Maaliskuun loppupuolella vietetään kevätpäiväntasausta. Valoa on vuorokaudessa pian taas pimeyttä enemmän. Luonnon elinvoima herää ja se näkyy kevään merkkeinä luonnossa. Vanhan kansa on seurannut muun muassa lintuihin, lumien sulamiseen ja jäiden lähtöön sekä kalojen kutuun liittyviä kevään merkkejä. Rahvaanuskon tavat … Jatka lukemista:
Helsingin yliopiston dosentti Risto Pulkkinen on tutkinut vuosia uralilaisten kansojen maailmankuvaa ja kansanuskoa. Keskustelin Pulkkisen kanssa suomalaisen kansanuskon kiehtovasta maailmankuvasta, johon kuuluvat niin myyttinen aikakäsitys kuin monisieluisuuskin. Erityisesti saamelaisten ja metsäsuomalaisten uskomusperinteen asiantuntijana tunnettu Pulkkinen on julkaisemassa tietokirjaa suomalaisesta kansanuskosta. … Jatka lukemista:
Itämerensuomalainen mytologia -teoksen julkaisseen Anna-Leena Siikalan haastattelu. Jatka lukemista:
Muinaiset suomalaiset uskoivat, että ihmisellä on monta sielua. Varsinaisia sieluolentoja jokaiseen ihmiseen yhdistyi kolme: henkisielu, itse-sielu sekä ihmisenhaltija. Henki eli löyly edusti ruumiin elämää ja elinvoimaa, se ilmeni ihmisessä hengityksenä, lämpönä, sydämen sykkeenä ja veren kohinana ja muina elonmerkkeinä. Kun … Jatka lukemista:
Kultaisen pikkukäpylinnun pyhään hahmoon minä, haltijatar, olen itseni muuttanut, kultaisen pikkukäpylinnun pyhäiseen hahmoon minä, haltijatar, olen itseni muuttanut. Sitten, pienillä siivilläni kolme lyöntiä minä, haltijatar, teen, pienillä siivilläni neljä lyöntiä minä, haltijatar, teen. Toiselta puulta toiselle puulle minä, haltijatar, liihottelen, … Jatka lukemista:
Inkeriläiset kertovat pienestä kylästä, jonka luona oli pieni kennäs eli kukkula. Kukkulalla kasvoi kataja jolla oli väkevä haltija. Kyläläiset aitasivat puun ja palvelivat sitä. Katajalle vietiin viljasadon ensimmäiset jyvät ja kun nainen synnytti annettiin ensimmäinen maito puulle. Juhlapäivinä vietiin kunnioitetulle … Jatka lukemista:
“Kissa pistoksissa” on tuttu hupaisana sanontana nykyäänkin, mutta entisaikaan pistokset eli kohtalonnuolet olivat vakava asia. Pistoksen synty kuvaa sitä, miten sairaus ja kuolema ovat tulleet aikojen alussa osaksi ihmisten elämää. Tarinassa ovat mukana muun muassa pyhä tammi, maailmanvuori, kolme tulista … Jatka lukemista:
Hei hei hamppuja, pitkiä lauhkeita liinoja! Laskiaisena laskettiin mäkeä, huudettiin taloon pitkiä pellavia ja syötiin itsensä rasvalla terveeksi ja voimakkaaksi. Laskiainen oli erityisesti naisten aikaa. Juhlan tavoissa ja uskomuksissa toistuvat hulmuavat hiukset, kampaaminen, pellava, tuhka ja rasva, jotka ovat myös … Jatka lukemista:
Julkaistu Juurielo ry:n jäsenlehdessä lokakuussa 2011. Kirjallisuudentutkija Northrop Frye on jakanut vuodenajat kirjallisuuden lajityyppien mukaan. Kevät edustaa komediaa, kesä romanssia, syksy tragediaa ja talvi satiiria. Kevään komedisuus kuvastaa vuodenajan valoisuutta, elämänmyönteistä keveyttä ja ulospäinsuuntautuneisuutta. Maailman mytologioissa kevät on surmatun jumalsankarin … Jatka lukemista:
Kukas ei kuuta tunne: idästä enenee ja lännestä vähenee. Muinaissuomalaiset ovat lukemattomien muiden kansojen tapaan uskoneet kuun vaiheiden vaikuttavan ihmisen tekojen lopputulokseen. Ajoittamalla työt oikeaan ajankohtaan niille saatiin paras mahdollinen lopputulos. Uskomukset kuvastavat muinaisten ihmisten ymmärrystä luonnon rytmeistä ja niiden … Jatka lukemista: