Täältä löydät Taivaannaulan julkaisemaa perinnetietoutta. Artikkelit on jaoteltu aihepiirin mukaan.
Keskeisimmistä kirjoituksista vuosilta 2010-2013 on myös saatavilla yhtenäinen, hieman muokattu pdf-versio. Tiedoston voi ladata tästä linkistä.
Sivuilta löytyy myös kokonaan omat osionsa kansanuskon pyhille paikoille ja vuodenkierrolle.
Palautetta kirjoituksista voi lähettää osoitteeseen verkkoseppa@taivaannaula.org.
Neulalähteellä vierailtiin hiisienpäivänä
Rahvaanuskon pyhiä luonnonpaikkoja kunnioittavaa hiisienpäivää vietettiin jälleen 28.3. Päivän kunniaksi Taivaannaula järjesti yhteistilaisuuden Pirkkalan Pirkkalankylän Hiidenmäellä sijaitsevalla Neulalähteellä. Toisin kuin nykyään usein ajatellaan, pyhillä...
lue lisää
Pyhät luonnonpaikat ovat osa monen suvun, maalaistalon ja kylän vaiheita
Hiisienpäivää vietetään tänään jo seitsemättä kertaa! Suomalaisen kansanuskon pyhiä paikkoja kunnioittavaa hiisienpäivää vietetään jälleen maaliskuun 28. päivä. Hiisienpäivän nimi viittaa hiisiin, pohjoisten itämerensuomalaisten kunnioittamiin pyhiin metsikköihin,...
lue lisää
Kansainvälinen kuvakilpailu toi esiin Viron hiisimetsien suojelun
Kansainvälisen pyhien luonnonpaikkojen kuvakilpailun tämänvuotisen pääpalkinnon on voittanut rehevää vehreyttä ja luonnon ikiaikaista kiertokulkua esittävä kuva »Pyhä puu katoaa luonnollista tietään». Kuvan ikuisti Tartonmaan Kastren kunnan Koken kylän Kiigeorun...
lue lisääLuonto
Kaski on tulen ja maan liitto
On arveltu, että kaskiviljely on saanut alkunsa salaman sytyttämien metsäpalojen jäljittelystä. Kaskitaloudessa tulen ja maan liitto antoi ihmisille leivän. Kasken sytyttäminen oli tärkeä toimitus, joka erosi tavallisen tulen tekemisestä. Ennen sytyttämistä kaskialue...
lue lisää
Hämähäkin surmaaminen
Vanhat ihmiset kertoivat, että kodin hämähäkin surmaaminen tuo huonoa onnea. Lainaus teoksesta Sana ei sammaloidu - Hämeen vanha kansa muistelee: »Kyllähän ne sanovatte että ku hämähäkin tappoo nin tuota, siitä tullee semmosta että ei mänestys se ihmise elämä, vanhaa...
lue lisää
Pihapuut
Pihamaan haltijapuulla uskottiin olevan kohtalonyhteys talonväen vaiheisiin ja onneen. Tämä osoittaa puun merkityksen yhteisön jatkuvuuden vertauskuvana. Eero Salmelainen on kuvannut erästä tällaista tapausta kansankertomuksiin perustuvassa artikkelissaan vuodelta...
lue lisääKansanrunous
Tammi on talonpojan rautaa
Tammen nimi on hyvin samankaltainen monissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Esimerkiksi mordvan kielessä tammi on »tumo». Virolaiset ovat perinteisesti arvostaneet tammea suuresti, eikä ole sattumaa, että Tamm on virolaisten yleisin sukunimi. Suomessa tammea kasvaa...
lue lisää
Revon valitus
Repo itki riukutteil, Alla vuoren voivotteil; »Miss' lie miun poloin poijain, Linnun laihan lapsuein? Lieko soilla, vai lie mailla, Vai lie pitkill' vesillä, Vai lie herran helmoloina, Papin pai'an kauluksina? Jos istun revon rekkeen, Revoll' on reki matala, Joka...
lue lisää
Romaniloitsuja
Suomen romaniväestön keskuudesta on tallennettu jonkin verran loitsuperinnettä. Romaneilta kerätyt loitsut ovat hyvin samanlaisia kuin valtaväestön vastaavat: verenseisautuksia, eläinten loihtimisia, parannuksia, kateen lukuja, loitsuja kipuja vastaan ja synnytyksen...
lue lisääTavat, taidot, uskomukset
Suvun vartijat ja suojelijat – vainajausko rahvaanomaisessa kulttuurissa
»Muistele toattoja ta moamoja, suurta sukukuntaa, Helietä heimokuntoa, iesmännehie esivanhempie!» Vanha kalmisto Vienan Karjalassa kuvaa itsessään kokonaisen perinteisen maailmankuvan. Kehän muotoinen kalmisto on jaettu sukujen kesken pienempiin alueisiin....
lue lisää
Köyhien muistamisesta
Kansanuskossa vainajat ovat suvun moraalinvartijoita, perinteisten tapojen ja järjestäytyneen yhteiskunnan ylläpitäjiä. He ovat omalla esimerkillään osoittaneet suvulle tärkeät elämänarvot ja nousseet roolimallin asemaan. Vainajauskoisen sukuyhteisön moraali on...
lue lisää
Rauhaa ja terveyttä
Kansanrunouden loitsuissa ja rukouksissa toivotaan usein »rauhaa ja terveyttä». Rauhalla onkin ollut kansankulttuurissa erityinen ja tärkeä merkitys. Rauha on rikkomaton sovinnon ja ystävyyden tila. Se edellyttää itsehillintää, rauhallista käytöstä ja toisia...
lue lisääSukukansat
Hantien ja mansien pukuja
Taivaannaula on julkaissut kevään aikana kansatieteilijä Ildikó Lehtisen artikkeleita suomalais-ugrilaisten kansojen puvuista. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin inkeroisten ja vatjalaisten asuja. Toisessa osassa esiteltiin komien asuja. Kolmannessa...
lue lisää
Udmurttien puvuista
Taivaannaula julkaisee kevään aikana kansatieteilijä Ildikó Lehtisen artikkeleita suomalais-ugrilaisten kansojen puvuista. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin inkeroisten ja vatjalaisten asuja. Toisessa osassa esiteltiin komien asuja. Kolmannessa osassa...
lue lisää
Mordvalaisten kansanpuvuista
Taivaannaula julkaisee kevättalven aikana kansatieteilijä Ildikó Lehtisen artikkeleita suomalais-ugrilaisten kansojen puvuista. Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin inkeroisten ja vatjalaisten asuja. Toisessa osassa esiteltiin komien asuja. Kolmannessa...
lue lisääHaastattelut
Taivaannaulan puheenjohtajan haastattelu Nezavisimaya Gazetassa
Taivaannaulan toiminta henkisten perinteiden jatkajana ja säilyttäjänä kiinnostaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Taivaanaulan puheenjohtaja Mikko Solja antoi äskettäin aiheesta haastattelun venäläiselle Nezavisimaya Gazeta -lehdelle. Nezavisimaya Gazeta on yksi...
lue lisää
Vapun ja kevään perinteistä Helsingin Sanomissa
Vappuun liittyy monia vanhoja perinteitä, nykyään tutumpien kaupunkilaisten tapojen lisäksi. Etelä-Suomen rannikolla on jopa poltettu maaseudulla vappukokkoja helavalkeiden tai juhannuskokkojen sijaan. Helsingin Sanomien uudessa artikkelissa kevään juhlinnasta kertoo...
lue lisää
Joulun tavoista Helsingin Sanomissa
Taivaannaulan aktiivin John Björkmanin pitkä haaastattelu jouluperinteistä on julkaistu tänään Helsingin Sanomien verkkoversiossa. Nykyihmisen näkökulmasta yliluonnollisilta tuntuviin olentoihin ja jopa tuonpuoleiseen oltiin yhteydessä monin tavoin, mutta erityisesti...
lue lisää