Vuodenkierto

Vuodenkierto

Maaseuturahvaan elämä on pohjautunut luonnon vuotuisen kierron seuraamisen. Suomenuskon pyhät ja merkkipäivät ovatkin luonnonkierron ja sitä kautta perinteisen elämäntavan vuotuisia merkkihetkiä. Se, mitä ihminen tekee tai jättää tekemättä pyhäpäivinä vaikuttaa hänen omaansa sekä läheistensä tulevaan onneen ja hyvinvointiin.

Suomenuskon vuodenkierto eli ajastaika sisältää pyhäpäiviä, jolloin suku tai yhteisö jättää arjen työt taakseen ja kokoontuu yhteen muistamaan vainajia ja haltijoita. On myös puolipyhiä, joihin kuuluvat tietyt tavat, ruoat ja laulut. Lisäksi on pienempiä luonnon ja perinteisen elämänmuodon merkkihetkiä, jotka ovat jaksottaneet vuodenkulkua, ja joiden enteistä on ennustettu tulevaa.

Perinteiset pyhät ja merkkipäivät sekä niihin liittyvät rahvaan tavat ovat olleet varsin yhtenäisiä. Tavoissa ilmenee jonkin verran paikallista vaihtelua, koska vuotuinen luonnonkierto etenee eri alueilla hieman eri aikaan.Tämä näkyy muun muassa sananparsissa ja sääenteissä. Lisäksi kaukaisten seutujen, kuten Itä- ja Länsi-Suomen tai Etelä- ja Pohjois-Suomen, välillä on tiettyjä eroavaisuuksia muun muassa erilaisten elinkeinojen (esimerkiksi kaskiviljely) ja kulttuurivaikutteiden (esimerkiksi ortodoksisuus) seurauksena.

Vanhan kansan vuosi alkaa myöhään syksyllä satovuoden päättyessä. Alkutalven tärkein juhla on joulunaika. Joulun jälkeen saavutetaan sydäntalvi, joka on perinteisesti ollut juhlatonta aikaa. Talven muutosta kevääksi juhlistetaan laskiaisena ja pääsiäisenä. Loppukeväästä ja alkukesästä vietetään kylvökauden juhlia: helkajuhlia, helluntaita ja Ukon vakkoja. Kasvukausi huipentuu juhannukseen. Loppukesälle ajoittuvat muun muassa Ollin ja Laurin päivät ja syyskuinen Mikon päivä. Satovuosi päättyy myöhäissyksyn kekrijuhlaan, joka on ollut suuri satovuoden päättymisen ja vainajien muistamisen juhla.

Voit lukea lisää suomenuskon pyhistä ja merkkipäivistä alla näkyvistä linkeistä. Voit myös seurata vuodenkiertoa verkossa Taivaannaulan ylläpitämän Suomenusko-sivun kautta.

Pyhät ja merkkipäivät

Marraskuu

Routainen maa makaa martaana. Kalastajat valmistavat verkot, rysät ja nuotat. Rakennushirret kaadetaan metsässä. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
JakoaikaKekristä Martin päiväänUuden vuoden alkajaiset. Pyhää aikaa uuden ja vanhan vuoden välissä. Lue lisää.
Martin päivä10.11.Vuodenalkajaisten ja syysjuhlien runsasruokainen päätös. Lue lisää
Liisan päivä19.11.Vedet ja tiet peittyvät nuoreen jäähän. Lue lisää.
Litvetin päivä23.11.Joulun odotus alkaa, tiet ovat liukkaita. Lue lisää.
Kaisan päivä25.11.Lampaiden syysvilla keritään. Lampaiden ja karjan suojelijan juhla. Lue lisää.
Antin päivä30.11.Jouluoluen ja muiden joulutoimien valmistelu aloitetaan. Talvikalastuskausi alkaa. Säät muuttuvat kylmempään suuntaan. Lue lisää.

Joulukuu (talvikuu)

Vanha nimeltään »talvikuu». Joulunajan askareiden aikaa. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Annan päivä15.12.Pimeän yön aikaan aloitetaan joulun leipomiset ja varmistetaan talon hyvä onni anteliaisuudella. Lue lisää.
Tuomaan päivä ja pesäpäivät21.12.Yö pisimmillään, päivä lyhimmillään. Arkinen aherrus hiljenee ja alkaa levon ja rauhan aika. Jouluoluita maistellaan ja koti suojataan tervaristillä. Lue lisää
Joulu25.12, Tuomaasta NuutinpäiväänIlon, satovuoden ja läheisten muistamisen juhla, jonka tavat tuovat terveyttä, elinvoimaa ja hyvinvointia koko vuodelle. Lue lisää.
Tapanin päivä26.12.Saunotaan ja ajetaan hevosilla. Tapaninpukin johtamat riehakkaat kulkueet liikkuvat talosta taloon. Lue lisää.

Tammikuu

Talven sydänkuista ensimmäinen, isotammi. Hyvää aikaa rakennus- ja muiden tarvepuiden kaatamiselle. Koko elollinen luonto on lepotilassa. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Nuutinpäivä13.1.Joulunaika päättyy iloisaan ja meluisaan juhlaan. Nuuttipukit kiertelevät taloissa viemässä oluttynnyreistä tapit ja laulamassa pilkkalauluja. Lue lisää.
SelkäviikotNuutista laskiaiseenTyöntäyteistä aikaa. Joulunajan herkuttelu on ohi. Selkäviikot ovat perinteistä metsätöiden aikaa. Lue lisää.
Heikin päivä19.1.Talven selkä katkeaa. Vuoden pimein aika alkaa väistyä ja kevään odotus alkaa. Lue lisää.
Paavon päivä25.1.Päivät ovat jo valoisampia ja voidaan nauttia talven keleistä. Syödään Paavon rokkaa. Lue lisää

Helmikuu

Jäähelmien kuukausi. Jälkimmäinen sydäntalven kuukausista eli »pikkutammi». Talvi on kylmimmillään. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Kynttilänpäivä2.2.Keitetään puuro tai lihakeitto. Ennustetaan luonnosta kevään edistymistä ja tulevan kesän säätä. Lue lisää
Sipin päivä15.2.Sydäntalven sisällä viettäneet maatiaiskanat ja porsaat päästetään liikkumaan vapaasti ulkona. Lue lisää.
Kevät- eli Talvi-Matti24.2.Talven puhdetyöt päättyvät. Luonto vilkastuu. Matti heittää kuuman kiven veteen ja kasvattaa jääparran rakennusten räystäisiin. Ennustetaan kevään säitä. Lue lisää
LaskiainenSeitsemän viikkoa ennen pääsiäistäLasketaan mäkeä, huudetaan taloon pitkiä pellavia ja syödään itsensä rasvalla terveeksi ja voimakkaaksi. Tavoilla vaikutetaan tulevan kesän tai vuoden onneen. Naisten pyhä. Lue lisää.

Maaliskuu

Maa paljastuu lumipeitteen alta, tuulet levittävät oksia ja kaarnoja hangelle metsissä. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Kevätpäiväntasaus20. tai 21. maaliskuutaYö ja päivä ovat tasan. Luonto herää ja esittelee yhä uusia kevään merkkejä. Kurkien ja muiden lintujen paluumuuton aikaa. Vuoden “kuivin” päivä. Ennustaa kevään säitä. Lue lisää.
Mato-Pentti21.3.Käärmeet nousevat talvikätköistään lämmittelemään auringossa. Lue lisää.
Marjanpäivä25.3.Elämän äidin päivä. Vuorokauden voi jo rytmittää luonnonvalon mukaan. Tulevan vuoden kalaonni varmistetaan. Lue lisää.
VirposunnuntaiViikkoa ennen pääsiäistäValmistetaan vitsoja ensimmäisistä vihannista oksista. Virvotaan onnea sukulaisille, naapureille, karjalle ja lampaille. Lue lisää.
PääsiäinenKevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntaiIloa talven päättymisestä ja kevään saapumisesta. Tavoilla ja teoilla kylvetään siemenet tulevan kesän onnen ja terveydelle. Lue lisää.

Huhtikuu

Muita nimiä sulamakuu, suvikuu ja kiimakuu. Luonto on täynnä elämää. Metsälinnut ovat soitimella. Jänikset, kärpät, lumikot ja muut eläimet vaihtavat kesäturkkiin ja ensimmäiset perhoset kokeilevat siipiään. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Suviyöt ja suvipäivä12.-14.4.Vuoden kesäpuoli alkaa. Valmistaudutaan karjan uloslaskuun. Lue lisää.
Jyrin päivä23.4.Karja lasketaan metsälaitumille ja suojataan taioilla. Metsän ja karjan haltijoille viedään hiisiin antimia. Lue lisää.
Markun päivä25.4.Etelä-Suomessa päästään jo peltotöihin ja käki ilmoittaa kukunnallaan kesän olevan jo ovella. Aattoyön säästä ennustetaan alkavan kesän kelejä. Lue lisää.

Toukokuu

Kasvun ja virkoamisen aikaa. Linnut laulavat ja maa on tuore. Uusi sato valmistellaan toukotöillä: maa kynnetään, äestetään ja kylvetään. Muita nimiä sulamakuu, mahlakuu ja kyntökuu. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Vappu eli valpuri1.5.Eteläisessä Suomessa karjanuloslaskupäivä. Varmistetaan karjaonni ja maidon saanti. Karja suojataan elinvoimaisella vihdalla. Soitetaan lehmänkelloja ja karkotaan sudet seuduilta kokkotulilla. Lue lisää.
Ristinpäivä eli Kevät-Risti3.5.Karjan vihoviimeinen uloslaskupäivä, kalamiesten merkkipäivä ja Savossa myös kylvön aloituspäivä. Karjalassa talon uhrijuhla, jossa annetaan anteja hiiteen. Lue lisää.
Kevätmiikkula9.5.Heinän kasvu alkaa ja luonto vihertyy. Hevoset lasketaan ensi kertaa metsälaitumille ja suojataan vaaroilta. Lue lisää.
Erkin päivä18.5.Kesä on alkamaisillaan. Kylmät ilmat jäävät taakse. Sää enteilee käänteisesti kesän säätä. Lue lisää.
Urpon päivä25.5.Ilmat alkavat lämmetä kunnolla. Kesä otetaan vastaan kylpemällä tuoreilla vihdoilla. Kylvöt päättyvät. Lue lisää.
Helatorstai, helkajuhla40 päivää pääsiäisen jälkeenPoltetaan keväisessä luonnossa onnea tuovia helavalkeita, joiden ympärillä lauletaan, soitetaan ja tanssitaan. Lue lisää.
HelluntaiKymmenen päivää helatorstain jälkeenIlon, yhdessäolon ja luonnon kauneudesta nauttimisen aikaa. Käydään parhaimpiin pukeutuneena tansseissa ja katsellaan kesäheilaa. Lue lisää.
Ukon vakatMyöhään keväällä tai alkukesästäKevätkesällä kylvöjen aikaan tai kuivuuden uhatessa. Ukolle suunnatut pidot sateen ja viljan kasvun varmistamiseksi. Lue lisää.
PikkukesäMyöhään keväälläVastakohta kesäpäivänseisauksen jälkeiselle »isokesälle». Luonto on kauneimmillaan, mutta tarjoaa vähän syötävää. Toukotyöt antavat lupauksen leivästä. Lue lisää.

Kesäkuu

Ruoho on maassa, lehdet puussa ja niityt kukkaloistossa. Hyönteiset vilkkaasti ja hyttyset käyvät kiusallisiksi. Kesantopellot kynnetään. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Kustaan päivä6.6.Perunat ja pellava kylvetään. Lue lisää.
Eskon päivä12.6.Nauriit ja hamput kylvetään. Ohran kylvö päättyy. Lue lisää.
Pesäpäivät20.-22.6.Aurinko saavuttaa »pesänsä» eli vuotuisen kulkunsa korkeimman kohdan, minkä jälkeen päivät jälleen lyhenevät sydäntalveen saakka. Lue lisää.
Juhannus24.6.Päivä on pitkä ja luonto kauneimmillaan. Kodit koristellaan hyvää onnea tuovilla oksilla ja lehvillä. Saunotaan, poltetaan juhannuskokkoja ja tehdään taikoja. Lue lisää.
Pietarin eli Pekan päivä29.6.Vuoden lämpimin aika. Vietetään päivää joutilaisuudessa, odotellaan heinänteon alkamista. Tuuletetaan vaatteita, valmistetaan vihtoja ja haetaan metsästä tuohta. Lue lisää.

Heinäkuu

Vuoden lämpimin kuukausi ja heinänteon aikaa. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Heinä-Maija2.7.Kesannon teko lopetetaan ja aloitetaan heinänteon valmistelut, kuten kaluston kunnostaminen ja viljavainioiden piennarten niitto. Lue lisää.
Reetan eli Marketan päivä13.7.Heinänteko alkaa. Lue lisää.
Jaakon päivä eli Ukon pyhä25.7.Yöt pitenevät ja tummuvat. Jaakko heittää kylmän kiven veteen ja naulaa tuohen kiinni koivuihin. Ukkosta kunnioitetaan viettämällä päivää hiljaisuudessa. Lue lisää.
Ollin päivä29.7.Ensimmäinen kesän ja syksyn rajapyykki. Yöt pimenevät. Heinäntekoa lopetellaan ja vietetään heinänkorjuun ja karjanhoidon juhlaa. Maa on pyhä. Lue lisää.

Elokuu

Säät muuttuvat sateisemmiksi ja tuulisemmiksi. Sienikausi alkaa, vihannesten satokausi on runsaimmillaan ja marjasadot kypsyvät. Syysruis kylvetään. Elonkorjuu alkaa. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Vanha Iljan päivä1.8.Karjalassa Ilja heittää vilukiven veteen. Kaskiruis kylvetään, sienikausi alkaa toden teolla. Karjalassa toimitetaan härkä- ja pässiuhreja. Lue lisää.
Laurin päivä10.8.Kesä alkaa olla lopuillaan ja lehdet alkavat kellastua. Muuttolinnut kokoontuvat laumoihin ja aamuöisin on tähdenlentoja. Elonleikkuu pitää viimeistään aloittaa. Lue lisää
Perttelin päivä24.8.Ensimmäinen syyspäivä. Hallanvaaraisia öitä ja kasteisia aamupäiviä. Nautitaan viljellyn maan antimista ja aloitetaan linnustus. Maa suonii ja syysruis kylvetään. Lue lisää.

Syyskuu

talvisuojaan ja työt siirtyvät pelloilta ja metsistä pihapiiriin. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Syys-Matti21.9.Talven puhdetyöt aloitetaan. Omenat poimitaan, perunat ja nauriit nostetaan. Karhu etsii talvipesän paikkaa. Lue lisää
Mikon päivä29.9.Sadonkorjuun ja laiduntamisen lopullinen päätepiste. Karja tuodaan talvisuojaan, paimenet viettävät juhlia. Annetaan uhrilahjoja kiitoksena kotieläinten menestyksestä sekä syksyllä alkavasta uudesta vuodesta. Lue lisää.

Lokakuu

Öiden pituus ja pimeys alkavat todella tuntua. Sumut ja pilvet pimentävät päivää entisestään. Sateet tuovat rapaa ja lokaa teille. Lue lisää.

PäiväAjankohtaKuvaus
Pokrova1.10.Karjalalainen vastine Mikon päivälle. Satovuosi ja karjan laiduntaminen päättyy ja pyyntikausi alkaa. Haltijoita muistetaan karjaa talvisuojaan vietäessä. Lue lisää.
Talviyöt ja talvipäivä13.-15.10.Vuoden talvipuoli alkaa. Työt keskittyvät asuinpihalle ja tupaan. Toisaalta tähyillään riistamaille ja metsähakkioille. Lue lisää.
Simon päivä28.10.Päivät hämärtyvät vauhdilla. Aurinko menee Otavan silmille. Maa ja pienet vedet alkavat jäätyä. Kalastajat kokoontuvat omiin pieniin juhliinsa. Lue lisää.
KekriLoka-marraskuun vaihteessaVuoden suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Nautitaan sadonkorjuun antimista, varmistetaan tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys sekä muistetaan suvun poisnukkuneita vainajia. Lue lisää.