Maaseuturahvaan elämä on pohjautunut luonnon vuotuisen kierron seuraamisen. Kansanomaiset pyhät ja merkkipäivät ovatkin luonnonkierron ja sitä kautta perinteisen elämäntavan vuotuisia merkkihetkiä. Se, mitä ihminen tekee tai jättää tekemättä pyhäpäivinä vaikuttaa hänen omaansa sekä läheistensä tulevaan onneen ja hyvinvointiin.
Kansanomainen vuodenkierto eli ajastaika sisältää pyhäpäiviä, jolloin suku tai yhteisö jättää arjen työt taakseen ja kokoontuu yhteen muistamaan vainajia ja haltijoita. On myös puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on pienempiä luonnon ja perinteisen elämänmuodon merkkihetkiä, jotka ovat jaksottaneet vuodenkulkua, ja joiden enteistä on ennustettu tulevaa.
Perinteiset pyhät ja merkkipäivät sekä niihin liittyvät rahvaan tavat ovat olleet varsin yhtenäisiä. Tavoissa ilmenee jonkin verran paikallista vaihtelua, koska vuotuinen luonnonkierto etenee eri alueilla hieman eri aikaan.Tämä näkyy muun muassa sananparsissa ja sääenteissä. Lisäksi kaukaisten seutujen, kuten Itä- ja Länsi-Suomen tai Etelä- ja Pohjois-Suomen, välillä on tiettyjä eroavaisuuksia muun muassa erilaisten elinkeinojen (esimerkiksi kaskiviljely) ja kulttuurivaikutteiden (esimerkiksi ortodoksisuus) seurauksena.
Vanhan kansan vuosi alkaa myöhään syksyllä satovuoden päättyessä. Alkutalven tärkein juhla on joulunaika. Joulun jälkeen saavutetaan sydäntalvi, joka on perinteisesti ollut juhlatonta aikaa. Talven muutosta kevääksi juhlistetaan laskiaisena ja pääsiäisenä. Loppukeväästä ja alkukesästä vietetään kylvökauden juhlia: helkajuhlia, helluntaita ja Ukon vakkoja. Kasvukausi huipentuu juhannukseen. Loppukesälle ajoittuvat muun muassa Ollin ja Laurin päivät ja syyskuinen Mikon päivä. Satovuosi päättyy myöhäissyksyn kekrijuhlaan, joka on ollut suuri satovuoden päättymisen ja vainajien muistamisen juhla.
Voit lukea lisää pyhistä ja merkkipäivistä alla näkyvistä linkeistä. Voit myös seurata vuodenkiertoa verkossa Taivaannaulan ylläpitämän Facebook-sivun kautta.
Pyhät ja merkkipäivät
Marraskuu
Routainen maa makaa martaana. Kalastajat valmistavat verkot, rysät ja nuotat. Rakennushirret kaadetaan metsässä. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Jakoaika | Kekristä Martin päivään | Uuden vuoden alkajaiset. Pyhää aikaa uuden ja vanhan vuoden välissä. Lue lisää. |
| Martin päivä | 10.11. | Vuodenalkajaisten ja syysjuhlien runsasruokainen päätös. Lue lisää |
| Liisan päivä | 19.11. | Vedet ja tiet peittyvät nuoreen jäähän. Lue lisää. |
| Litvetin päivä | 23.11. | Joulun odotus alkaa, tiet ovat liukkaita. Lue lisää. |
| Kaisan päivä | 25.11. | Lampaiden syysvilla keritään. Lampaiden ja karjan suojelijan juhla. Lue lisää. |
| Antin päivä | 30.11. | Jouluoluen ja muiden joulutoimien valmistelu aloitetaan. Talvikalastuskausi alkaa. Säät muuttuvat kylmempään suuntaan. Lue lisää. |
Joulukuu (talvikuu)
Vanha nimeltään »talvikuu». Joulunajan askareiden aikaa. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Annan päivä | 15.12. | Pimeän yön aikaan aloitetaan joulun leipomiset ja varmistetaan talon hyvä onni anteliaisuudella. Lue lisää. |
| Tuomaan päivä ja pesäpäivät | 21.12. | Yö pisimmillään, päivä lyhimmillään. Arkinen aherrus hiljenee ja alkaa levon ja rauhan aika. Jouluoluita maistellaan ja koti suojataan tervaristillä. Lue lisää |
| Joulu | 25.12, Tuomaasta Nuutinpäivään | Ilon, satovuoden ja läheisten muistamisen juhla, jonka tavat tuovat terveyttä, elinvoimaa ja hyvinvointia koko vuodelle. Lue lisää. |
| Tapanin päivä | 26.12. | Saunotaan ja ajetaan hevosilla. Tapaninpukin johtamat riehakkaat kulkueet liikkuvat talosta taloon. Lue lisää. |
Tammikuu
Talven sydänkuista ensimmäinen, isotammi. Hyvää aikaa rakennus- ja muiden tarvepuiden kaatamiselle. Koko elollinen luonto on lepotilassa. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Nuutinpäivä | 13.1. | Joulunaika päättyy iloisaan ja meluisaan juhlaan. Nuuttipukit kiertelevät taloissa viemässä oluttynnyreistä tapit ja laulamassa pilkkalauluja. Lue lisää. |
| Selkäviikot | Nuutista laskiaiseen | Työntäyteistä aikaa. Joulunajan herkuttelu on ohi. Selkäviikot ovat perinteistä metsätöiden aikaa. Lue lisää. |
| Heikin päivä | 19.1. | Talven selkä katkeaa. Vuoden pimein aika alkaa väistyä ja kevään odotus alkaa. Lue lisää. |
| Paavon päivä | 25.1. | Päivät ovat jo valoisampia ja voidaan nauttia talven keleistä. Syödään Paavon rokkaa. Lue lisää |
Helmikuu
Jäähelmien kuukausi. Jälkimmäinen sydäntalven kuukausista eli »pikkutammi». Talvi on kylmimmillään. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Kynttilänpäivä | 2.2. | Keitetään puuro tai lihakeitto. Ennustetaan luonnosta kevään edistymistä ja tulevan kesän säätä. Lue lisää |
| Sipin päivä | 15.2. | Sydäntalven sisällä viettäneet maatiaiskanat ja porsaat päästetään liikkumaan vapaasti ulkona. Lue lisää. |
| Kevät- eli Talvi-Matti | 24.2. | Talven puhdetyöt päättyvät. Luonto vilkastuu. Matti heittää kuuman kiven veteen ja kasvattaa jääparran rakennusten räystäisiin. Ennustetaan kevään säitä. Lue lisää |
| Laskiainen | Seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä | Lasketaan mäkeä, huudetaan taloon pitkiä pellavia ja syödään itsensä rasvalla terveeksi ja voimakkaaksi. Tavoilla vaikutetaan tulevan kesän tai vuoden onneen. Naisten pyhä. Lue lisää. |
Maaliskuu
Maa paljastuu lumipeitteen alta, tuulet levittävät oksia ja kaarnoja hangelle metsissä. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Kevätpäiväntasaus | 20. tai 21. maaliskuuta | Yö ja päivä ovat tasan. Luonto herää ja esittelee yhä uusia kevään merkkejä. Kurkien ja muiden lintujen paluumuuton aikaa. Vuoden “kuivin” päivä. Ennustaa kevään säitä. Lue lisää. |
| Mato-Pentti | 21.3. | Käärmeet nousevat talvikätköistään lämmittelemään auringossa. Lue lisää. |
| Marjanpäivä | 25.3. | Elämän äidin päivä. Vuorokauden voi jo rytmittää luonnonvalon mukaan. Tulevan vuoden kalaonni varmistetaan. Lue lisää. |
| Virposunnuntai | Viikkoa ennen pääsiäistä | Valmistetaan vitsoja ensimmäisistä vihannista oksista. Virvotaan onnea sukulaisille, naapureille, karjalle ja lampaille. Lue lisää. |
| Pääsiäinen | Kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai | Iloa talven päättymisestä ja kevään saapumisesta. Tavoilla ja teoilla kylvetään siemenet tulevan kesän onnen ja terveydelle. Lue lisää. |
Huhtikuu
Muita nimiä sulamakuu, suvikuu ja kiimakuu. Luonto on täynnä elämää. Metsälinnut ovat soitimella. Jänikset, kärpät, lumikot ja muut eläimet vaihtavat kesäturkkiin ja ensimmäiset perhoset kokeilevat siipiään. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Suviyöt ja suvipäivä | 12.-14.4. | Vuoden kesäpuoli alkaa. Valmistaudutaan karjan uloslaskuun. Lue lisää. |
| Jyrin päivä | 23.4. | Karja lasketaan metsälaitumille ja suojataan taioilla. Metsän ja karjan haltijoille viedään hiisiin antimia. Lue lisää. |
| Markun päivä | 25.4. | Etelä-Suomessa päästään jo peltotöihin ja käki ilmoittaa kukunnallaan kesän olevan jo ovella. Aattoyön säästä ennustetaan alkavan kesän kelejä. Lue lisää. |
Toukokuu
Kasvun ja virkoamisen aikaa. Linnut laulavat ja maa on tuore. Uusi sato valmistellaan toukotöillä: maa kynnetään, äestetään ja kylvetään. Muita nimiä sulamakuu, mahlakuu ja kyntökuu. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Vappu eli valpuri | 1.5. | Eteläisessä Suomessa karjanuloslaskupäivä. Varmistetaan karjaonni ja maidon saanti. Karja suojataan elinvoimaisella vihdalla. Soitetaan lehmänkelloja ja karkotaan sudet seuduilta kokkotulilla. Lue lisää. |
| Ristinpäivä eli Kevät-Risti | 3.5. | Karjan vihoviimeinen uloslaskupäivä, kalamiesten merkkipäivä ja Savossa myös kylvön aloituspäivä. Karjalassa talon uhrijuhla, jossa annetaan anteja hiiteen. Lue lisää. |
| Kevätmiikkula | 9.5. | Heinän kasvu alkaa ja luonto vihertyy. Hevoset lasketaan ensi kertaa metsälaitumille ja suojataan vaaroilta. Lue lisää. |
| Erkin päivä | 18.5. | Kesä on alkamaisillaan. Kylmät ilmat jäävät taakse. Sää enteilee käänteisesti kesän säätä. Lue lisää. |
| Urpon päivä | 25.5. | Ilmat alkavat lämmetä kunnolla. Kesä otetaan vastaan kylpemällä tuoreilla vihdoilla. Kylvöt päättyvät. Lue lisää. |
| Helatorstai, helkajuhla | 40 päivää pääsiäisen jälkeen | Poltetaan keväisessä luonnossa onnea tuovia helavalkeita, joiden ympärillä lauletaan, soitetaan ja tanssitaan. Lue lisää. |
| Helluntai | Kymmenen päivää helatorstain jälkeen | Ilon, yhdessäolon ja luonnon kauneudesta nauttimisen aikaa. Käydään parhaimpiin pukeutuneena tansseissa ja katsellaan kesäheilaa. Lue lisää. |
| Ukon vakat | Myöhään keväällä tai alkukesästä | Kevätkesällä kylvöjen aikaan tai kuivuuden uhatessa. Ukolle suunnatut pidot sateen ja viljan kasvun varmistamiseksi. Lue lisää. |
| Pikkukesä | Myöhään keväällä | Vastakohta kesäpäivänseisauksen jälkeiselle »isokesälle». Luonto on kauneimmillaan, mutta tarjoaa vähän syötävää. Toukotyöt antavat lupauksen leivästä. Lue lisää. |
Kesäkuu
Ruoho on maassa, lehdet puussa ja niityt kukkaloistossa. Hyönteiset vilkkaasti ja hyttyset käyvät kiusallisiksi. Kesantopellot kynnetään. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Kustaan päivä | 6.6. | Perunat ja pellava kylvetään. Lue lisää. |
| Eskon päivä | 12.6. | Nauriit ja hamput kylvetään. Ohran kylvö päättyy. Lue lisää. |
| Pesäpäivät | 20.-22.6. | Aurinko saavuttaa »pesänsä» eli vuotuisen kulkunsa korkeimman kohdan, minkä jälkeen päivät jälleen lyhenevät sydäntalveen saakka. Lue lisää. |
| Juhannus | 24.6. | Päivä on pitkä ja luonto kauneimmillaan. Kodit koristellaan hyvää onnea tuovilla oksilla ja lehvillä. Saunotaan, poltetaan juhannuskokkoja ja tehdään taikoja. Lue lisää. |
| Pietarin eli Pekan päivä | 29.6. | Vuoden lämpimin aika. Vietetään päivää joutilaisuudessa, odotellaan heinänteon alkamista. Tuuletetaan vaatteita, valmistetaan vihtoja ja haetaan metsästä tuohta. Lue lisää. |
Heinäkuu
Vuoden lämpimin kuukausi ja heinänteon aikaa. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Heinä-Maija | 2.7. | Kesannon teko lopetetaan ja aloitetaan heinänteon valmistelut, kuten kaluston kunnostaminen ja viljavainioiden piennarten niitto. Lue lisää. |
| Reetan eli Marketan päivä | 13.7. | Heinänteko alkaa. Lue lisää. |
| Jaakon päivä eli Ukon pyhä | 25.7. | Yöt pitenevät ja tummuvat. Jaakko heittää kylmän kiven veteen ja naulaa tuohen kiinni koivuihin. Ukkosta kunnioitetaan viettämällä päivää hiljaisuudessa. Lue lisää. |
| Ollin päivä | 29.7. | Ensimmäinen kesän ja syksyn rajapyykki. Yöt pimenevät. Heinäntekoa lopetellaan ja vietetään heinänkorjuun ja karjanhoidon juhlaa. Maa on pyhä. Lue lisää. |
Elokuu
Säät muuttuvat sateisemmiksi ja tuulisemmiksi. Sienikausi alkaa, vihannesten satokausi on runsaimmillaan ja marjasadot kypsyvät. Syysruis kylvetään. Elonkorjuu alkaa. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Vanha Iljan päivä | 1.8. | Karjalassa Ilja heittää vilukiven veteen. Kaskiruis kylvetään, sienikausi alkaa toden teolla. Karjalassa toimitetaan härkä- ja pässiuhreja. Lue lisää. |
| Laurin päivä | 10.8. | Kesä alkaa olla lopuillaan ja lehdet alkavat kellastua. Muuttolinnut kokoontuvat laumoihin ja aamuöisin on tähdenlentoja. Elonleikkuu pitää viimeistään aloittaa. Lue lisää |
| Perttelin päivä | 24.8. | Ensimmäinen syyspäivä. Hallanvaaraisia öitä ja kasteisia aamupäiviä. Nautitaan viljellyn maan antimista ja aloitetaan linnustus. Maa suonii ja syysruis kylvetään. Lue lisää. |
Syyskuu
talvisuojaan ja työt siirtyvät pelloilta ja metsistä pihapiiriin. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Syys-Matti | 21.9. | Talven puhdetyöt aloitetaan. Omenat poimitaan, perunat ja nauriit nostetaan. Karhu etsii talvipesän paikkaa. Lue lisää |
| Mikon päivä | 29.9. | Sadonkorjuun ja laiduntamisen lopullinen päätepiste. Karja tuodaan talvisuojaan, paimenet viettävät juhlia. Annetaan uhrilahjoja kiitoksena kotieläinten menestyksestä sekä syksyllä alkavasta uudesta vuodesta. Lue lisää. |
Lokakuu
Öiden pituus ja pimeys alkavat todella tuntua. Sumut ja pilvet pimentävät päivää entisestään. Sateet tuovat rapaa ja lokaa teille. Lue lisää.
| Päivä | Ajankohta | Kuvaus |
| Pokrova | 1.10. | Karjalalainen vastine Mikon päivälle. Satovuosi ja karjan laiduntaminen päättyy ja pyyntikausi alkaa. Haltijoita muistetaan karjaa talvisuojaan vietäessä. Lue lisää. |
| Talviyöt ja talvipäivä | 13.-15.10. | Vuoden talvipuoli alkaa. Työt keskittyvät asuinpihalle ja tupaan. Toisaalta tähyillään riistamaille ja metsähakkioille. Lue lisää. |
| Simon päivä | 28.10. | Päivät hämärtyvät vauhdilla. Aurinko menee Otavan silmille. Maa ja pienet vedet alkavat jäätyä. Kalastajat kokoontuvat omiin pieniin juhliinsa. Lue lisää. |
| Kekri | Loka-marraskuun vaihteessa | Vuoden suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Nautitaan sadonkorjuun antimista, varmistetaan tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys sekä muistetaan suvun poisnukkuneita vainajia. Lue lisää. |