Täältä löydät Taivaannaulan julkaisemaa perinnetietoutta. Artikkelit on jaoteltu aihepiirin mukaan.

Keskeisimmistä kirjoituksista vuosilta 2010-2013 on myös saatavilla yhtenäinen, hieman muokattu pdf-versio. Tiedoston voi ladata tästä linkistä.

Sivuilta löytyy myös kokonaan omat osionsa kansanuskon pyhille paikoille ja vuodenkierrolle.

Palautetta kirjoituksista voi lähettää osoitteeseen verkkoseppa@taivaannaula.org.

Kansanuskon pyhät paikat

Seminaari kokosi pyhien paikkojen tutkijoita Turkuun

Seminaari kokosi pyhien paikkojen tutkijoita Turkuun

Perinteisten pyhien luonnonpaikkojen tutkimus on ollut Suomessa melkoisessa marginaalissa viimeiset vuosikymmenet. Aihetta käsittelevä vähäinen tutkimus on sekin useimmiten tyytynyt toistamaan aiheesta jo sanottua. Aihepiirin ympärillä on kuitenkin nähtävillä pieniä...

lue lisää

Luonto

Kaski on tulen ja maan liitto

Kaski on tulen ja maan liitto

On arveltu, että kaskiviljely on saanut alkunsa salaman sytyttämien metsäpalojen jäljittelystä. Kaskitaloudessa tulen ja maan liitto antoi ihmisille leivän. Kasken sytyttäminen oli tärkeä toimitus, joka erosi tavallisen tulen tekemisestä. Ennen sytyttämistä kaskialue...

lue lisää
Hämähäkin surmaaminen

Hämähäkin surmaaminen

Vanhat ihmiset kertoivat, että kodin hämähäkin surmaaminen tuo huonoa onnea. Lainaus teoksesta Sana ei sammaloidu - Hämeen vanha kansa muistelee: »Kyllähän ne sanovatte että ku hämähäkin tappoo nin tuota, siitä tullee semmosta että ei mänestys se ihmise elämä, vanhaa...

lue lisää
Pihapuut

Pihapuut

Pihamaan haltijapuulla uskottiin olevan kohtalonyhteys talonväen vaiheisiin ja onneen. Tämä osoittaa puun merkityksen yhteisön jatkuvuuden vertauskuvana. Eero Salmelainen on kuvannut erästä tällaista tapausta kansankertomuksiin perustuvassa artikkelissaan vuodelta...

lue lisää

Kansanrunous

Tammi on talonpojan rautaa

Tammi on talonpojan rautaa

Tammen nimi on hyvin samankaltainen monissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Esimerkiksi mordvan kielessä tammi on »tumo». Virolaiset ovat perinteisesti arvostaneet tammea suuresti, eikä ole sattumaa, että Tamm on virolaisten yleisin sukunimi. Suomessa tammea kasvaa...

lue lisää
Revon valitus

Revon valitus

Repo itki riukutteil, Alla vuoren voivotteil; »Miss' lie miun poloin poijain, Linnun laihan lapsuein? Lieko soilla, vai lie mailla, Vai lie pitkill' vesillä, Vai lie herran helmoloina, Papin pai'an kauluksina? Jos istun revon rekkeen, Revoll' on reki matala, Joka...

lue lisää
Romaniloitsuja

Romaniloitsuja

Suomen romaniväestön keskuudesta on tallennettu jonkin verran loitsuperinnettä. Romaneilta kerätyt loitsut ovat hyvin samanlaisia kuin valtaväestön vastaavat: verenseisautuksia, eläinten loihtimisia, parannuksia, kateen lukuja, loitsuja kipuja vastaan ja synnytyksen...

lue lisää

Tavat, taidot, uskomukset

Köyhien muistamisesta

Köyhien muistamisesta

Kansanuskossa vainajat ovat suvun moraalinvartijoita, perinteisten tapojen ja järjestäytyneen yhteiskunnan ylläpitäjiä. He ovat omalla esimerkillään osoittaneet suvulle tärkeät elämänarvot ja nousseet roolimallin asemaan. Vainajauskoisen sukuyhteisön moraali on...

lue lisää
Rauhaa ja terveyttä

Rauhaa ja terveyttä

Kansanrunouden loitsuissa ja rukouksissa toivotaan usein »rauhaa ja terveyttä». Rauhalla onkin ollut kansankulttuurissa erityinen ja tärkeä merkitys. Rauha on rikkomaton sovinnon ja ystävyyden tila. Se edellyttää itsehillintää, rauhallista käytöstä ja toisia...

lue lisää

Sukukansat

Mordvalaisten kansanpuvuista

Mordvalaisten kansanpuvuista

Taivaannaula julkaisee kevättalven aikana kansatieteilijä Ildikó Lehtisen artikkeleita suomalais-ugrilaisten kansojen puvuista. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin inkeroisten ja vatjalaisten asuja. Toisessa osassa esiteltiin komien asuja. Kolmannessa...

lue lisää
Marien kansan- ja kansallispuvuista

Marien kansan- ja kansallispuvuista

Taivaannaula julkaisee kevättalven aikana kansatieteilijä Ildikó Lehtisen artikkeleita suomalais-ugrilaisten kansojen puvuista. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin inkeroisten ja vatjalaisten asuja. Toisessa osassa esiteltiin komien asuja. Nyt katseet...

lue lisää

Haastattelut

Vapun ja kevään perinteistä Helsingin Sanomissa

Vapun ja kevään perinteistä Helsingin Sanomissa

Vappuun liittyy monia vanhoja perinteitä, nykyään tutumpien kaupunkilaisten tapojen lisäksi. Etelä-Suomen rannikolla on jopa poltettu maaseudulla vappukokkoja helavalkeiden tai juhannuskokkojen sijaan. Helsingin Sanomien uudessa artikkelissa kevään juhlinnasta kertoo...

lue lisää
Joulun tavoista Helsingin Sanomissa

Joulun tavoista Helsingin Sanomissa

Taivaannaulan aktiivin John Björkmanin pitkä haaastattelu jouluperinteistä on julkaistu tänään Helsingin Sanomien verkkoversiossa. Nykyihmisen näkökulmasta yliluonnollisilta tuntuviin olentoihin ja jopa tuonpuoleiseen oltiin yhteydessä monin tavoin, mutta erityisesti...

lue lisää