Suomalaisille on tyypillistä ajatella, että pyhät luonnonpaikat kuuluvat toisille mantereille ja kaukaisten kansojen pariin. Suomalaisilla on kuitenkin perinteisiä pyhiä luonnonpaikkoja siinä missä vaikkapa Amerikan intiaaneilla, Australian aboriginaaleilla tai japanilaisilla.
Vanhalla kansalla voidaan sanoa olleen kolme pyhää paikkaa: kirkko, sauna ja pyhät luonnonpaikat. Pyhät luonnonpaikat ovat kansanperinteen tuntemia pitäjän, kylän, talon tai suvun luonnontilaisia uhripaikkoja. Suomesta tunnetaan lukematon määrä tällaisia paikkoja: pyhiä puita, kiviä, mäkiä ja kallioita ja lähteitä.
Erilaisia pyhiä luonnonpaikkoja yhdistää kansanomainen käsitys niiden pyhyydestä ja kohtalonyhteydestä ihmisten elämään. Luonnonkohteita pidettiin elävinä, ne hallitsivat ympäristöä ja niissä ajateltiin olevan tuonpuoleista voimaa, »väkeä». Ihmiset pyrkivät yhteyteen paikan kanssa esimerkiksi uhrilahjoja tuomalla. Pyhillä paikoilla on myös rukoiltu ja parannettu sairaita.
Pyhät luonnonpaikat eivät kuulu ainoastaan tuhansien vuosien taakse tai esikristilliseen muinaisuuteen – vanha kansa on tuntenut uhripaikkoja vielä 1900-luvulla. Jokainen suomalainen voi nykyisinkin osaltaan edistää perinteisten pyhien luonnonpaikkojen säilymistä ja suojelua sekä pitää paikkoihin liittyvää perimätietoa elävänä.
Tieto suojelee perinteisiä pyhiä luonnonpaikkoja
Nyky-Suomessa kansanuskon pyhiä paikkoja suojelee muinaismuistolaki (17.6.1963/295). Vaikka laillinen suoja on periaatteessa olemassa, niin tiedon puuttumisen vuoksi rakentaminen ja maankäyttö uhkaavat näitä paikkoja. Jopa hyvin tunnetuilla uhrikivillä on vaarana tulla siirretyiksi alkuperäiseltä paikaltaan rakennushankkeiden tieltä.
Taivaannaula ry käynnisti vuonna 2013 Hiisi-hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on koota yhteen jo lähes unohtuneita pyhien paikkojen perinteitä sekä kartoittaa perimätiedon tuntemien paikkojen nykytilaa ja edistää niiden säilymistä ja yhteiskunnallista tunnettuutta.
Kaikille avoin karttapalvelu
Vuosien varrella olemme Taivaannaulassa vapaaehtoisvoimin keränneet tietoa erilaisista kohteista sekä myös paikantaneet niitä maastosta. Tämän työn pohjalta olemme rakentaneet perimätiedon tuntemien pyhien luonnonpaikkojen karttapalvelun. Palvelusta jokainen pystyy katsomaan esimerkiksi oman kotiseutunsa kohteet.
Karttapalveluun pääset tämän linkin kautta. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa Sohova.
Karttapalvelun ensimmäisen version julkaisu maaliskuussa 2022 merkitsee Hiisi-hankkeen päättymistä. Työ pyhien luonnonpaikkojen eteen kuitenkin jatkuu. Karttapalvelu on vasta alkutekijöissään ja keskitymme jatkossa sen kehittämiseen sisällön ja toimivuuden osalta. Tulemme lisäämään pyhistä paikoista kerättäviä tietoja sekä uusia kohteita suoraan karttapalveluun.
Jokainen kiinnostunut kansalainen voi osallistua palvelun kehittämiseen lähettämälle meille tietoja tai esimerkiksi valokuvia kohteista. Karttapalvelua koskevaa palautetta voi lähettää osoitteeseen hiisi@taivaannaula.org.
Kansainvälinen kuvakilpailu
Taivaannaula on vuosittain mukana järjestämässä kansainvälistä pyhien luonnonpaikkojen kuvakilpailua yhdessä virolaisen Hiite Maja -säätiön kanssa.
Kilpailuun voi lähettää kuvia hiisistä ja muista luonnontilaisista pyhistä paikoista. Hiisien kuvakilpailun tarkoituksena on kunnioittaa perinteisten pyhien paikkojen kulttuuri- ja luonnonperintöä ja tallentaa niiden nykytila. Lisäksi näin ihmisiä kannustetaan vierailemaan pyhissä paikoissa ja säilyttämään ja suojelemaan niitä.
Suomen pyhien paikkojen kuvilla on oma kilpailusarjansa. Taivaannaula kannustaakin kaikkia osallistumaan ja ikuistamaan Suomen pyhiä luonnonpaikkoja kuvan ja videon keinoin! Hiisien kuvakilpailun alkamisesta tiedotetaan Taivaannaulan verkkosivuilla.