Taivaannaulan hela

Taivaannaula ry järjestää toukokuussa helajuhlan luonnonkauniissa Satakunnassa. Helaa juhlitaan nyt kolmatta kertaa. Kaikki suomalaisesta muinaisuskosta kiinnostuneet ovat tervetulleita juhlimaan kanssamme!

Tästä pääset suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.

Tätä tietosivua päivitetään sitä mukaa kun aikataulut ja ohjelmat selkiytyvät. Ilmoittaudu kuitenkin mahdollisimman pian, jos olet tulossa!

Sivua päivitetty viimeksi: 8.4.2010.

Perustiedot

Mikä

Helajuhla on Taivaannaula ry:n järjestämä kevätjuhla. Hela on toinen Taivaannaulan kahdesta vuoden pääjuhlasta.

Koska

Helan vietto alkaa perjantaina 14. toukokuuta 2010 ja loppuu seuraavana sunnuntaina 16. toukokuuta. Perjantaina paikalle voi tulla aikaisintaan klo 18. Tarkemmista aikatauluista tiedotetaan osallistujille myöhemmin.

Missä

Helajuhlaa vietetään tänä vuonna Eurassa, Mansikin leirikeskuksessa ja Härkänummen viikinkikylän välittömässä läheisyydessä. Euran seutu Satakunnan eteläosissa on tunnettu menneisyydestään: erityisesti kivikautiset löydöt Honkilahdella sekä rautakautiset haudat Euran keskustan liepeillä (mm. Käräjämäki ja Luistari) ovat poikkeuksellisen edustavia. Pronssikautisia röykkiöhautoja löytyy myös lähialueelta, suurin ja tunnetuin on Kuninkaanhauta Euran Kiukaisissa, ja naapurissa Lapissa on Unescon Suomen ensimmäinen maailmanperintökohde Sammallahdenmäki.

Mansikki sijaitsee Euran Honkilahden Mannilan kylässä, Säkylän Pyhäjärven rannalla. Pyhäjärveä on kutsuttu myös pyhäksi rautajärveksi, sillä järven pohjasta on nostettu rautamalmia jo rautakauden aikana. Läheisessä Härkänummen viikinkikylässä on sepän paja ahjoineen, jossa kesätapahtumien aikaan taotaan edelleen tuota malmia. Viikinkikylässä on myös kota, nukkumatupa saviuuneineen, kylätupa, jossa istumapaikat tulisijan ympärillä n. 40:lle, käsityöläisen ja metsästäjän aitat sekä muita rautakautiseen tapaan tehtyjä rakennuksia. Monet juhlan aktiviteeteista sijoittunevat tänne kylään.

Leirikeskuksessa on keittiö, yhteinen ruokailutila (se on kevätaikaan varsin viileä, kun keskus on kesäleiripaikaksi tarkoitettu), makuusalirakennus, kaksi saunaa puku- ja kylpyhuoneineen, nuotiopaikkoja, pari vesivessaa ja pari puuceetä. Makuutiloissa on vuodevaatteet lakanoita lukuun ottamatta, tuo mukanasi siis lakanat. HUOM! Leiripaikassa on rajoite, joka kieltää makuupussien käytön. Siis: ei makuupusseja.

Astioita (lautaset, mukit, haarukat, veitset ja lusikat) keittiöstä löytyy yli 50:lle hengelle. Keittiö on varustettu tavallisella keittiökalustuksella (mm. isoja kattiloita, iso hella ja uuni, kahvinkeitin, tiskikone, pari jääkaappia ja pakastin löytyvät).

Kuten sanottu, leiripaikka on suunniteltu kesäkäyttöön, joten tiloista osa on melko viileitä. Ota siis runsaasti lämmintä vaatetta mukaan. Istuin- tai makuualusta voi olla miellyttävä lisävaruste, jos istuskelemme kylmillä penkeillä ja kallioilla. Huom! Ota mukaan taskulamppu!! Tämä auttaa sinua löytämään takaisin Mansikkiin viikinkikylästä metsää pitkin kulkevaa polkua, joka ei ole valaistu. Saunaa varten kannattaa ottaa mukaan peseytymisvälineet ja pyyhkeet. Uimaankin pääsee ken haluaa, rannan kunnosta ja jäätilanteesta riippuen. Tuohon aikaan vuodesta laituria ei ole tuskin pistetty vielä paikoilleen.

Suomenuskosta ja Taivaannaulasta

Suomenusko

Suomenusko on muinaissuomalainen alkuperäisusko. Suomenuskoiset tahtovat kasvattaa juurensa suomalaiseen maaperään ja löytävät uskonnollisen innoituksensa omasta muinaiskulttuuristamme sekä rikkaasta ja kauniista luonnostamme. Suomenuskoiset kunnioittavat vanhoja, kotoperäisiä jumalkäsityksiä ja esi-isiemme tapoja.

Suomenuskoa ei ole perustettu, vaan se on kasvanut ja kehittynyt lukemattomien sukupolvien aikana. Suomenuskon alkuperä on itämerensuomalaisessa mytologiassa ja laajemmassa mielessä uralilaisessa luonnonuskossa. Muinainen pyhä perinne on elänyt Itämeren alueella vuosituhansia, säilyen lähes meidän päiviimme osana suomalaisten, karjalaisten, vepsäläisten, virolaisten ja muiden lähikansojen elämää.

Suomenuskoisten henkinen koti on meidän muinaissuomalaisten esivanhempiemme lauluissa, tavoissa ja uskomuksissa. Perinnettä ei voi kahlita, vaan se elää ja synnyttää uusien sukupolvien mukana uusia versoja. Nykyisin suomenuskoiset kehittävätkin omaa uskoaan parhaimmaksi kokemaansa suuntaan, mutta tiedostaen juurensa ja samaistuen esivanhempiensa tapoihin ja kansarunoina taltioituihin uskomuksiin.

Lue lisää suomenuskosta.

Taivaannaula ry

Taivaannaula ry on vuonna 2007 perustettu yhdistys, joka pyrkii tukemaan suomenuskoisten uskonharjoitusta ja yhteisöllistä toimintaa sekä lisäämään tietoisuutta omaperäisistä esikristillisistä perinteistä ja mytologiastamme.

Lisää yhdistyksen toiminnasta voit lukea täältä.

Hela

Hela on suomenuskoisten juhla, joka perustuu muinaisiin suomalaisiin kevätjuhliin.

Vanha kansa juhlisti kevään saapumista helatorstaina ja helluntaina. Toukokuun 10. päivän ja heinäkuun 13. tai 14. päivän välillä. Helluntaina elettiin kevään ja valon aikaa. Juhlassa vallitsi ilo ja riemu. Kentillä ja vuorilla leimusivat iloiset kokkovalkeat ja niiden ympärillä ihmisparvet laulaen ja tanssien päästivät ilonsa ilmoille. Henkien muistamiseen syksyllä ja talvella kuulunut vakavuus ja hiljaisuus oli tiessään. Pimeänä ja kylmänä aikana sekä ihmiset ja henget kokoontuivat koteihin, mutta nyt heille toimitettiin palvelus pihalla, pelloilla, metsissä ja kedoilla. Helavalkeita poltettiin ylevillä paikoilla. Tulella kutsuttiin suosiollisia henkiä saapumaan iloon ja juhlanviettoon sekä karkoitettiin pahansuopia ja vihamielisiä olentoja. Jyväskylän seudulla kerrotaan, että helavalkea sytytettiin yhdeksästä eri puulajista. Tammelassa taas uskottiin, että kokkovalkeassa ei saa polttaa muuta puuta kuin katajaa ja tervaa. Kokon vieressä laulettiin:

Kataja ja tervaa
kokon yli leijaa
sauhu että seilaa!

Helluntaisauna eli lemmensauna oli nuorten neitojen naimaonnen nostattamissauna. Ne nuoret, joilla tällöin ei vielä ole ollut vakinaista sulhasta, turvautuivat tietäjiin. Neito kylvetettiin tietyin menoin ja samalla luettiin voimalliset lemmennostatussanat. Sanat alkavat: "Nouse lempi liehumahan, kunnia kupuamahan". Tytöt kilpailivat viehättävyydessä kauneimmillaan olevan luonnon kanssa, jottta mielitietty olisi voinut antaa parhaimman tunnustuksen: "Heilani on kuin helluntai".

Touko-kesäkuussa vietettiin myös Ukon juhlaa eli Ukon vakkoja tai Ukon häitä. Ukon vakat olivat pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot. Vakkajuhlissa uhrattiin vakallinen ruokaa ja juotiin pyhää olutta. Kyseessä oli todennäköisesti juhla sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Ukon juhlan ajankohta on todennäköisesti vaihdellut eri aikoina ja eri paikoissa. Ukon vakkoja vietettiin ainakin kevätkylvön yhteydessä hyvän sääonnen toivossa. Jossain lähteissä arvellaan, että juhlaa olisi vietetty toukokuun 25. päivä, toisissa tapa taas yhdistetään juhannukseen.

Tämä perinne jatkui joka tapauksessa pitkälle historialliselle ajalle asti. Värmlannin suomalaiset viettivät kaksi ukonjuhlaa "touonalkajaisten" ja juhannuksen välisenä aikana. "Pitää tehä ukoinkunnian, niin soa vettä", sanottiin poutakesänä. Ukonkunnioissa talon emäntä teki ukonsupun eli poutatuohisen, jonka avulla tehtiin rituaali veden ostamiseksi Ukolta. Ukonkunnioita vietettiin vain juhannukseen asti, ei koskaan juhannuksen jälkeen.

Kun satoi ensi kerran poudan jälkeen, vietettiin uudet pidot: ukoinkeikkeet eli ukonhäät. Agricolan kuuluisat humalasäkeet liittyvät luultavasti juuri tähän juhlaan, Ukonhäihin kuului nimittäin voimakkaan oluen nauttiminen ja juhlakunnan humaltuminen. Humaltumisen katsottiin varmistavan hyvä sato-onni. Ukonkeikkeitä seuranneena päivänä kodit siivottiin perusteellisesti.

Voit lukea lisää muinaissuomalaisista vuotuisjuhlista täältä ja täältä.

Hela 2010

Ohjelma

Ohjelma valmistuu myöhemmin, mutta ainakin luvassa on kevään juhlistamista muinaisin riitein, perinneruokien maistelua, henkeviä keskusteluita, vanhojen laulujen laulamista, kisailua ja karkelointia sekä saunomista.

Osallistumisesta

Juhla on kaikille avoin, joten voit osallistua vaikka et olisi suomenuskoinen kunhan pidät mielessä, että tapahtuma on luonteeltaan suomalaiseen uskomusperinteeseen perustuva, ja sen ohjelma palvontamenoineen kunnioittaa meidän jumaliamme ja esi-isiämme. Jos tämä ei ole ongelma, tervetuloa! Osallistumisrajaa ei ole toistaiseksi määritelty, mutta Taivaannaula varaa mahdollisuuden tehdä näin, jos ilmoittautumisia tulee runsaasti.

Sijainnista

Leirikeskuksen osoite on Mansikintie, 27670 Eura.

Jos saavut paikalle bussilla, ota suunnaksi Euran linja-autoasema (Ylänekään ei ole mahdoton) ja ilmoita saapumisaikasi heti kun tiedät sen, niin omilla autoilla tulevat voivat poimia sinut asemalta; tarpeen mukaan järjestämme paikalta yhteisnoutoja.

Ajo-ohjeet

Porista (etäisyys n. 65 km)

Aja Porista valtatietä numero 2 kohti Forssaa n. 27 km.

Harjavallan kohdalla käänny oikealle Eurantielle (tienro 43, vaihtaa nimeä Laitilantieksi jossain vaiheessa) ja aja tätä 30,4 km. Euran kohdalla ovat viimeiset kaupat, jos kontista jotain unohtui!

Käänny vasemmalle kohti Honkilahtea, (Honkilahdentie, tienro 2053) ja aja n. 5 km.

Käänny vasemmalle Akkolanmäentielle. Viitassa lukee valkoisella pohjalla isolla Kalasatama. Noin 700 m:n jälkeen on tiukka kurvi oikealle, missä on peili, kurvaa siis oikealle, (viitoissa lukee Akkolanmäentie ja Mansikki) äläkä jatka suoraan (siellä olisi se kalasatama). Kurvin jälkeen seuraavassa ylämäessä (n. 500 m kurvista) käänny vasemmalle Mansikintielle, tiehaara tulee vähän yllättäen, ole tarkkana.

Aja Mansikintietä n. 1,4 km ja olet perillä. Älä käänny vasemmalle ennen kuin aivan loppumetreillä, tiehaarassa hämärä puinen kyltti, jossa lukee Mansikki.

Helsingistä (etäisyys n. 225 km

Suunnista kakkostielle ja aja sitä Forssan ja Huittisten kautta kohti Poria.

Huittisten jälkeen (n. 5 km) käänny vasemmalle Raumantielle (tienro 12), aja tätä 25,3 km.

Käänny vasemmalle Laitilantielle (kyltissä saattaisi lukea Uusikaupunki); ajat tässä kohdin Euran keskustan ohi; tämä on viimeinen kauppamahdollisuus ennen leirikeskusta. Aja Laitilantietä (tienro 43) 9,1 km.

Käänny vasemmalle kohti Honkilahtea, (Honkilahdentie, tienro 2053) ja aja n. 5 km.

Käänny vasemmalle Akkolanmäentielle, kts. loput ohjeet kohdasta Pori.

Turusta (n. 80 km)

Aja Tampereen moottoritietä ja poistu viimeisestä liittymästä (Säkylä, Lieto, Paattinen), suuntaa kohti Säkylää ja Ylänettä, eli vasemmalle poistuessasi liittymästä (tie 204).

Aja 36 km ja käänny vasemmalle tielle nro 210. Viitassa lukee Hinnerjoki 28 ja Honkilahti 14. Jos nyt huomasit, että tarvitset vielä jotain kaupasta, ohitit juuri Yläneen keskustan, josta löytyy kauppoja.

Aja tietä nro 210 19 km. Käänny oikealle Honkilahdentielle nro 2053, viitassa lukee Eura 20, Mannila 15. Aja tätä tietä 4,8 km.

Käänny oikealle Akkolanmäentielle. Viitassa lukee valkoisella pohjalla isolla Kalasatama. Kts. tästä eteenpäin ohjeet kohdasta Pori.

Tampereelta (n.120 km)

Aja Vammalan kautta Huittisiin. Käänny Huittisissa oikealle kohti Poria, kakkostielle. N. 5 km Huittisten jälkeen käänny vasemmalle Raumantielle (tienro 12), aja tätä 25,3 km.

Käänny vasemmalle Laitilantielle (kyltissä saattaisi lukea Uusikaupunki); ajat tässä kohdin Euran keskustan ohi; tämä on viimeinen kauppamahdollisuus ennen leirikeskusta. Aja Laitilantietä (tienro 43) 9,1 km.

Käänny vasemmalle kohti Honkilahtea, (Honkilahdentie, tienro 2053) ja aja n. 5 km.

Käänny vasemmalle Akkolanmäentielle. Kts. loput ohjeet kohdasta Pori.

Osallistumismaksusta

Ilmoittauduttuasi muista maksaa osallistumismaksu (kts. ohjeet alla). Ilmoittautumisaika päättyy 5. toukokuuta ja osallistumismaksun tulee olla maksettuna viimeistään 7. toukokuuta. Maksu suoritetaan etukäteen eikä sitä palauteta. Maksu suoritetaan alla olevalle Taivaannaulan tilille.

Juhlan vastuullisille järjestäjille tarjotaan alennus juhlan hintaan niin, että joka vastuuryhmässä työskentelystä saa 25% alennuksen osallistumismaksusta. Tämä edellyttää sitä, että olet selkeästi ilmoittautunut ilmoitettuihin vastuutehtäviin ja osallistut niihin aktiivisesti. Jos olet kiinnostunut osallistumaan järjestelyihin, kerro siitä ilmoittautumisen yhteydessä!

Maksun tiedot

• Tilinumero: Osuuspankki 560005-2355176
• Maksun määrä: 10€ jäsen / 15€ ei-jäsen
• Saaja: Taivaannaula ry
• Viite: 4530 (EI VIESTIÄ!)

Yhteystiedot

Jos on kysyttävää, laita rohkeasti mailia osoitteeseen jasensihteeri@taivaannaula.org. :-)

© Taivaannaula 2010