Suomenuskoinen pakanuus

Suomenuskoinen pakanuus (tai suomenusko / suomalainen pakanuus) perustuu uskontoon, jota Suomen alueella eläneet heimot harjoittivat ajalla ennen kristinuskon saapumista maahamme 1100-luvun jälkeen. Suomalaisen pakanuuden harjoittajissa yhdistyy kaipuu luonnonläheisempään arvomaailmaan, Suomen jumalien, henkien ja esi-isien kunnioitus sekä kansanperinteen vaaliminen sen eri muodoissa - musiikkina, runoutena, kuvataiteena tai vaikkapa perinneruokina.

Suomenuskoisessa pakanuudessa ei ole olemassa jyrkkiä sääntöjä, vaan jokaisen on henkilökohtaisesti päätettävä kuinka harjoittaa uskontoaan. Myös jumalakäsitykset saattavat vaihdella sen mukaan, pitääkö uskonnon harjoittaja jumaluuksia vertauskuvina luonnon voimille, korkeampina aatteina vaiko konkreettisina asioina. Huomattavaa on, että esikristillinen uskonto ei ollut eristetty omaksi elämänalueeksi, kuten vaikkapa kristinuskossa, vaan uskonto oli osa elämää. Hyvän sato-onnen toivominen jumalilta oli aivan yhtä arkipäiväinen asia kuin viljan kylväminen.

Kuten aiemmin mainittiinkin, yhdistää valtaosaa suomalaispakanoista ekologiset arvot — halu suojella luontoamme. Pakana saattaa toimia mm. tämän asian edistämiseksi eri poliittisissa ryhmittymissä, mutta tämä ei tarkoita että suomalainen pakanuus olisi poliittista. Taivaannaula sanoutuu irti politiikasta sekä ismeistä ja toimii puhtaasti suomalaispakanoiden asiaa edistämään pyrkivänä sivustona.

Eri kirjoittajien näkemyksiin suomenuskosta voi tutustua Taivaannaulan artikkelikokoelman kautta. Suosittelemme myös Hiitola-foorumia, jossa voi keskustella suomenuskoisten ja suomenuskosta kiinnostuneiden kanssa.

Suomenuskon lyhyt esittely

• Keskeisimmät jumaluudet ja muut henkiolennot

Tulossa myöhemmin..

• Juhlapyhät
• Pyhät symbolit
• Rituaalit