Reetan eli Marketan päivä

Kalenterisauvoissa on heinäkuun 13. päivän kohdalla haravan kuva heinänteon aloittamisen merkiksi. Vanhassa kalenterissa 13. päivä on Marketan eli Reetan päivä, joka on nykyisessä kalenterissa viikkoa myöhemmin. Sanottiin, että »Markareeta tuloo harava käessä». Reetan päivä on myös vanha keskikesä ja yksi ikivanhan pohjoismaisen viikkolaskun neljästä tukipäivästä.

Heinää tarvittiin karjan talviruoaksi. Sitä niitettiin luonnonniityiltä eli järvien tai jokien rannoilta ja nevoilta. Työ oli tapana aloittaa vasta kun heinä oli täysikasvuista ja alkoi lakastua. Sopivaa heinätöiden aloitusaikaa tarkkailtiin myös luonnonmerkeistä. Tällaisia merkkejä olivat muun muassa mesiangervon ja apilan yleinen kukkiminen sekä käen kukkumisen lakkaaminen.

Heinään lähti usein koko kylän väki yhdessä. Heinäntekoa varten pukeuduttiin tavallista hienommin: naiset täysin valkoisiin ja miehet ainakin valkoiseen paitaan. Ensimmäisenä heinäpäivänä isäntä antoi kullekin niittymiehelle alkajaisiksi »matoryypyn». Lisäksi niittämään lähtiessä oli tapana sanoa loitsu, jolla varmistettiin työn onnistuminen.

Heinänteko oli ruumiillisesti raskasta, mutta muuten useimmiten varsin mieluisaa työtä, jossa päästiin korjaamaan luonnon antia poutasäällä kesän kauneimpaan aikaan. Niittäminen tehtiin viikatteella, jonka käyttö kivisillä niityillä vaatii taituruutta ja liikkeiden sulavuutta. Niittäjän kunnia-asia oli, että työkalu oli terävä ja terä oikeassa asennossa ja tukevasti kiinni varressa. Heinä niitettiin, haravoitiin ja jätettiin kuivumaan seuraavaan päivään asti.

Kirjoittaja: Anssi Alhonen.