Toukokuun puolivälissä vietettiin Taivaannaulan helaa jo seitsemättä kertaa. Tällä kertaa kokoonnuimme Toivakkaan, Päijänteen tuollepuolen.

Sää suosi jälleen kerran ja helaa päästiin viettämään alkukesän kannalta poikkeuksellisen lämpimässä ja aurinkoisessa kelissä.

Tanssia, elokuvia ja perinnetaitoja

Viikonlopun aikana pidettiin työpajoja perinneruokien valmistamisesta sekä rakennusten ja ihmisten suojaamisesta suomalais-karjalaisessa uskomusperinteessä. Jälkimmäiseen kuuluvat muun muassa pyhät pihlajat, rauta, terva sekä monet muut vanhan kansan konstit, joilla ihmiset ovat turvanneet itseään, kotiaan ja omaisuuttaan.

Näiden lisäksi juhla tarjosi monipuolisen kattauksen muita perinteisiä tietoja ja taitoja. Helassa pääsi teroittamaan teräaseita, valmistamaan lautanauhoja, kokeilemaan neulakinnastekniikkaa sekä iskemään tulta perinteisellä tavalla. Tanssipajassa opittiin musiikin säestyksellä perusaskeleita kansantansseista.

Helassa päästiin myös harjoittelemaan vastantekoa. Koivunlehdet olivat tässä vaiheessa vielä Keski-Suomessa niin pieniä, että oksia tuotiin paikalle Lounais-Suomesta asti.

Päärakennuksen tupa muuttui iltapäivästä kätevästi elokuvateatteriksi, kun valkokankaalle heijastettiin kansatieteellisen Isien työt -elokuvasarjan vanhan kansan elämäntapaa käsitteleviä filmejä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä.

Joku tokaisikin, että dokumenttien tekijät olisivat varmasti hämmästyneitä ja kenties jopa liikuttuneita tiedosta, että suomalaiset kokoontuvat vielä vuonna 2014 heidän elokuviaan katsomaan.

Viikonloppu huipentui vakkajuhlaan

Ehkä koko viikonlopun kohokohta olivat Ukonvakat järven rannalla. Vakkoja on vanhastaan vietetty ainakin Karjalassa, Savossa, Hämeessä ja Inkerissä vietetty kevätkesällä kylvöjen aikaan tai kuivuuden uhatessa. Pidot suunnattiin Ukolle, jonka antaman sateen turvin ruis ja ohra saattoivat kasvaa.

Ukonvakat sisältävät laulua, rukouksia ja ruokauhrin asettamisen tuohivakassa. Historiallisten lähteiden mukaan olennaisessa osassa ovat olleet myös juhlaruokailu ja tapahtumaa varten pannun oluen maisteleminen.

Myöhemmin samalle rannalle sytytettiin helavalkea perinteisin menetelmin. Tuli sytytettiin ensin tuluksilla pienempään nuotioon, josta juhlaväki kantoi sen tervaksilla rakovalkeaan. Sytyttämisen jälkeen valkean äärellä leikittiin ja vietettiin mukavaa iltaa.

Tänä vuonna helassa tarjottiin osallistujille mahdollisuus tehdä saunaan oma kevään ensimmäinen vihta. Näillä vihdottiin ja saunomisen jälkeen vihta heitettiin saunan katolle. Katolle lentäneen vihdan tyvipuolen asennosta ennustettiin vihtojan tulevaa kesää ja tulevaisuutta ylipäätään.

Juhla olikin erittäin onnistunut. Osallistujista moni oli ensi kertaa mukana Taivaannaulan juhlissa. Palautteen mukaan joukkoon oli kuitenkin helppo tulla ja juhlasta nautittiin täysin siemauksin. Ajan kuluessa Taivaannaulan juhlat ovat kasvaneet monipuolisiksi luonnonuskoisen kansanperinteen ja vanhan kansan maanläheisen elämäntavan jatkajiksi.

Taivaannaulan kesä

Seuraavaksi Taivaannaula järjestää heinäkuussa Ritvalassa kesäleirin, johon osallistuu myös tusinan verran virolaisia vieraita Maavallan Kodasta. Lisäksi elokuulle on suunnitteilla tapaaminen Laurin päivänä (10. elokuuta) Janakkalan Laurinmäen hiidessä.

Taivaannaulan seuraava valtakunnallinen vuotuisjuhla on kekri loka-marraskuun vaihteessa. Myös paikallistapahtumia järjestetään pitkin vuotta. Taivaannaulan toiminnasta pysyy ajan tasalla seuraamalla yhdistyksen verkkosivustoa tai Facebook-ryhmää. Jäsenet saavat tiedotukset toiminnasta sähköpostiinsa Taivaannaulan jäsenlistan kautta.

Kuvia helasta

saunasta

Lauletun löylyn tervehdyksen jälkeen.

tanssia

Kansantanssin alkeita.

helavalkea

Helavalkea valmistumassa.

helavalkea2

Tuli rakovalkeaan kannettiin tervaksilla.

vakat

Ukonvakat järven rannalla.

lautanauhat

Lautanauhojen valmistamista.

tulenteko

Tulentekoa perinteisin menetelmin.

teroitus

Näin teroitetaan kodin teräaseet.