Täältä löydät Taivaannaulan julkaisemaa perinnetietoutta. Artikkelit on jaoteltu aihepiirin mukaan.
Keskeisimmistä kirjoituksista vuosilta 2010-2013 on myös saatavilla yhtenäinen, hieman muokattu pdf-versio. Tiedoston voi ladata tästä linkistä.
Sivuilta löytyy myös kokonaan omat osionsa hiisille ja vuodenkierrolle.
Palautetta kirjoituksista voi lähettää osoitteeseen verkkoseppa@taivaannaula.org.
Perimätietoa juhannuksen vietosta Turun Muhkurinmäellä
Pyhät luonnonpaikat, erityisesti kokkokalliot ja lähteet, ovat osa perinteistä juhannuksen viettoa. Taivaannaulan aktiivit Anssi Alhonen ja John Björkman vierailivat Turun Muhkurinmäen hiidessä, johon liittyviä nuorison juhannusperinteitä paikallinen kirjoittaja on...
lue lisää
Suunnittele ulkoasu Suomen ensimmäiselle pyhän luonnonpaikan kyltille
Taivaannaulan Hiisi-hankkeen vapaaehtoisvoimin tehtävä työ on edennyt nyt siihen vaiheeseen, että olemme pystyttämässä maastoon ensimmäistä pyhästä luonnonpaikasta ja sen merkityksestä kertovaa kylttiä. Nyt tarvitsemme apua kyltin visuaalisen ilmeen suunnittelussa!...
lue lisää
Marilaiset viettävät toukojuhlaa sunnuntaina
4. kesäkuuta 2017 Joshkar-Olan lähistöllä, Tumer oton pyhässä hiidessä järjestetään marilaisen perinneuskon kevätpalvelus – Agavairem. Kaupungin marilaiset sekä lähialueiden asukkaat ovat järjestäneet kyseistä vuotuisjuhlaa jo vuodesta 1991. Vuoteen 2003 saakka...
lue lisääLuonto
Kaski on tulen ja maan liitto
On arveltu, että kaskiviljely on saanut alkunsa salaman sytyttämien metsäpalojen jäljittelystä. Kaskitaloudessa tulen ja maan liitto antoi ihmisille leivän. Kasken sytyttäminen oli tärkeä toimitus, joka erosi tavallisen tulen tekemisestä. Ennen sytyttämistä kaskialue...
lue lisää
Hämähäkin surmaaminen
Vanhat ihmiset kertoivat, että kodin hämähäkin surmaaminen tuo huonoa onnea. Lainaus teoksesta Sana ei sammaloidu - Hämeen vanha kansa muistelee: »Kyllähän ne sanovatte että ku hämähäkin tappoo nin tuota, siitä tullee semmosta että ei mänestys se ihmise elämä, vanhaa...
lue lisää
Pihapuut
Pihamaan haltijapuulla uskottiin olevan kohtalonyhteys talonväen vaiheisiin ja onneen. Tämä osoittaa puun merkityksen yhteisön jatkuvuuden vertauskuvana. Eero Salmelainen on kuvannut erästä tällaista tapausta kansankertomuksiin perustuvassa artikkelissaan vuodelta...
lue lisääKansanrunous
Romaniloitsuja
Suomen romaniväestön keskuudesta on tallennettu jonkin verran loitsuperinnettä. Romaneilta kerätyt loitsut ovat hyvin samanlaisia kuin valtaväestön vastaavat: verenseisautuksia, eläinten loihtimisia, parannuksia, kateen lukuja, loitsuja kipuja vastaan ja synnytyksen...
lue lisää
Tanssin synty
Synnyt ovat tärkeä osa kansanrunoutta. Syntyruno kertoo jonkin asian myyttisen alkuperän ja paljastaa samalla sen luonteen kertomuksen muodossa. Kun ilmiöiden alkuperä tunnettiin, niitä saatettiin hallita paremmin. Syntyrunoja onkin käytetty muun muassa...
lue lisää
Vanhan kansan muovi – Tuohi kansanperinteessä
Tuohi – entisajan muovi – on joustava, kestävä, kevyt, monikäyttöinen ja kauniin valkea tai kellertävä materiaali, josta voi valmistaa vaikka minkälaisia tarve- ja koriste-esineitä.
lue lisääTavat, taidot, uskomukset
Perimätietoa juhannuksen vietosta Turun Muhkurinmäellä
Pyhät luonnonpaikat, erityisesti kokkokalliot ja lähteet, ovat osa perinteistä juhannuksen viettoa. Taivaannaulan aktiivit Anssi Alhonen ja John Björkman vierailivat Turun Muhkurinmäen hiidessä, johon liittyviä nuorison juhannusperinteitä paikallinen kirjoittaja on...
lue lisää
Vainajat tuulispäänä
Tuuli mielletään kansanperinteessä vainajahenkien olinpaikaksi. Rauhattomien vainajien ajatellaan kulkevan ihmisten maailmassa tuulispäänä. Tuulenpyörre saattoi olla myös kateellinen naapuri tai vihamies varastamassa viljaonnea. Tällaiset aikeet tehtiin tyhjiksi...
lue lisää Kaski on tulen ja maan liitto
On arveltu, että kaskiviljely on saanut alkunsa salaman sytyttämien metsäpalojen jäljittelystä. Kaskitaloudessa tulen ja maan liitto antoi ihmisille leivän. Kasken sytyttäminen oli tärkeä toimitus, joka erosi tavallisen tulen tekemisestä. Ennen sytyttämistä kaskialue...
lue lisääSukukansat
Marilaiset viettävät toukojuhlaa sunnuntaina
4. kesäkuuta 2017 Joshkar-Olan lähistöllä, Tumer oton pyhässä hiidessä järjestetään marilaisen perinneuskon kevätpalvelus – Agavairem. Kaupungin marilaiset sekä lähialueiden asukkaat ovat järjestäneet kyseistä vuotuisjuhlaa jo vuodesta 1991. Vuoteen 2003 saakka...
lue lisää
Marilaiset noituvat – Perinneusko elää Marinmaalla
Marilaisen perinneuskon palvelukset järjestetään pyhissä lehdoissa. Palveluksiin kuuluvat muun muassa padat ja niissä kypsyvät uhrihanhet. Kymmenet marilaiset lukevat palveluksissa rukouksia yhdessä.
lue lisää
”Kun suojelemme hiisiä, suojelemme myös itseämme”
Viime viikonloppuna Tartossa pidettiin vuotuinen Hiidenystävän palkitsemistilaisuus, jossa jaettiin tunnustuspalkinto Viron hiisien suojelussa ansioituneelle henkilölle. Tilaisuudessa palkittiin myös vuosittaisen Hiisien kuvakilpailun parhaat kuvat. Taivaannaula oli...
lue lisääHaastattelut
Vapun ja kevään perinteistä Helsingin Sanomissa
Vappuun liittyy monia vanhoja perinteitä, nykyään tutumpien kaupunkilaisten tapojen lisäksi. Etelä-Suomen rannikolla on jopa poltettu maaseudulla vappukokkoja helavalkeiden tai juhannuskokkojen sijaan. Helsingin Sanomien uudessa artikkelissa kevään juhlinnasta kertoo...
lue lisää
Joulun tavoista Helsingin Sanomissa
Taivaannaulan aktiivin John Björkmanin pitkä haaastattelu jouluperinteistä on julkaistu tänään Helsingin Sanomien verkkoversiossa. Nykyihmisen näkökulmasta yliluonnollisilta tuntuviin olentoihin ja jopa tuonpuoleiseen oltiin yhteydessä monin tavoin, mutta erityisesti...
lue lisää
”Ymmärrystä itsestä osana sukupolvien ketjua” – Puheenjohtajien haastattelu
Taivaannaulan hallituksen puheenjohtajana kolme kautta vaikuttanut Mirka Alhonen astui syyskäräjillä syrjään ja hänen seuraajakseen valittiin Mikko Solja. Seuraavassa Mikon ja Mirkan tunnelmia.
lue lisää