Avainsana-arkistot: Väet

Elämää rakentavien ja tuhoavien voimien maailmankuvasta – Haastattelussa dosentti Risto Pulkkinen

Julkaistu Kirjoittaja:

Helsingin yliopiston dosentti Risto Pulkkinen on tutkinut vuosia uralilaisten kansojen maailmankuvaa ja kansanuskoa. Keskustelin Pulkkisen kanssa suomalaisen kansanuskon kiehtovasta maailmankuvasta, johon kuuluvat niin myyttinen aikakäsitys kuin monisieluisuuskin. Erityisesti saamelaisten ja metsäsuomalaisten uskomusperinteen asiantuntijana tunnettu Pulkkinen on julkaisemassa tietokirjaa suomalaisesta kansanuskosta. … Jatka lukemista: →

Jumalten ja vainajien linnut

Julkaistu Kirjoittaja:
Vastaa

Kultaisen pikkukäpylinnun pyhään hahmoon minä, haltijatar, olen itseni muuttanut, kultaisen pikkukäpylinnun pyhäiseen hahmoon minä, haltijatar, olen itseni muuttanut. Sitten, pienillä siivilläni kolme lyöntiä minä, haltijatar, teen, pienillä siivilläni neljä lyöntiä minä, haltijatar, teen. Toiselta puulta toiselle puulle minä, haltijatar, liihottelen, … Jatka lukemista: →

Kekri

Julkaistu Kirjoittaja:
2

Joillakin paikkakunnilla liikkui kekrinä joulupukin sukulainen “lammaspukki”, lasten pelko ja kauhu. Loka-marraskuun vaihteessa vietetään kekriä (murteissa köyri, keyri, keuri, köyry tai jopa kööri). Juhlan nimi tulee samasta kantasanasta kuin sanskritin pyörää tai kehää tarkoittava ‘chakra’. Kekri on satovuoden päätös, suvun … Jatka lukemista: →

Kekrikiviä

Julkaistu Kirjoittaja:
Vastaa

Kekriin on enää parisen viikkoa. Nykysuomalaisten tietoisuus kekristä kasvaa vuosi vuodelta, mutta vielä vahvemmin tuloa uudeksi syysjuhlaksi tekee Halloween. Siinä muistot kelttien kuolleiden juhlasta lainataan Suomeen amerikkalaisen populaarikulttuurin ja kulutuskrääsän kautta kierrätettynä. En vastusta hauskanpitoa, mutta onhan se surullista, että … Jatka lukemista: →

Puiden juurilla

Julkaistu Kirjoittaja:
4

Inkeriläiset kertovat pienestä kylästä, jonka luona oli pieni kennäs eli kukkula. Kukkulalla kasvoi kataja jolla oli väkevä haltija. Kyläläiset aitasivat puun ja palvelivat sitä. Katajalle vietiin viljasadon ensimmäiset jyvät ja kun nainen synnytti annettiin ensimmäinen maito puulle. Juhlapäivinä vietiin kunnioitetulle … Jatka lukemista: →

Metsän väki

Julkaistu Kirjoittaja:
7

Tapionpöytä. Muinainen suomalainen eli metsän keskellä. Korpi on ollut esivanhemmillemme ruuan ja työvälineiden antaja, suojapaikka vainolaisen verikoiria vastaan ja pyhyyden ja hiljentymisen tyyssija. Vieläkin moni suomalainen kokee metsän keskellä ainutlaatuista sielullista levollisuutta. Kansanperinteessä erotetaan usein pihapiiriä ympäröivän maan haltija viljelemättömien … Jatka lukemista: →

Saunan kiellot

Julkaistu Kirjoittaja:
5

Entisaikaan saunomista ovat säädelleet vahvat normit. Lukuisat uskomukset ja kiellot ovat määritelleet, miten saunassa on kuulunut käyttäytyä. Saunatapojen noudattamista on valvonut saunanhaltija, saunan ensimmäisen tulen sytyttäjä, johon liittyviä uskomuksia talteenpantu Suomesta runsain mitoin. Tietoja saunan yliluonnollisista olennoista saatu paitsi suomalaisilta … Jatka lukemista: →

Vielä valkeasta

Julkaistu Kirjoittaja:
Vastaa

Tuli on tullut taivoselta Panu pilven partahalta Kansanrunouden tutkija Kaarle Krohn väittää kirjassaan Suomalaisten runojen uskonto (1915), että tulenpalvonnasta ei ole varmoja merkkejä muinaissuomalaisessa uskomusperinteessä. Varsinaisista tulelle kohdistetuista uhrimenoista ei käsittääkseni olekaan tietoja, mutta jos tulenpalvonnalla tarkoitaan yksinkertaisesti tulen pyhittämistä … Jatka lukemista: →