p&t)

K201

Kaksi naista, valkeissa vaatteissa

SKS KRA. Kiiski, Aleksis 5. KT 108. 1938.

h

N

N(t)

K201

Täti, vihreät silmät, kuusennaavatukka

SKS KRA. Parkki, Sanelma 10. KT 116. 1936.

i

M

N

K201

Suuri tai pieni, ukko, piru

SKS KRA. Haavio, Martti 1040. 1934.

i

M

M(p)

K201

Vanha, harmaapartanen ukko

SKS KRA. Kylliäinen, Juho KRK 127:53.

m

N

M

K201

Ystävällinen mummo metsämökissä

SKS KRA. Halonen, Sulo MT 2:133. 1958.

p

M

M(p)

K201

Pitkä mies, metsänisäntä

SKS KRA. Järventausta, E. 1965. 1944.

q

M

N/M

K201

Metsinen, iso musta mies, mustat kasvot, suuret silmät, hyvät vaatteet

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3080. 1943.

f

M

M

K211

Hieno herrasmies, lehmät metsänpeitossa

SKS KRA. Jantunen, Toivo 15. KT 71. 1936.

h

M

N

K211

Mies (lammas metsänpeitossa)

SKS KRA. Munukka, Pietari KRK 130:23.

j

M

N

K211

Mies metsästä

SKS KRA. Partanen, Jorma 200. 1936.

m

M

M

K211

Mehtä-heikki, mies joka ei näytä itseään

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 12693. 1930.

f

N&M

?

K221

Monta hahmoa eksyttäjällä; vanha ukko, nuori kaunis neito

SKS KRA. Lyytikäinen, V. 120. 1936.

g

N

?

K221

Metsänhaltija, neito, piika (luonnollinen selitys linnut & eläimet)

SKS KRA. Huttunen, Pekka KT 89:7. 1938.

g

M

N/M

K221

Maahiset, metsänisännät eksyttää

SKS KRA. Itkonen, Tekla TK 24:41. 1961.

Uskomustarinat L1-501 Vedenhaltijat

Alue

Hal su

Kokija/kertoja

Kn

Haltian kuvaus

Lähde

f

N

M

L1

Naishenkilö kampaa hiuksiaan kivellä; vedenhaltija

SKS KRA. Hautala, Jouko 265. 1938.

f

N

M

L1

Nuori nainen, alasti, neito, katoaa

SKS KRA. Hyvönen, Reino 973. 1939.

f

N

M/N

L1

Vaimoihminen, pitkätukkainen

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1931

f

N

M

L1

Naishaltia, valkoinen vaate kainalossa

SKS KRA. Kaukonen, Katri 1110. 1937.

f

N

N

L1

Nuori tyttö kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Kosonen, Nelly TK 46:77. 1961.

f

?

M (p)

L1

“enkeli tanssii”

SKS KRA. Kuusi, Matti 130. 1946.

f

N

M

L1

Kaunis nainen, pitkä tukka, kampaa hiuksiaan, ihana impi

SKS KRA. Pirhonen, Maija TK 75:17. 1961.

f

N

M

L1

Nainen kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Raila, Alli 118. 1937.

f

N

M

L1

Ihmisen haamussa, alaston nainen, pitkät hapset

SKS KRA. Raila, Alli 157. 1937.

f

N

N

L1

Pitkätukkainen, valkea tyttö

SKS KRA. Raila, Alli 703. 1939.

f

N

M (p) / N

L1

Nainen, tukka liehuen tuulessa, toinen nainen

SKS KRA. Salminen, Viljo KRK 86:31.

f

N

M

L1

Nainen kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Salminen, Viljo KRK 86:32.

f

N

M/ N

L1

Naishenkilö kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Sutinen, Kyllikki 445. 1938.

g

N

M

L1

Pitkähiuksinen nainen, jolla on pyrstö

SKS KRA. Kansanen, Eero 58. 1938.

g

N

N

L1

Pienen naishenkilön kokoinen, tukka hajallaan, vedenvärinen harmaa viitta

SKS KRA. Oksman, Juho 321. 1936.

h

N

?

L1

Haltia -> suuret tissit

SKS KRA. Hietala, B. KT 107. 1937.

h

N

?

L1

Vedenhaltijan tytär & hiiden pojat

SKS KRA. Karppanen, Topias KRK 126:3.

h

N

M

L1

Nainen, pitkätukkainen

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 72. 1950.

h

N

M

L1

Nainen, komea nuori nainen, ruskeatukkainen

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 75. 1950.

h

N

M

L1

Naishaltija, nuoren neidin näköinen, nuori & kaunis

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 94. 1950.

h

?

M

L1

Haltia, alaston ihminen, pitkät hiukset kuin naisella

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 100. 1950.

h

N

M

L1

Naishaltija

SKS KRA. Kaukonen, Katri 16. 1935.

h

N

M

L1

Alaston nainen, kellui vedessä

SKS KRA. Kilpiö 22. 1937.

h

N

M

L1

Vedenneito kampaa hiuksiaan, komea neito, useat nähneet

SKS KRA. Kilpiö, Tommi TK 35:5. 1961.

h

N

?

L1

Pitkähiuksinen nainen

SKS KRA. Klink, Valle KRK 127:7.

h

N

M/N

L1

Nainen, valkeissa vaatteissa, tummatukkainen

SKS KRA. Käki, Edvard TK 52:9. 1961.

h

N

N

L1

Neiti kampaa pitkiä hiuksiaan

SKS KRA. Mannonen, Ulla KRK 128:52.

h

N

M

L1

Vedenneiti pesi nännejään, pitkä tukka hajallaan, alasti, yläp. kuin ihmisellä, alap. kuin kalalla, pyrstö

SKS KRA. Mannonen, Ulla 524. 1936.

h

N

M

L1

Alaston nainen, pitkä tukka, pitkät nännit

SKS KRA. Munukka, Pietari KRK 130:80.

h

N

? (Lapset) / N

L1

Nainen rannalla, mustasilmäinen, pitkät hiukset & pitkät nännit

SKS KRA. Munukka, Pietari KRK 130:117.

h

N

M

L1

Kaunis nainen

SKS KRA. Munukka, Pietari KRK 130:118.

h

N

N

L1

Naishaltija, kaunis, solakka, pukuna kuohujentapainen läpinäkyvä harso, kampaa ruskeita hiuksiaan

SKS KRA. Parkki, Sanelma KRK 133:70.

h

N

N

L1

Vedenneitoja sukimassa hiuksiaan

SKS KRA. Pelkonen, E. 20. 1936.

h

N

M

L1

Pitkähiuksinen alaston naisihminen, jalat kuin kalanpyrstö

SKS KRA. Pääkkönen, Helvi TK 80:6. 1961.

h

N&M

? (monet)

L1

Naishaltia, soma, pitkät kullanrusk hiukset, äkäinen, mieshaltia lempeästi räpytellyt silmiään

SKS KRA. Strömberg, Nelma 162. 1936.

h

N

?

L1

Naisen hahmo, valkea, pitkä paita, kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Utriainen, Ida KT 162. 13. 1938.

i

N

M/N

L1

Nainen kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Hautala, J. 1263. 1939.

i

N

M

L1

Isokokoinen nainen, pitkät hiukset hajallaan, leveät ruskettuneet hartiat, outo nainen

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1355. 1938.

i

N

N (tytöt) / M

L1

Suuri nainen, rintoja myöten pinnalla, pitkät hiukset, suori sormilla hiuksiaan

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1359. 1938.

i

N

N/M

L1

Isokokoinen nainen alasti, suki pitkiä hiuksiaan

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1360. 1938.

i

N

M

L1

Isokokoinen naisenmuotoinen vedenhaltia, pöyhötteli pitkiä kimaltavia hiuksiaan, pyrstö

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1363. 1938.

i

N

N

L1

Hyvin suuri vieras nainen, punaiset vaatteet, lehmän kaviot

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1466. 1938.

i

N

M

L1

Suuri, naisenmuotoinen, pitkät hiukset

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1471. 1938.

i

N

M/N

L1

Naisennäköinen olento, veteli sormilla pitkiä hiuksiaan, rinnat olan yli

SKS KRA. Laine, Elli 207. KRK 144.

i

N

N

L1

Vedenneito=veden haltia, kampaa päätään kullankiiltävällä kammalla

SKS KRA. Moilanen, Matti 1332. 1936.

i

N

N

L1

Esi-isät ennen nähneet; aina pitkätukkainen nainen, hiuksiaan haromassa

SKS KRA. Moilanen, Matti 4762. 1938.

i

N

M

L1

Naisvetehinen, pitkät hiukset

SKS KRA. Saarela, Niina 17. KRK 153.

i

N

M

L1

4 oikein ihanaa neitoa kampaa hiuksiaan, alastomia, kalanpyrstöisiä, kuvankauniita & todellisia

SKS KRA. Pohjanvalo, Pekka 206. KRK 151.

j

N

M

L1

Alaston nainen uinut, pitkät hiukset veden pinnalla

SKS KRA. Hautala, Jouko 705. 1938.

j

N

M (p)

L1

Nainen, pitkät hiukset kuin ruoho veden pinnalla

SKS KRA. Hautala, Jouko 762. 1938.

j

N

N

L1

Nainen lammessa, pitkät mustat hiukset, alasti

SKS KRA. Partanen, Jorma 543. 1936.

j

N

N/M

L1

Tyttö, pessyt pitkää tukkaansa

SKS KRA. Pirhonen, A. J. 7. 1937.

j

N

M/N

L1

Hartopäinen nainen kampasi hiuksiaan

SKS KRA. Rouvinen, Yrjö 26. 1936.

j

N

M

L1

Merenneito kampasi tukkaansa rantakivellä

SKS KRA. Viiliäinen, Saul H. TK 116:35. 1961.

m

N

M

L1

Vesimuori kampaa päätään

SKS KRA. Alopaeus, A. 333. KRK 232.

m

N

M

L1

Veden päällä, musta hame, serttinkiröijy, ihmisen hahmo

SKS KRA. Alopaeus, A. 1546. KRK 235.

m

N

?

L1

Vedenneito, veden emäntä, kaunis pitkätukkainen nainen, kampaa tukkaa

SKS KRA. Hiltunen, Jaakko 64. KT 207. 1938.

q

N

?

L1

Pikkuinen neitinen, iso musta tukka

SKS KRA. Saarto, M. 810. 1943.

f

M

M

L11

Vedenhaltija saattoi olla myös miehenkaltainen

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1931.

g

M

?

L11

Vedenisäntä pelasti lapsen

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 82. KT 81. 1936.

g

M

M/N

L11

Alaston miehennäköinen olento

SKS KRA. Nissinen, Armas KRK 107:264.

h

M

M/N

L11

Vanha ukko ilmestyi veneen kokkaan

SKS KRA. Kuisma, Helena KRK 127:3.

h

M

N/M

L11

Miehenmuotoinen, sarvet päässä, nousi vedestä, meni metsään

SKS KRA. Munukka, Pietari KRK 130:57.

h

M

N/M

L11

Ihminen, nousi vedestä, musta pää, kädet, veden ukko

SKS KRA. Pelkonen, E. 21. 1936.

h

M

M

L11

Pienen ukon näköinen, pitkä parta, punaisenkirjava puku

SKS KRA. Strömberg, Nelma 116. 1936.

m

M

M

L11

Paksu tukka, miehinen, vankkapartainen, kultakampa

SKS KRA. Alopaeus, A. 334. KRK 232.

q

M

N

L11

Vedenisäntä

SKS KRA. Saarto, M. 684. 1943.

g

M

M

L21

Hevonen muuttui pitkäksi mieheksi, rantakuusten korkuinen

SKS KRA. Ryhänen, Aada 6017. 1937.

m

N

M

L21

Veen emo -> “lehmä”

SKS KRA. Niva, Kalle 20. KT 215. 1936.

p

N

N

L21

Vetehinen/veen emäntä näyttäytyy koiran näköisenä

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 4072. 1911.

g

N

M/N

L26

Vesiakka tarttui onkeen

SKS KRA. Moilanen, Matti 1218. 1936.

h

?

M

L26

Vesihaltia, pitkät mustat hiukset kuin naisella

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 15. 1950.

h

N

M

L26

Nainen, pukeutunut valkoiseen paitaan, harjasi pitkää mustaa tukkaa

SKS KRA. Korpela, Jaakko 5. KT 109. 1937.

i

M

M

L26

Mies, tukka vyötäisille asti, suori sormin tukkaansa, vetehinen

SKS KRA. Harju, Otto 3881. 1946.

i

N

M/N

L26

Isokokoinen nainen, pitkät hiukset, naisenhahmo

SKS KRA. Hyvärinen, J. 921. 1937.

i

N

M

L26

Vesiakka tarttui pyhänä onkeen

SKS KRA. Moilanen, Matti 1253. 1936.

j

M

M

L26

Vedestä mies, painava

SKS KRA. Parviainen, Matti 15. KT 154. 1938.

j

N

M

L26

Veen emäntä, kauniit vaatteet, pitkät hiukset

SKS KRA. Strömberg, Nelma 293. 1938.

m

N

N

L26

Veen emä on kuin iso muuripata, oravantapainen (?)

SKS KRA. Juvas, Maija 451. 1938.

g

N

M (poika)

L31

Alaston tyttö

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 79. KT 89. 1936.

m

?

M

L31

Veden emus, ihmisen hahmo, yksi silmä

SKS KRA. Juvas, Maija 449. 1938.

f

M

M

L29

Lihava mies, valkohapsinen äijä

SKS KRA. Valkonen, Jaakko TK 111:193. 1961.

g

N

M

L29

Ihmisenmuotoinen nainen isoja tissejään pesemässä, alasti, akka, hirmuinen ääni, “merineito”

SKS KRA. Räsänen, Olli 92. KT 101. 1937.

i

N

M

L29

Naisenmuotoinen, suorii kädellä hiuksiaan

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1361. 1938.

i

N

M/N

L29

Vedenakka, vetehinen

SKS KRA. Moilanen, Toimi 12. 1936.

i

N

M

L29

Ukko, maahan asti kultaiset hiukset, kultakampa, vetehinen

SKS KRA. Pohjanvalo, Pekka 212. KRK 151.

q

M

M

L29

Vedenisäntä, vetehinen, vedenhaltia

SKS KRA. Helminen, Helmi 2318. 1944.

q

M&N

M

L29

Veden isäntä, veden emäntä, veden valkeat vanhemmat, veden kultaiset kuninkaat..

SKS KRA. Helminen, Helmi 2320. 1944.

i

M

N

L32

Veden isäntä

SKS KRA. Rantasalo, A. V. 648. 1934.

i

N

M

L33

Nainen, kullankelt. pitkä tukka, kampasi hiuksiaan

SKS KRA. Hautala, Jouko 972. 1939.

i

N

M

L33

Vedenakalle uhriksi huivi & leipä

SKS KRA. Kyyrönen, Juuli 10. KT 130. 1938.

j

M

N

L33

Vanha jäkäläpartainen ukko haltia

SKS KRA. Pulkkinen, Hilma 60. KRK 168.

f

N

N&M (p&t)

L34

Valkoisiin puettu nainen suolla

SKS KRA. Nykänen, Toivo 220. KT 78. 1936.

g

N

M

L34

Nuori tyttö nousi vedestä veneen laidalle

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 80. KT 89. 1936.

g

N

N(tytöt)

L34

Tyttö houkutellut tyttöjä uimaan, hävisivät

SKS KRA. Tiitinen, M. 2725. 1936.

h

M

?

L34

Kummitus järvessä, miehen kokoinen, mustan karvan peittämä, musta mies

SKS KRA. Lankinen, Emma TK 55:14. 1961.

h

N

M

L34

Nuori neiti, meren neiti, vietteli (yritti) veteen

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5917. 1938.

h

N

M

L34

Suuri, lihava, paksu nainen, suuret rinnat

SKS KRA. Seppänen, Hilma a) 3346. 1961.

i

N

M

L34

Vesiakka hätyytellyt miehiä uimassa

SKS KRA. Moilanen, Matti 184. KRK 145.

i

N

M

L34

Vesiakka

SKS KRA. Moilanen, Matti 190. KRK 145.

i

N

?

L34

Vedenhaltiaa sanotaan vedenneidoksi

SKS KRA. Moilanen, Matti 923. KRK 147.

j

N

M

L34

Vedenneito yritti viedä miehen, paksu palmikko, kuin hevosen häntä

SKS KRA. Saarelainen, J. V. 155. KRK 170.

p

N

M

L34

Vetehinen, veenemäntä on monenkaltainen

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 4071. 1910.

f

M&N

N

L35

Mies, poltti tupakkaa & hävisi, eukko tanssi saaressa

SKS KRA. Kuusi, Matti 129. 1946.

f

N

?

L35

Vedenneito, soitti kannelta kauniisti -> ennusti tuhoa

SKS KRA. Seppänen, Aleks KRK 87:708.

f

N

N

L35

Nainen, kampaa mustaa tukkaansa, tukka välähteli -> ennusti myrskyä

SKS KRA. Sääski, Sylvi 1847. 1939.

h

N

N

L35

Nainen keskellä lampea, suorii pitkiä hiuksiaan, musta nainen

SKS KRA. Havia, Katri TK 14:3. 1961.

h

N

N

L35

Nainen pesi hiuksiaan

SKS KRA. Havia, Katri TK 14:6. 1961.

h

N

N/M

L35

Järven haltiatar, lakanalla järven päällä kampaa kullanvärisiä hiuksiaan

SKS KRA. Hovi, Heikki 19:22. 1961.

h

N

?

L35

Merenneiti, nuori nainen, pitkät hiukset, suuret paljaat rinnat

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5908. 1938.

h

N

M

L35

Kaunis merenneito, kalanpyrstö

SKS KRA. Pitkäpaasi, Arvo b) 14. VK76. 1922.

i

N

M

L35

Nainen, kullankelt. pitkät hiukset. Kampaa tukkaa

SKS KRA. Hautala, Jouko 972. 1939.

i

N

N

L35

Vesiakka hukutti miehen

SKS KRA. Moilanen, Matti 1175. KRK 147.

i

N

M

L35

Kolme vedenneitoa

SKS KRA. Moilanen, Matti 1303. KRK 147.

i

N

N

L35

Vedenneito

SKS KRA. Moilanen, Matti 4787. 1938.

j

?

M

L35

Vetehinen neitikivellä

SKS KRA. Aalto, Taiso 6359. PK 36. 1938.

j

N

M

L35

Valkoinen nainen

SKS KRA. Hautala, Jouko 1547. 1939.

j

N

M

L35

Valkopintainen nainen, tukka hajallaan

SKS KRA. Partanen, Jorma 1099. 1939.

j

N

N

L35

Naishaltia muuttui uhrinsa näköiseksi

SKS KRA. Strömberg, Nelma 248. 1937.

m

N

?

L35

Kaunis neiti

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1931.

p

N

?

L35

Vetehinen, veen emäntä

SKS KRA. Hautala, Jouko 946. 1939.

q

N

N

L35

Vetehinen, akka, pitkä tukka, nuori, valkeat kasvot

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3059. 1943.

j

?

M

L39

Vetehisen kätilönä mies

SKS KRA. Krohn, Karl 8104. 1884.

j

N

M

L39

Onkimies mereneukolla kätilönä -> kulumaton paita palkaksi

SKS KRA. Savokarj. osakunta ja Hels.suom.alkeisop.konv. 155. 1887.

g

M

?

L51

Partasuu ukko järvestä kuuntelemaan tytön laulua -> viulu

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 81. KT 89. 1936.

h

N

?

L56

Saivat nuotalla naisen, merenneito

SKS KRA. Mannonen, Ulla 3623. 1937.

i

N

M/N

L56

Iso naisenhahmoa muistuttava nuotassa

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1464. 1938.

i

N

M

L56

Vesiakka nuotalla

SKS KRA. Moilanen, Matti 16. KRK 145.

i

M

M/N

L56

Vedenemän poika nuotassa, veden emä

SKS KRA. Moilanen, Matti 1068. KRK 147.

i

N

M

L56

Vesiakka, alasti

SKS KRA. Moilanen, Matti 2559. 1937.

j

M

M/N

L56

Vetehisen poika

SKS KRA. Aaltonen, Taisto KT 143:6. 1938.

q

M

?

L56

Pieni poika, vetehinen

SKS KRA. Helminen, Helmi 2316. 1944.

g

N

M

L61

Vedentytär, kampasi keltaista tukkaansa, tyttö nousi veneeseen, ei tullut miehen mukaan maihin

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 78. KT 89. 1936.

g

N

M

L61

Kaunis, pulleapovinen nainen kampasi hiuksiaan

SKS KRA. Kansanen, Eero KRK 99:21.

h

N

M

L63

Tyttö, keskenkasvuinen, “Näkkö” (eipä tiiä pappa mamma missä Näkkö lienee)

SKS KRA. Munukka, Pietari KRK 130:121. 1935.

m

?

M

L66

Veden ahti

SKS KRA. Niva, Kalle 80. KT 215. 1938.

m

N

N

L71

Joen rouva, iso vaimo, isot nännit, suuri tukka, kaunis lauluääni

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 12619. 1930.

f

N

M

L81

Nainen, pulska, tissit riippui alhaalla, kampasi hiuksiaan, veden emäntä

SKS KRA. Hautala, Jouko 185. 1938.

f

N

M

L81

Vedenemäntä, nainen, pitkä tukka, kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Hautala, Jouko 496. 1938.

f

N

N/M

L81

Vedenemäntä antoi tiedon

SKS KRA. Lönnbohm, O. A. F. b)339.1894.

f

N

M

L81

Vedenemäntä kampasi hiuksiaan

SKS KRA.Raila, Alli 238.1937.

f

N

N

L81

Vedenemäntä kampasi hiuksiaan, kultainen tukka

SKS KRA.Seppälä, kaija 132.1951.

f

N

N

L81

Vedenemäntä kampasi hiuksiaan, jotka olivat vahvat & räiski kammatessa, rinnat olan yli

SKS KRA.Sääski, Sylvi 2464.1939.

i

N

N(t)

L81

Pitkä musta akka, pitkä tukka levällään

SKS KRA. Joutsen, Anni 15. KT 126. 1936.

i

N

M

L81

Vesiakka, vaalea, alastoman naisen näköinen

SKS KRA. Moilanen, Matti 186. KRK 145.

i

N

?

L81

Vesiakka soronnut hiuksia sormilla

SKS KRA. Moilanen, Matti 188. KRK 145.

i

N

N/M

L81

Vesiakka kampasi päätä

SKS KRA. Moilanen, Matti 985. KRK 147.

i

N

N

L81

Vesiakka, alaston ihminen, naisen muotoinen

SKS KRA. Moilanen, Matti 1058. KRK 147.

i

N

M

L81

Vesiakka, ihminen

SKS KRA. Moilanen, Matti 1096. KRK 147.

i

N

M

L81

Vesiakka haronut hiuksiaan

SKS KRA. Moilanen, Matti 1119. KRK 147.

i

N

M

L81

Vedenhaltija on vesiakka, lapsi kätkyessä

SKS KRA. Moilanen, Matti 493. 1936.

i

N

M

L81

Vesiakka, kiiltävällä kampasi tukkaansa

SKS KRA. Moilanen, Matti 1199. 1936.

i

N

N

L81

Vedeneukko tarinoissa esiintyy kauniina tyttönä, pitkä musta tukka

SKS KRA. Moilanen, Matti 1233. 1936.

i

N

M/N

L81

Nainen, veineukko

SKS KRA. Moilanen, Matti 1286. 1936.

i

N

M

L81

5 eukkoa, pitkät vaskenkarvalliset tukat haarallaan

SKS KRA. Moilanen, Matti 1820. 1936.

i

N

M/N

L81

Vedenemäntä, kampasi päätään

SKS KRA. Moilanen, Matti 1839. 1936.

i

N

M

L81

Vesiakka lammessa, pesi päätään, alaston tyttö

SKS KRA. Moilanen, Matti 2560. 1937.

i

N

M

L81

Vesiakka

SKS KRA. Moilanen, Matti 2561. 1937.

i

N

N

L81

Vesiakka, kampaa pitkää tukkaa, alasti, normaali naisenkokoinen

SKS KRA. Moilanen, Matti 3706. 1937.

i

N

N/M

L81

Vesiakka päätä kampaa

SKS KRA. Moilanen, Matti 5831. 1938.

i

N

M

L81

Outo elokas, vedenakka, kampaa harvoja haivenia

SKS KRA. Moilanen, Roini 538. KRK 149.

i

N

?

L81

Veen emäntä kampaa pitkiä hiuksiaan

SKS KRA. Saikkonen, Selma 6. KT 137. 1936.

i

N

N

L81

Vedenemäntä, tukka vyötäisille, kampaa välkkyvällä kammalla

SKS KRA. Toiviainen, Aug. 9. KT 140. 1937.

i

N

M

L81

Vedeneukko, nainen vyötäisillään vedessä, kampaa tukkaa

SKS KRA. Toiviainen, Eino 140. KRK 154.

i

N

N

L81

Vedeneukko kampaa hiuksia, suuret rinnat olan yli

SKS KRA. Toiviainen, Eino 849. 1946.

j

N

M

L81

Vesiakka soroo hiuksiaan

SKS KRA. Moilanen 409. 1936.

m

N

M

L81

Vesimuori, naisen muotissa, makaa & kampaa tukkaansa

SKS KRA. Alopaeus, A. 344. KRK 232.

m

N

N

L81

Vedenemäntä, vaimo, pitkät hiukset, kampaa hiuksiaan, veinemä

SKS KRA. Juvas, Maija 443. 1938.

m

N

M

L81

Veen emäntä, valkoinen, pata?, pää

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 12618. 1930.

q

N

N

L81

Vedenemäntä suki pitkiä hiuksia kammalla

SKS KRA. Koskinen, Aleksi TK 46:16. 1961.

q

N

N

L81

Vedenemäntä, pitkä tukka

SKS KRA. Laiho, L. 6449. 1942.

i

M

M/N

L91

Vetehiseksi sanotaan vedenisäntää, pitkä tukka, kampaa kivellä istuen hiuksiaan

SKS KRA. Haavio, Martti 518. 1933.

i

N

N

L91

Vetteisen akka istuu kivellä & kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Haavio, Martti 980. 1934.

i

N

M/N

L91

Vetehinen, esiintynyt naisen muotoisena

SKS KRA. Haavio, Martti 1003. 1934.

i

N

M

L91

Vetehine, paha akka

SKS KRA. Haavio, Martti 1016. 1934.

i/g

N

N

L91

Naisen näköinen

SKS KRA. Korhonen, Sirkka 79. 1950.

i/g

N

M

L91

Naisen näköinen, pärskytti kuin hevonen, veenhaltijan ryöstämä prinsessa

SKS KRA. Korhonen, Sirkka 89. 1950.

i

N

M

L91

Pitkätukkainen nainen, mustat hiukset

SKS KRA. Kärki, Frans 1888. 1943.

i

?

?

L91

Tukka pitkä, kuin naisella, linnun nokka, ihmisen kädet & ylävartalo, kalan pyrstö & alapuoli

SKS KRA. Meriö, Yrjö 3. KRK 144.

i

M

N

L91

Alaston pitkähiuksinen mies

SKS KRA. Pohjanvalo, Pekka 175. KRK 151.

i

N

M

L91

Naisvetehinen suki pitkiä hiuksiaan

SKS KRA. Saarela, Niina 17. KRK 153.

j

M

M

L91

Mies huonoissa vaatteissa siveli päätään

SKS KRA. Mononen, Pekka 152. KRK 165.

q

N

N

L91

Veden emäntä istui kivellä sukimassa päätään

SKS KRA. Laiho, Lauri 6449. 1942.

q

N

?

L91

Aina ollut nainen eikä koskaan hätyytellyt naisia

SKS KRA. Moilanen 15. KRK 145.

q

M

M

L91

Mustatukkainen mies

SKS KRA. Saarto, M. 702. 1943.

q

?

M

L91

Ei tiedä nainenko oli vaiko mies

SKS KRA. Saarto, M. 774. 1943.

q

N

M

L91

Nainen oli, suki päätään, pitkä tukka, silmät nyrkin kokoiset, vaatteet punertavat

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3046. 1943.

q

M

M

L91

Musta mies, pitkä tukka & kynnet, karvainen iho

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3054. 1943.

q

N

M

L91

Nainen, pitkä musta tukka, jota suki kivellä istuen

SKS KRA. Sääski, Sylvi 3058. 1943.

q

N

M

L91

Vetehisen akka

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 509. 1943.

i

N

M

L92

Veenneito, naisen muotoinen, kampaa päätään luodolla

SKS KRA. Kärki, Frans 1871. 1943.

m

N

?

L111

Koskessa hirmuinen haltijatar

SKS KRA. Claudelin, H. V. 10. 1937.

h

N

M

L121

Lähteellä haltianainen kampaa pitkiä hiuksiaan

SKS KRA. Kansanen, Erkki 77. 1935.

h

N

N

L121

Nainen pesee itseään lähteellä, isot tissit olkapäille, suuret silmät kuin lehmällä, suuret jalat, pitkät jalkaterät

SKS KRA. Käki, Edvard TK 52:15. 1961.

i

M

M

L131

Kaivonhaltija, mies näyttäytyy unessa

SKS KRA. Pohjanvalo, Pekka 249. KRK 151.

h

N

M

L201

Näkki, vedenhaltija, pitkätukkainen nainen, tumma tukka hajallaan

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 110. 1950.

h

N

M

L201

Näkki, pitkä tukka & tissit lepatti

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 302. 1952.

h

N

M&N

L201

Näkki, vesihaltija: nainen pesi itseään & kampasi hiuksiaan

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 303. 1952.

h

N

M

L201

Näkki, naisen muotoinen, pesi suuria nännejään/tissejään, olkapään yli, alaston iso nainen

SKS KRA. Laiho, Lauri 1266. 1935.

h

N

M

L201

Näkki, nainen, mustat pitkät hiukset,

SKS KRA. Laiho, Lauri 1268. 1935.

h

N

N

L201

Näkki, nuori nainen, kampasi hiuksiaan, isot tissit olkapään yli

SKS KRA. Laiho, Lauri 1270. 1935.

h

N

N

L201

Näkki, nuoren naisen näköinen, pitkähiuksinen haltija, suuret nännit/tissit

SKS KRA. Laiho, Lauri 1271. 1935.

h

N

M

L201

Näkki imetti lastaan kiven päällä

SKS KRA. Laiho, Lauri 3548. 1936.

h

N

?

L201

Nikkinäkki, ehta naisen ruumis, komiat mammat (rinnat?)

SKS KRA. Laiho, Lauri 3552. 1936.

h

N

M

L201

Nikkinäkki pesi mammojaan kiven takana rannalla

SKS KRA. Laiho, Lauri 3554. 1936.

h

N

M

L201

Näkki eli merineiti, alasti, yläruumis nuoren naisen, alaruumis kuin kalan pyrstö, kampaa pitkää tukkaa

SKS KRA. Mannonen, Ulla KRK 129:1002.

h

N

?

L201

Näkkä/näkki pesee hiuksiaan, tissit paljaana

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5940. 1938.

h

N

N

L201

Näkki pesi tissejään, heitti olan yli, iso näkki

SKS KRA. Onttonen, Helena 2650. 1937.

h

N

?

L201

Näkki, nainen, pitkät hiukset, pesee silmiään. Vedenhaltioilla aina pitkät hiukset

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 847. 1903.

h

M

M

L201

Näkki, niinkuin iso mies, pitkät naisen hiukset, hirvittävä

SKS KRA. Pennanen, O. 1544. 1941.

h

N

M

L201

Näkki, naisen muotoinen, pitkä tukka, jota luodolla kampaa

SKS KRA. Pennanen, O. 1576. 1941.

h

N

N

L201

Näkki naisen muotoinen, pitkä tukka, jota luodolla kampaa,tissit näkyy

SKS KRA. Pennanen, O. 1580. 1941.

h

N

?

L201

Suon näkit näyttäytyi toisinaan vanhoina, harmaina, pitkähiuksisina naisina tai riettaina nuorina tyttöinä

SKS KRA. Rontu, Viktor TK 87:45. 1961.

h

N

?

L201

Näkki, pitkähiuksisen naisen muodossa

SKS KRA. Rouhiainen, Anna KRK 136:16.

h

N

?

L201

Nikkinäkki, pitkät hiukset, pesee rintojaan

SKS KRA. Yrjönen, Teodor TK 123:13. 1961.

i

N

N/M

L201

Suuri, alaston naisolento. Sormilla kampaa pitkiä mustia hiuksiaan; vesiakka eli näkki,

SKS KRA. Hyvärinen, Juho 104. KRK 141.

i

N

M

L201

Isokokoinen naisolento kampasi pitkiä hiuksiaan

SKS KRA. Hyvärinen, Juho 88. 1936.

i

N

M/N

L201

Näkki/vedenhaltia; iso, pitkätukkainen nainen, alaston, kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Hyvärinen, Juho 2700. 1946.

i

N

N

L201

Näkki eli veden emäntä, pitkät kädet, kampaa päätään

SKS KRA. Saikkonen, Juho 7. KT 136. 1938.

h

M

M

L211

Nikkinäkki, apinan muoto, miehentapainen, vaskenvärinen

SKS KRA. Laanti, A. 1619. 1936.

h

N

N

L212

Hurmaavan kaunis neito, näkki

SKS KRA. Ravantti, Aino TK 86:9. 1961.

h

N

N

L221

Näkki=vesihaltia, kuin nainen, kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 267. 1952.

h

N

M/N

L221

Vesikäärme muuttuu pölkyksi-> muuttuu naiseksi, kampasi pitkää tukkaa, valkeat vaatteet

SKS KRA. Tiainen, Johanna TK 102:185. 1961.

h

N

N

L226

Näkki, niinkuin nainen, kampasi pitkiä hiuksiaan, musta naama, riippuvat tissit olkapäille, irvisteli

SKS KRA. Heikkonen, Siviä KRK 123:12.

h

N

?

L226

Näkki, nainen, pitkähiuksinen, pesee silmiään

SKS KRA. Paulaharju, Samuli 847. 1903.

h

N?

M(pojat) / N

L226

Kissan/apinan näköinen, kaksi poikasta, pitkät hiukset kantapäihin, naisenpuoli lie ollut

SKS KRA. Pennanen, O. 1987. 1941.

i

N

M/N

L226

Näkki, vedenhaltija; alaston nainen kampaa pitkiä hiuksiaan

SKS KRA. Hyvärinen, J. 914. 1937.

h

N

N

L231

Näkki, vedenhaltija, nuori nainen, pesee isoja tissejään tai kampaa tukkaansa kivellä

SKS KRA. Laiho, Lauri 1274. 1935.

h

N

M

L232

Näkki, nuoren naisen näköinen, pesee suuria tissejään, tukka letillä tai hajallaan

SKS KRA. Laiho, Lauri 1265. 1935.

h

N

M/N

L234

Näkki=merenneito

SKS KRA. Linni, Eevi KRK 128:2.

h

N

N

L235

Nikkinäkillä suuret rinnat

SKS KRA. Laiho, Lauri 3574. 1936.

i

N

?

L236

Vesiakka, vedenemäntä, näkki, vetehinen, naisolento, kampaa päätään, kaunis nuori nainen alasti, neitonen

SKS KRA. Moilanen, Matti 11. KRK 145.

f

N

?

L301

Vedenemäntä, ihminen, alaston vaimo, yläpuoli vedenpäällä pesi itseään, valkeat vaatteet, veden lehmät

SKS KRA. Brask, G. F. 52. 1888.

f

N

N

L301

Haltialla suuret rinnat, huusi lehmiään kotiin

SKS KRA. Kaukonen, Kati 1114. 1937.

f

N

M

L301

Vedenemäntä menetti lehmänsä

SKS KRA. Väätänen, A. 314. 1898.

g

N

M

L301

Nainen, kampasi hiuksiaan, huuteli lehmiään

SKS KRA. Kainulainen, Irja KRK 99:11.

g

N

M

L301

Vedenemäntä huutaa lehmiään

SKS KRA. Krohn, Kaarle 13918. 1885.

g

N

M

L301

Järvenemännän lehmiä

SKS KRA. Sääski, Sylvi 62. 1937.

g

N

N

L301

Vedenemäntä kutsuu lehmiä

SKS KRA. Tiitinen, Martti b) 5. 1934.

i

N

N

L301

Vellamon=vetehisen lehmiä

SKS KRA. Kaljunen, Impi 5263. 1938.

i

N

M

L301

Vesiakka sukii lehmiään

SKS KRA. Moilanen, Matti 1807. KRK 145.

i

N

M

L301

Vesiakka huhuilee karjaansa

SKS KRA. Moilanen, Matti 702. KRK 146.

i

N

N

L301

Vesiakka rannalla paimentaa lehmiään & sukii tukkaansa

SKS KRA. Moilanen, Matti 1225. 1936.

j

M&N

N

L301

Vetehisellä emäntä & tyttäret, vetehisen neito päätä kampaamassa, emäntä

SKS KRA. Lasanen, Pekka 949. KRK 163.

j

N

N

L301

Veenemäntä, lehmät veden päällä & kampaa hiuksiaan, laulaa, kun lehmät varastettiin

SKS KRA. Puustinen, Väinö 430. 1908.

p

N

M/N

L301

Vedenemännän lehmiä

SKS KRA. Laiho, Lauri 5464. 1938.

p

N

N

L301

Vetehinen, vedenemäntä

SKS KRA. Paulaharju, Samuli 4525. 1911.

f

M

M

L401

Mies rannalta huusi; varoitti hukkuvaa

SKS KRA. Hautala, Jouko 167. 1938.

g

N

?

L401

Veenemu eli haltia huutaa

SKS KRA. Kainulainen, Samuli KRK 99:123.

f

M

N

L501

Ukko kökkänä

SKS KRA. Lakio, Toini 13. KT 231. 1939.

Kansanusko K2-221 Metsänhaltijat

Alue

Hal su

Kokija/kertoja

Kn

Haltian kuvaus

Lähde

f

M

?

K2

Vanha ukko, isokokoinen, harmaat hiukset & parta, paljas pää

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1931.

f

M&N

M

K2/3/5

Haltia on väliin ihmisen (miehen tai naisen) näköinen, välillä eläimen

SKS KRA. Karhu, J. 3548. 1936.

f

?

M

K2

Hirmuisen pitkä, parta polviin, ihmisen & karhun välimuoto

SKS KRA. Sutinen, Kyllikki 464. 1938.

h

N&M

N

K2

Välillä pitkä kuin nainen, tai pitkä mies, naavaiset hiukset & pitkät naavaparrat, selkäpuoli kuin puunkylki

SKS KRA. Mannonen, Ulla 1331. 1936.

h

M&N

?

K2/4

Mies & nainen; mieshaltija tappaa, naishaltija elättää

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 7896. 1919.

i

M

N

K2

Pitkäkyntinen, hoikka poika

SKS KRA. Haavio, Martti 540. 1933.

i

M

M

K2

Ihmisen, vanhan miehen kaltainen

SKS KRA. Haavio, Martti 1063. 1934.

m

M

M

K2

Karvainen ukko

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 7579. 1916.

q

M

?

K2

Esiintyy aina miehenä, joskus tuttavana, yleensä miehen näköisenä

SKS KRA. Moilanen, Matti 5530. 1938.

f

M

N

K2,2

Kova mies

SKS KRA. Raila, Alli 296. 1937.

p

M&N

N

K2,2

Kunnianimet: metsän kultainen kuningas, veden äiti armollinen, vetsolan isäntä, veden emäntä..

SKS KRA. Marttini, I. b) 1040. 1911.

f

?

M

K2,3

Tapijo oli metsän haltija

SKS KRA. Mäkipalo(Mohell), Tauno 141. 1933.

f

N

M

K2,3

Tapio eri kuin metsänhaltija, muistuttaa vaimopuolta haltiata, kokonaan toisenlainen, pitkä tukka, oudot kädet

SKS KRA. Sutinen, Kyllikki 463. 1938.

g

M&N

N

K2,4

Metsänhaltia, -ukko, -emäntä, -enkeli, -piika, mehtäläinen, metsänväki, metsänkakkijainen, mehtäpekka,

SKS KRA. Tiitinen, M. 4033. 1938.

j

?

?

K2,4

Metsäpekka on haltia, joka eksyttää

SKS KRA. Hirvonen, Juho 9. KT 145. 1936.

j

?

N

K2,4

Vesuan kanto=metsänhaltia (vesyän kanta loitsuissa)

SKS KRA. Holmberg, Uno 479. 1909.

m

?

?

K2,4

Vesuan kanto on metsäjumala loitsuissa

SKS KRA. Homberg, Uno 325. 1909.

i

M

N

K3

“pitkät miehet”- kehnolaiset, elävät metsässä kivien raoissa, karut

SKS KRA. Rantasalo, A. V. 634. 1935.

f

N&M

N

K4

Metsänhaltia voi tulla kauniina pappilan neitinä, kauniina herrasmiehenä, karhuna

SKS KRA. Raila, Alli 136. 1937.

g

N

M

K4

Metän emäntä

SKS KRA. Rytkönen, Ahti C 1651. 1927.

h

N&M

?

K4

Metsän emäntä hallitsee metsän riistaa, isäntä ajaa kokoon; puhutellaan Tapio talon isäntä..

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 1952. 1904.

i

N

?

K4

Metsän emäntä: niillä on pitkät tukat, lyhyt & paksu tallikko

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932

i

N

?

K4

Metsän emäntä; ei saa ajaa karjaa metsään liian aikaisin, ettei metsän emäntä ehdi harjata päätään

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932

i

N

?

K4

Metsän emäntä kantaa verikupin karhulle

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932

j

N

M

K4

Metsän emäntä, metsän peitto, ruma vanha akka, pitkät kynnet & harmaa tukka, harvat hampaat, oudot jalat

SKS KRA. Hautala, Jouko 688. 1938.

j

N

M

K4

Mielikki metsän emäntä asuu kusiaispesässä, nostatetaan akka kusiaispesästä

SKS KRA. Partanen, Jorma 1162. 1939.

f

N

?

K5

Metsänhaltia näyttäytyi valkeana hirvenä, naisena tai outona eläimenä, nuori nainen, lintu tms.

SKS KRA. Valkonen, J. 91. 1938.

m

?

?

K5

“mehtämatti” on iso tarunsekainen orava, ehkä metsänhaltija

SKS KRA. Lönnbohm, O. A. F. b) 4794. 1922.

j

N/M

N

K21

Hittavainen on metsän isä eli äiti, joka ajaa jäniksiä

SKS KRA. Holmberg, Uno b) 510-1. 1909.

g

M

M

K31

Metsän otuksia hallitsi metsäukko, suuri kumarahartiainen äijä, naavaparta

SKS KRA. Horttanainen, Erkki 527. KRK 94. 1935.

g

?

?

K31

“Mielly metsä, kostu korpi, taivu ainanen Tapio”

SKS KRA. Lönnbohm, O. A. F. b) 3167.

h

M?

?

K31

Metsä ahti armollinen, metsänhaltia, metsän isäntä

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 1926. 1904.

i

M

M

K31

Metsän ukko, naavaparta

SKS KRA. Hautala, Jouko 1027. 1939.

i

M&N

?

K31

Loitsu; metsän isäntä, metsän emäntä

SKS KRA. Krohn, K. b) 5530. 1884.

i

M

M

K31

Metsän isäntä

SKS KRA. Krohn, K. b) 6136. 1884.

j

M&N

N

K31

Loitsu haltian lepyttää: “metsän ukko, metsän akka, metsän kultainen kuningas, metsän piika pikkarainen”

SKS KRA. Lönnbohm, O. A. F. 1519. 1894.

h

N

M

K32

Ämmälle marjoja Ämmänkivelle

SKS KRA. Laiho, Lauri 3619. 1936.

h

N

N

K32

Ämmälle marjoja Ämmänkivelle

SKS KRA. Laiho, Lauri 3620. 1936.

h

N

N

K32

Ämmälle marjoja Ämmänkivelle

SKS KRA. Laiho, Lauri 3621. 1936.

h

N

M

K32

Ämmälle marjoja Ämmänkivelle

SKS KRA. Laiho, Lauri 3623. 1936.

h

N

N

K32

Metsämummoille (kiville) marjoja

SKS KRA. Mannonen, Ulla 10207. 1939.

m

N

N

K32

Metsän emännälle hopearaha

SKS KRA. Juvas, Maija 436. 1934.

i

M&N

N

K41,1

Loitsu: metsän ukko, akka, piiat, pojat, kaunehet kasakat, kultainen kuningas, siniviitta viian eukko, punasukka suon emäntä, kaunis emäntä

SKS KRA. Krohn, K. 5503. 1884.

i

M&N

?

K41,1

Metsännenän poisto loitsu; terveh metsän isäntä, emäntä, orjat, piiat..

SKS KRA. Krohn, K. 5533. 1884.

h

M

?

K44

Metsä ahti armolline, metsähaltija se metsä-isäntä

SKS KRA. Paulaharju, Samuli 1926. 1904.

i

M

?

K44

Metsän isäntä - metsänhaltia “paha muzikka” (=piru)

SKS KRA. Haavio, Martti 550. 1933.

i

M&N

N

K44

Metsän isändä & emnändä

SKS KRA. Haavio, Martti 1069. 1934.

i

M&N

M

K44

Metsän isänd on paha. Metsän Lehto, kaunis vaimo

SKS KRA. Haavio, Martti 2235. 1935.

p

M

M

K44

Metsän isäntä peittää karjaa, esiintyy näkymättömänä, lepytetään loitsuilla

SKS KRA. Järventausta, Eero 1972. 1944.

p

M

M

K44

Metsän isäntä oli hyvin pitkä mies, muuten kuin ihminen muodoltaan

SKS KRA. Järventausta, Eero 1973. 1944.

p

M

M

K44

Metsän isäntä - keskustellessa m.isännän kanssa pitää puhua käänteisesti

SKS KRA. Järvemtausta, Eero 1974. 1944.

q

M

?

K44

Metsän isäntä on suuri & vahva =karu, eksyttää

SKS KRA. Haavio, Martti 220. 1932.

q

M

N

K47

Metshine oli suuri musta mies, aiheutti pahaa

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 539. 1943.

p

M

N

K50

Metsolan kuningas, väinämöinen, poika ristittiin metsolan kuninkaaksi -> metsänväki

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 127126. 1930.

f

M

M

K101

Pitkä mies

SKS KRA. Sutinen, Kyllikki 478. 1938.

f

M

M

K211

Loitsu: metsän hippa halliparta, metsän kuulusa kuningas

SKS KRA. Kuopion lyseon toverikunta (Aulis Westerlund) XXV b) 5. 1887.

f

N

?

K211

Metsänpeitto -> hyvä emäntä, metsän emäntä, metsän taitava Tapio

SKS KRA. Lampinen, A. b) 4) 23. 1882.

i

M&N

N

K211

Metsän isäntä, metsän emäntä

SKS KRA. Haavio, Martti 536. 1933.

i

M

N

K211

Metsän isännät

SKS KRA. Haavio, Martti 1070. 1934.

i

N

M

K211

Metsän ehtoinen emäntä..

SKS KRA. Moilanen, Toini 609. 1936.

j

N

?

K211

Mehän emäntä

SKS KRA. Hyvärinen, A. 113. 1902.

j

N

M

K211

“mehtä heitä helmoistasi, v-stasi vilskauta” (metsänpeitosta päästö)

SKS KRA. Krohn, K. 9235. 1885.

m

M&N

M

K211

Metsän ukko, metsän akka

SKS KRA. Komu, Väinö 50. 1950.

m

N

?

K211

Metän tyttö, metän neito, metän entinen emäntä

SKS KRA. Laitinen, G. 169. 1886.

m

N

M

K211

Metän muoria perseelle pihlajavitsoilla

SKS KRA. Merikallio, Lauri b) 184. 1909.

m

M

?

K211

“Rauhio metsän isäntä”

SKS KRA. Mustakallio, J. b) 86. 1881.

m

M

M

K211

Mehtolan kuninkaalle

SKS KRA. Paulaharju, Samuli 6725. 1915.

p

M&N

?

K211

“mustien poikiesi & mustien tyttäriesi keralla”

SKS KRA. Marttini, I. b) 286. 1900.

q

M

?

K211

Metsän isäntä

SKS KRA. Haavio, Martti 212. 1932.

i

M

N

K221

Metsäpekan jäljillä

SKS KRA. Moilanen, Matti 4683. 1937.

p

M

?

K221

Eksynyt on pahan miehen jäljillä

SKS KRA. Hilippälä, H. 00430. 1932.

Kansanusko L1-301 Vedenhaltijat

Alue

Hal su

Kokija/kertoja

Kn

Haltian kuvaus

Lähde

f

N

M

L1

Vedenhaltijoina esiintyi pitkätukkaisia naisia

SKS KRA. Raila, Alli 290. 1937.

h

N

?

L1

Järvimaija, vedenhaltia, vedenneito, pitkät hiukset kuin nuorella naisella, kampasi tukkaansa

SKS KRA. Mannonen, Ulla 1333. 1936.

i

N

M

L1

Veeneukko, tissit olkapään yli

SKS KRA. Hautala, Jouko 1233. 1939.

m

N

?

L1

Järvenhaltia, vaimopuoli, pitkät hiukset

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1931.

m

N

?

L1

Vedenhaltia on naisen kaltainen, musta pitkä tukka, kampaa tukkaansa

SKS KRA. Manninen, Heikki 28. KRK 238.

m

N

M

L1

Naisenmuotoinen

SKS KRA. Rinnelä, Aili 28. KRK 240.

i

M&N

N

L1,1

Vein isännät, emändät, piiat, pojat

SKS KRA. Krohn, K. b) 5554. 1884.

f

M

N

L11

Iso ukko, akanhapsia hiuksina, lumpeenkukkaseppele

SKS KRA. Raila, Alli 303. 1937.

f

M&N

M

L11

Vedenhaltia nähty vanhana ukkona tai nuorena neitona

SKS KRA. Sääski, Sylvi 2530. 1939.

i

M

N

L11

Vedenisäntä on ruskea

SKS KRA. Rantasalo, A. V. 627. 1935.

i

M

N

L11

Vedenisäntä ei ole kala, vaan kuten ihminen, ruskea pitkä tukka

SKS KRA. Rantasalo, A. V. 628. 1935.

j

?

M

L11,1

Ahti

SKS KRA. Hautala, Jouko 742. 1938.

m

?

?

L11,1

Ahti aaltojen kuningas, veten kuulu kultainen emäntä

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1933.

i

N

N

L26

Vesiakka vie pyhänä uivan

SKS KRA. Moilanen, Matti 1425. 1936.

i

N

N

L26

Vesiakka vie pyhänä uivan

SKS KRA. Moilanen, Matti 1508. 1936.

i

N&M

N

L29

Vein isändät, vein emändät, vein kuldazet kuningahat

SKS KRA. Pohjanvalo, Pekka 34. 1936.

f

N

M

L33

Vedenemännälle osa hatuttomin päin

SKS KRA. Lönnbohm, O. A. F. 213. 1894.

g

N

N

L33

Vedenemännälle kultaa & laulettava, jos ei kalaa tule

SKS KRA. Korhonen, Pertti 440. 1939.

i

M

N

L33

Veen izändää mentiin kumartelemaan

SKS KRA. Haavio, Martti 505. 1933.

i

M&N

?

L33

Veen emännät, isännät, kultainen kuningas

SKS KRA. Kaukonen, Katri 261. 1935.

j

M&N

M

L33

Veen emännät, isännät, kultainen kuningas

SKS KRA. Hakulinen, J. H. 113. 1893.

j

N

?

L33

Nouse veistä vein emonen

SKS KRA. Lonkainen, J. 25. a) 1896.

p

N&M

N

L33

Vejen piiat, kasakat, tsikot, veikot, taatot, moamot, ukot, ämmät, kuomat, sukukunta..

SKS KRA. Paulaharju, Samuli b) 4361. 1911.

p

N

N

L33

Vejen emännällä 9 tytärtä

SKS KRA. Paulaharju, Samuli & Jenny 18569-70. 1932.

i

N/M?

M

L34

Vetehine, tukat pitkät kuin naisel; “en tiedä onko mies vai nainen”?

SKS KRA. Haavio, Martti 994. 1934.

i

M&N

N

L34

Vetehine, veten ukko & veden emäntä vie lapset

SKS KRA. Mannonen, Ulla 4754. 1937.

i

N

M

L34

Vesiakka

SKS KRA. Moilanen, Matti 189. KRK 145.

i

N

M

L34

Veen emäntä vetää hevosta pinnan alle

SKS KRA. Saikkonen, Selma 126. 1936.

m

N

M

L34

vesimuori

SKS KRA. Alopaeus, A. 329. KRK 232.

q

M

N

L34

Vetehinen, musta tukka, punainen paita & housut, miehen muotoinen

SKS KRA. Juvas, Maija 262. 1938.

h

N

?

L35

Merineitin näkeminen ennustaa kuolemaa

SKS KRA. Mannonen, Ulla KRK 129:1008.

i

?

N

L35

Vetehine, tukat pitkät naisen tukat, silkkileninki, kampaa päätään

SKS KRA. Haavio, Martti 1015. 1934.

i

M&N

M

L35

Sekä mies että naispuolisia, pitkätukkaisia, näyttäytyy uhrin halutessaan, naisuhri-> naishaltia, miesuhri-> mieshaltia

SKS KRA. Harju, Otto 3949. 1946.

i

N

M

L35

Unessa koreasti puetun tytön muodossa -> hyvä kalaonni

SKS KRA. Hyvärinen, J. 1895. 1938.

f

N

N

L81

Vesiemäntä näyttäytyy monen näköisenä

SKS KRA. Hautala, Jouko 234. 1938.

f

N

?

L81

Vedenemäntä - vesilintu

SKS KRA. Lönnbohm, O. A. F. b) 120. 1894.

f

N?

?

L81

Veessä on haltija & emäntä

SKS KRA. Lönnbohm, O. A. F. b) 1148. 1894.

f

N

N

L81

Vellamo, veenemäntä kampaa tukkaansa

SKS KRA. Seppälä, Kaija 181. 1951.

g

N

?

L81

Veen emäntä

SKS KRA. Holmberg, Uno 337. a) 1909.

g

N

M

L81

Veen emäntä, isomahanen ryllykkä

SKS KRA. Korhonen, Pertti 180. 1937.

g

N

M

L81

Veen emäntä pitää laulusta -> antaa paljon kaloja

SKS KRA. Korhonen, Pertti 613. 1939.

g

N

N

L81

Vein emäntä

SKS KRA. Oksman, Juho 1524. 1937.

g

N

N

L81

Veden emäntä, 2 pitkää palmikkoa

SKS KRA. Pulkkinen, Hannes KRK 113:39.

g

N

N

L81

Veden emäntä -kalojen haltia, akka

SKS KRA. Sääski, Sylvi 105. 1937.

i

N

?

L81

Kaivostakin nousee veen emäntä naisen hahmossa

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932.

i

N

?

L81

Veen akka kampaa tukkaa katolla, tukka maahan asti

SKS KRA. Kontinen, Maija I. KT 128. 1938.

i

N

N

L81

Vesiakalla kasvot, kuin ihmisellä, alapuoli kuin kalalla

SKS KRA. Moilanen, Matti 442. 1936.

j

N

M

L81

Veen emäntä

SKS KRA. Strömberg, Nelma 336. 1938.

m

N

M

L81

Veen emosta puhutaan vain parannustaikojen yhteydessä, ulkoista olomuotoa ei kuvata

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1933.

m

N

?

L81

Vedenhaltia, naisen näköinen

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1933.

m

N

N

L81

Veden muori, emo, emä, emäntä, väki

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1933.

h

M?

N

L91

Vetehisen parta = meriheinä

SKS KRA. Mannonen, Ulla 10193. 1939.

i

M

M

L91

Kuin norppa, musta mies, pitkä tukka, sukii päätään

SKS KRA. Haavio, Martti 205. 1932.

i

M

?

L91

Vetehine, veen isäntä

SKS KRA. Haavio, Martti 509. 1933.

i

M/N?

N

L91

Vedeinen, veden haltia, niinku mies, niinku nainen, paha haltia, kampaa pitkiä hiuksiaan

SKS KRA. Haavio, Martti 977. 1934.

i

N?

N

L91

Vetteisen akka, vetteinen

SKS KRA. Haavio, Martti 981. 1934.

i

N?

N

L91

Vetehinen, pitkä tukka, silmiä pesee & nännii, sukii päätään

SKS KRA. Haavio, Martti 983. 1934.

i

N

N

L91

Järves on tytönmuotoinen vetteinen, valkeissa vaatteissa kuin nainen, kalliolla sukii tukkaa

SKS KRA. Haavio, Martti 993. 1934.

i

N

M

L91

Vetehistä kuvitellaan nuoreksi naiseksi, hylkeen kasvot, pitkä nenä, jalat & kädet, ihmisen ruumis, kampaa hiuksiaan

SKS KRA. Haavio, Martti 1010-1. 1934.

p

N

N

L91

Veden haltiaa ei saa sanoa vetehiseksi vaan veden emännäksi

SKS KRA. Marttini, I. b) 121. 1900.

q

M

M

L91

Vesi-isäntä, vetehine, istuu vesirattaalla, pitkä musta tukka

SKS KRA. Haavio, Martti 202. 1932.

q

M

M

L91

Vetehine, veden isäntä

SKS KRA. Haavio, Martti 214. 1932.

q

M&N

?

L91

Vetehine on pahaluontoinen, musta, joka järvessä. Sekä miehiä että naisia

SKS KRA. Haavio, Martti 218. 1932.

q

N

M

L91

Naispuoleinen

SKS KRA. Helminen, Helmi 1469. 1943.

q

N

N

L91

Naisen näköinen, sukii hiuksiaan

SKS KRA. Saarto, M. 621. 1943.

q

M

N

L91

Sukii pitkää tukkaa rantakivellä, se on mies

SKS KRA. Valjakka, Sirkka 512. 1943.

j

N

M

L101

Meren neito myrskyn edellä kampaa tukkaansa veden päällä

SKS KRA. Korhola, T. 153. 1937.

j

N&M

M

L121

Vedenotto lähteestä: vein isäntä, emäntä, kuuluisa kuningas, hippa halliparta

SKS KRA. Hakulinen, J. H. b) 110. 1889.

h

M

N

L126

Lammin jumala, muodosta ei tarkkaa tietoa, ankara herra lienee ollut

SKS KRA. Poutanen, Else 282. 1937.

j

M&N

M

L151

Veden parannus; veen isäntä, emäntä, kuuluisa kuningas, hippa halliparta

SKS KRA. Hakulinen, J. H. b) 112. 1889.

q

M

M

L151

Veden väkeä otettaessa: veen kultainen kuningas

SKS KRA. Meriläinen, H. II 511. 1888.

i

M&N

?

L151,1

Vesi kultanen kuningas, isändät, emändät, tyttäret, pojat

SKS KRA. Haavio, Martti 501. 1933.

i

N

N

L151,1

Veen emäntä, veen isännät, veen emännät, piiat, kazakat, kuninkahat

SKS KRA. Haavio, Martti 990. 1934.

p

?

N

L151,1

Meren kultanen kuningas

SKS KRA. Paulaharju, Samuli 4308. 1911.

q

N&M

N

L151,1

Vejen piijat, vejen kasakat

SKS KRA. Paulaharju, Samuli 4361. 1911.

h

N

N

L201

Näkki, suuret tissit, kampaa hiuksiaan kiven päällä

SKS KRA. Laiho, Lauri 1267. 1935.

h

N

N

L201

Näkki on kuin nais, pitkät hiukset, tissit & kaikki, pesee rannalla itseään

SKS KRA. Laiho, Lauri 1272. 1935.

h

N

M

L201

Näkki on nuori, korea nainen, kampaa hiuksiaan, tahtoo hukuttaa

SKS KRA. Laiho, Lauri 1273. 1935.

h

N

M

L201

Nikkinäkki pesi rintojaan rannalla, nainen, asuu meressä, vie lapsia

SKS KRA. Laiho, Lauri 3593. 1936.

h

N

?

L201

Näkki pesi hiuksia tissit paljaana, hukutti lapsia

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5940. 1938.

i

N

?

L201

Vetehinen eli Näkki, jolla on poikia & tyttäriä, tyttärillä pitkät hiukset

SKS KRA. Huovinen, Santeri 237. 1939.

i

N

?

L201

Sanovat näkkien pitkätukkaiset naiset olevan, kivellä harjaa päätään

SKS KRA. Juvas, Maija SS 1932.

g

M

?

L211,1

Näkki, vanha ukko, tekee pahaa lapsille

SKS KRA. Mäkelä, Aili TK 64:25. 1961.

h

M&N

N

L211,1

Lapsia peloteltiin näkillä; ukko-näkki & ämmä-näkki

SKS KRA. Pennanen, Olavi 1808. 1941.

h

N

M

L211,1

Näkki, naisen muotoinen, pitkät hiukset

SKS KRA. Pennanen, Olavi 1816. 1941.

f

N&M

?

L221

Näkki, järvennäkki, kauniina naisena, viheriäviittaisena vanhuksena, hakona, vesikivenä

SKS KRA. Valkonen, Jaakko TK 111:204. 1961.

i

M

M

L221

Näkki, veen isäntä

SKS KRA. Pääkkönen, L. V. 703. 1893.

h

N

M

L236,1

Näkki naishaltija, vie syvälle

SKS KRA. Karppinen, Kyllikki 109. 1950.

h

N

?

L236,1

“Näkki näkki nännäs näkyy”

SKS KRA. Nissi, Ville SS 5. 6. 1933.

f

N

N

L301

Merenemän lehmä

SKS KRA. Kuusi, Matti 131. 1946.

g

N

N

L301

Veden emännän lehmä

SKS KRA. Pulkkinen, Hannes 113. 1936.

h

N

M

L301

Vedenemännän karja

SKS KRA. Mannonen, Ulla 5929. 1938.

h

N

?

L301

Veen emäntä kutsuu lehmiään

SKS KRA. Mannonen, Ulla 8343. 1938.

h

N

?

L301

Veen emäntä kutsuu lehmiään

SKS KRA. Mannonen, Ulla 9704. 1938.

i

N

N

L301

Metsän emändä

SKS KRA. Hautala, Jouko 971. 1939.


Liite 2.

Aineiston jakaumia eri kriteerien mukaisesti.

(Huom näennäiset epäsuhtaisuudet muistiinpanojen kokonaismäärien ja jaoteltujen toisintojen yhteissummien välillä johtuvat siitä, että osassa muistiinpanoista on kokija/kertojana sekä mies että nainen, joten olen merkinnyt haltijakokemuksen kohdalle kummatkin omaan sarakkeeseensa.)

Uskomustarinat K2-221 Metsänhaltijat

Arkistomuistiinpanoja, joissa haltijan sukupuoleen viitataan yhteensä 113 kpl.

Arkistomuistiinpanojen jakautuminen perinnealueittain(kpl):

f: 20

g: 8

h: 28

i: 22

j: 6

m: 7

p: 3

q: 19

Arkistomuistiinpanojen jakautuminen teemoittain (kpl):

K2: 14

K3: 6

K4: 15

K9: 1

K10: 2

K12: 1

K13: 5

K14: 1

K16: 4

K17: 2

K21: 1

K31: 4

K32: 1

K41: 1

K42: 1

K43: 2

K44: 3

K45: 1

K47: 12

K56: 1

K101: 3

K103: 4

K105: 1

K107: 1

K111: 5

K201: 13

K211: 4

K221: 3

Kokijat/kertojat yhteensä (kpl):

M: 65

N: 47

?: 17

Haltijan sukupuoli yhteensä (kpl):

M: 54

N: 46

M&N: 10

?: 3

Haltijan sukupuoli suhteessa kokijan/kertojan sukupuoleen:

Mieshaltija (kpl):

kertoja/kokija N: 27

kertoja/kokija M: 30

kertoja/kokija ?: 8

Naishaltija

kertoja/kokija N: 16

kertoja/kokija M: 30

kertoja/kokija ?: 4

Sekä mies- että naishaltija mainittu samassa muistiinpanossa

kertoja/kokija N: 3

kertoja/kokija M: 4

kertoja/kokija ?: 4

Uskomustarinat L1-501 Vedenhaltijat

Arkistomuistiinpanoja, joissa haltijan sukupuoleen viitataan yhteensä 250 kpl.

Arkistomuistiinpanojen jakautuminen perinnealueittain(kpl):

f: 30

g: 20

h: 70

i: 76

j: 21

m: 14

p: 5

q: 16

Arkistomuistiinpanojen jakautuminen teemoittain (kpl):

L1: 58

L11: 9

L21: 3

L26: 9

L29: 7

L31: 2

L32: 1

L33: 3

L34: 11

L35: 19

L39: 2

L51: 1

L56: 7

L61: 2

L63: 1

L66: 1

L71: 1

L81: 34

L91: 19
L92: 1

L111: 1

L121: 2

L131: 1

L201: 24

L211: 1

L212: 1

L221: 2

L226: 4

L231: 1

L232: 1

L234: 1

L235: 1

L236: 1

L301: 15

L401: 2

L501: 1

Kokijat/kertojat yhteensä (kpl):

M: 158

N: 97

?: 33

Haltijan sukupuoli yhteensä (kpl):

M: 31

N: 206

M&N: 4

?: 9

Haltijan sukupuoli suhteessa kokijan/kertojan sukupuoleen:

Mieshaltija (kpl):

kertoja/kokija N: 12

kertoja/kokija M: 22

kertoja/kokija ?: 4

Naishaltija

kertoja/kokija N: 83

kertoja/kokija M: 127

kertoja/kokija ?: 27

Sekä mies- että naishaltija mainittu samassa muistiinpanossa

kertoja/kokija N: 2

kertoja/kokija M: 1

kertoja/kokija ?: 1

Kansanuskokortisto K1-221 Metsänhaltijat

Arkistomuistiinpanoja, joissa haltijan sukupuoleen viitataan yhteensä 71 kpl.

Arkistomuistiinpanojen jakautuminen perinnealueittain(kpl):

f: 11

g: 4

h: 10

i: 18

j: 8

m: 9

p: 7

q: 4

Arkistomuistiinpanojen jakautuminen teemoittain (kpl):

K2: 17

K3: 1

K4: 8

K5: 2

K21: 1

K31: 7

K32: 6

K41: 2

K44: 8

K47: 1

K50: 1

K101: 1

K211: 14

K221:2

Kokijat/kertojat yhteensä (kpl):

M: 25

N: 21

?: 25

Haltijan sukupuoli yhteensä (kpl):

M: 27

N: 20

M&N: 17

?: 7

Haltijan sukupuoli suhteessa kokijan/kertojan sukupuoleen:

Mieshaltija (kpl):

kertoja/kokija N: 7

kertoja/kokija M: 11

kertoja/kokija ?: 9

Naishaltija

kertoja/kokija N: 4

kertoja/kokija M: 9

kertoja/kokija ?: 7

Sekä mies- että naishaltija mainittu samassa muistiinpanossa

kertoja/kokija N: 9

kertoja/kokija M: 3

kertoja/kokija ?: 5

Kansanuskokortisto L1-301 Vedenhaltijat

Arkistomuistiinpanoja, joissa haltijan sukupuoleen viitataan yhteensä 95 kpl.

Arkistomuistiinpanojen jakautuminen perinnealueittain(kpl):

f: 10

g: 9

h: 16

i: 32

j: 7

m: 8

p: 4

q: 9

Arkistomuistiinpanojen jakautuminen teemoittain (kpl):

L1: 7

L11: 6

L26: 2

L29: 1

L33: 8

L34: 6

L35: 4

L81: 17

L91: 15

L101: 1

L121: 1

L126: 1

L151: 6

L201: 7

L211: 3

L221: 2

L236: 2

L301: 6

Kokijat/kertojat yhteensä (kpl):

M: 32

N: 39

?: 24

Haltijan sukupuoli yhteensä (kpl):

M: 16

N: 60

M&N: 16

?: 4

Haltijan sukupuoli suhteessa kokijan/kertojan sukupuoleen:

Mieshaltija (kpl):

kertoja/kokija N: 8

kertoja/kokija M: 5

kertoja/kokija ?: 2

Naishaltija

kertoja/kokija N: 22

kertoja/kokija M: 20

kertoja/kokija ?: 17

Sekä mies- että naishaltija mainittu samassa muistiinpanossa

kertoja/kokija N: 7

kertoja/kokija M: 6

kertoja/kokija ?: 4

Metsänhaltijaperinteen uskomustarinakortiston yleisimmät motiivit ja teemat Lauri Simonsuuren laatiman ja Marjatta Jauhiaisen tarkistaman tyyppi- ja motiiviluettelon (Jauhiainen 1999, 237-246) ja aineiston mukaisesti jaoteltuna ovat seuraavat (suluissa toisintojen kappalemäärä):

(12-15 toisintoa)

K2: Miespuolinen metsänhaltija näyttäytyy. Metsässä liikkujat näkevät haltijan miehenhahmoisena.(14)

K4: Naispuolinen metsänhaltija, metsänemäntä nähdään naisenvaatteissa.(15)

K47: Metsähinen näyttäytyy ihmishahmossa. Usein miehenä, jolla outo vaatetus.( 12)

K201: Ihminen metsänpeitossa. Monenmuotoinen metsänhaltija pitää kiinni.(13)

(4-6 toisintoa)

K3: Metsänhaltija näyttäytyy. Metsän pisimpien puiden pituinen ja muuttaa kokoaan.(6)

K13: Pyhänä ei saa mennä marjaan.(5)

K16: Metsänhaltijan polku. Polulle ei saa tehdä tulta. (4)

K103: Metsänneito ilmestyy nuotiolle lämmittelemään.(4)

K111: Metsänneito metsästäjän nuotiolla, eroottinen.(5)

K211: Karja metsänpeitossa.(4)

Kansanuskokortiston muistiinpanoista metsänhaltijaa käsittelevästä perinteestä yleisimmiksi nousivat:

(6-17 toisintoa)

K2: Miespuolinen metsänhaltija näyttäytyy. Metsässä liikkujat näkevät haltijan miehenhahmoisena.(17)

K4: Naispuolinen metsänhaltija, metsänemäntä nähdään naisenvaatteissa.(8)

K31: Metsänhaltijalle uhrataan, metsänhaltijaa tervehditään ja vastalahjaksi haltija suojelee karjaa tai antaa metsästysonnea (7)

K32: Metsänemännälle uhrataan ja vastalahjaksi haltija antaa saalista, suojelee karjaa (6)

K44: Metsänisäntä näyttäytyy puiden pituisena olentona (8)

K211: Karja metsänpeitossa. (14)

Vastaavasti vedenhaltijaperinteen kohdalla yleisimmät uskomustarinoiden teemat ovat:

(11-58 toisintoa)

L1: Naispuolinen vedenhaltija näyttäytyy; kampaa hiuksiaan, pesee rintojaan (58)

L34: Vedenhaltija yrittää hukuttaa ihmisiä ja eläimiä; näyttäytyy eri hahmoissa (11)

L35: Vedenhaltijan näyttäytyminen enteenä (19)

L81: Vedenemäntä; komea nainen kampaamassa pitkiä hiuksiaan, pesemässä rintojaan(34)

L91: Vetehinen näyttäytyy ihmishahmossa, kampaa hiuksiaan, hukuttaa (19)
L201: Näkki naisen hahmossa, pesemässä rintojaan, kampaamassa hiuksiaan (24)

L301: Vedenhaltijan lehmät; vedenhaltija kutsuu karjaansa (15)

Lisäksi useita mainintoja myös seuraavista motiiveista:

(4-9 toisintoa)

L11: Vedenhaltija näyttäytyy miehenä (9)

L26: Vedenhaltija näyttäytyy nuhtelemaan pyhärauhan rikkojaa(9)

L29: Vedenhaltijaa loukataan; haltija kostaa (7)

L56: Vedenhaltija/vetehinen kalamiesten pyydyksessä(7)

L226: Näkki näyttäytyy pyhänä/kirkkoaikana kalassa/uimassa olijalle(4)

Kansanuskokortiston vedenhaltijamotiiveista yleisimmät olivat:

L1: Naispuolinen vedenhaltija näyttäytyy; kampaa hiuksiaan, pesee rintojaan (7)

L11: Vedenhaltija näyttäytyy miehenä (6)

L33:Vedenhaltija vaatii uhrin (8)

L34: Vedenhaltija yrittää hukuttaa ihmisiä ja eläimiä; näyttäytyy eri hahmoissa (6)

L35: Vedenhaltijan näyttäytyminen enteenä (4)

L81: Vedenemäntä; komea nainen kampaamassa pitkiä hiuksiaan, pesemässä rintojaan (18)

L91: Vetehinen näyttäytyy ihmishahmossa, kampaa hiuksiaan, hukuttaa (15)

L151: Vedenväki (6)

L201: Näkki naisen hahmossa, pesemässä rintojaan, kampaamassa hiuksiaan (7)

L301: Vedenhaltijan karja, haltija kutsuu karjaansa (6)

Kokijan/Kertojan sukupuolen mukainen jakautuminen aineiston yleisimpiin motiiveihin nähden:

Uskomustarinat K/metsänhaltijat

M

N

?

K2

8

5

3

K4

11

6

1

K47

5

7

K201

7

8

1

K3

5

1

K13

3

2

K16

2

2

K103

4

K111

5

K211

2

2

Uskomustarinat L/vedenhaltijat

M

N

?

L1

40

21

6

L34

7

2

2

L35

7

9

4

L81

21

16

2

L91

13

6

2

L201

13

8

6

L301

7

7

1

L11

7

5

1

L26

8

3

L29

7

L56

5

2

Kansanusko K/metsänhaltijat

M

N

?

K2

6

6

5

K4

3

1

4

K31

3

1

3

K32

2

4

K44

4

1

3

K211

6

2

6

Kansanusko L/vedenhaltijat

M

N

?

L1

3

1

3

L11

2

3

1

L33

2

4

2

L34

4

2

L81

4

7

6

L91

5

8

2

L151

2

3

1

L201

2

2

3

L301

1

3

2

Etsi Taivaannaulan sivuilta
Get Firefox!

Taivaannaula.org toimii parhaiten Mozilla Firefox -selaimella!

© Taivaannaula.org 2012