Juhlat

Juhlat

Taivaannaula on vuodesta 2007 järjestänyt jäsenilleen ja toiminnastaan kiinnostuneille vuotuisjuhlia, joissa pidetään yllä juhlaperinteitä ja opitaan yhdessä uusia taitoja perinnetyöpajoissa. Juhliin kuuluvat olennaisesti yhteisöllisyys, hyvä ruoka ja laulu.

Juhlat avaavat ihmisille ikkunan omille juurilleen ja luonnon vuodenkiertoa seurailevaan perinteiseen elämäntapaan. Tällä hetkellä yhdistys järjestää kahta valtakunnallista vuotuisjuhlaa – kekriä myöhään syksyllä ja touonalkajaisia tai helkajuhlaa keväällä. Juhlat tuovat yhteen kymmeniä ihmisiä eri puolilta Suomea nauttimaan lämminhenkisestä tunnelmasta.

Kekri

Kekri on ollut vuoden suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Peltotyöt oli saatu päätökseen ja karja talvisuojaan. Oli aika nauttia sadonkorjuun antimista, varmistaa tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys sekä muistaa vainajahenkiä. Lue lisää kekrin tavoista ja uskomuksista.

Laskiainen

Vanha kansa on viettänyt joulun jälkeen juhlattomia selkäviikkoja aina laskiaiseen saakka. Laskiaisesta alkaakin kokonainen juhannukseen huipentuva kevätjuhlien sarja. Laskiaistiistaina laskettiin mäkeä, huudettiin taloon pitkiä pellavia ja syötiin itsensä rasvalla terveeksi ja voimakkaaksi. Laskiainen on merkityksellistä aikaa, jonka tavoilla on vaikutus tulevan kesän tai koko vuoden onneen. Lue lisää laskiaisesta.

Touonalkajaiset

Luonnossa toukokuu on kasvun ja virkoamisen aikaa. Toukotöiden alkua juhlistettiin kylän kaikissa taloissa samaan aikaan isäntien sopimuksen mukaan. Touonalkajaissa jokainen talo asetti vuorollaan juhlaruokaa tarjolle ja kylänväki kiersi taloissa syömässä. Touonalkajaisten ruokiin kuuluivat syksyllä tai jouluna leivotut kylvöleivät, jotka edustivat sadon jatkuvuutta. Lue lisää touonalkajaisista.

Kevätkesällä kylvöjen aikaan tai kuivuuden uhatessa vietettiin kylissä myös ukonvakkoja. Pidot suunnattiin Ukolle, jonka antaman sateen turvin ruis ja ohra saattoivat kasvaa. Lue lisää vakkajuhlasta.

Hela- eli helkajuhla

Loppukeväästä ja alkukesästä on kokoonnuttu vanhastaan viettämään kylvökauden iloisia kyläjuhlia. Joidenkin helk- tai hiisi-alkuisten paikkojen tiedetään olleen hela- eli helkajuhlan viettopaikkoja. Juhlan vietolla varmistettiin peltojen ja vainioiden hedelmällisyys ja hyvä sato. Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamalla on poltettu onnea tuovia helavalkeita, joiden ympärillä laulettiin, soitettiin ja tanssittiin. Lue lisää helkajuhlan tavoista ja uskomuksista.

Tulevat juhlat

Tulevien juhlien tiedot löydät tapahtumakalenterista.

Kuvia ja tunnelmia aikaisemmista juhlista on katsottavissa täältä.