Saamelaisista puhuttaessa tulevat ensimmäisenä mieleen porot, värikkäät puvut ja joikumusiikki. Mutta mitä saamelaisuus on tänä päivänä? Saamelaisuuteen usein yhdistetään itsestään selvänä asiana porotalous. Toinen voi ihmetellä, voiko henkilö olla oikea saamelainen, jos hän ei puhu saamea äidinkielenään. Monilla suomalaisilla on enemmän tai vähemmän virheellisiä käsityksiä saamelaisuudesta. Tämä ei ole ihme, koska koulussakaan ei kerrota saamelaisista juuri mitään.
Saamelaiset asuvat neljän valtion alueella
Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansaksi luokiteltu etninen ryhmä. Saamelaiset asuvat neljän valtion, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella ja saamen kieliä on kaikkiaan yhdeksän. Suomessa saamelaisia on kymmenisen tuhatta, joista valtaosa asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella. On siis selvää, etteivät kaikki saamelaiset elä perinteisistä elinkeinoista, kuten poronhoidosta, kalastuksesta tai käsitöistä.
Suomessa puhutaan kolmea erilaista saamen kieltä; inarinsaamea, kolttasaamea ja pohjoissaamea. Saamen kielet eroavat keskenään niin paljon, etteivät eri saamen kielten puhujat pysty aina täysin ongelmitta ymmärtämään toisiaan. Saamen kieliä puhuu ensimmäisenä kielenään Saamelaiskäräjien selvityksen mukaan nykyään vain alle kolmannes Suomen saamelaisväestöstä.
Toisaalta, moni saamelainen ottanut vanhempiensa tai isovanhempiensa kielen takaisin. Näin ollen voi perustellusti puhua saamen kielistä elpyvinä tai heräävinä kielinä. Silti työ saamen kielten eteen ei suinkaan ole ohi ja kielten asemassa on vielä huomattavasti parantamisen varaa; toisinaan esimerkiksi saamenkielisen päivähoidon saaminen saamelaisalueen ulkopuolella on yhä vaikeaa.
Ei ole vain yhtä saamelaisuutta
Entä mielikuva aidosta kunnon saamelaisesta? Yhden aidon saamelaisuuden etsiminen on yhtä järjetöntä kuin olisi pyrkimys löytää yksi ainoa oikea tapa olla suomalainen. Jos ajattelee, että ollakseen oikea saamelainen, täytyisi olla poroja niin eikö yhtä hyvin voi kysyä, voiko henkilö olla kunnon suomalainen, jos hän ei viljele maata eikä pidä lehmiä? Eihän siitäkään ole niin kauan, kun Suomessa oli lehmiä lähes joka talossa. Monelta saamelaiselta olen kuullut sen, että saamelaiseksi kasvetaan saamelaisyhteisön jäsenenä. Vähän samaan tapaanhan suomalaiseksikin kasvetaan suomalaisen yhteisön jäsenenä.
Sitä paitsi on hyvä muistaa, etteivät kaikki saamelaisryhmät ole milloinkaan edes saaneet toimeentuloaan poronhoidosta. Esimerkiksi inarinsaamelaiset ovat entisaikaan useimmiten eläneet kalastuksesta, eivät niinkään poronhoidosta. Suomessakin on useita saamelaiskulttuureita; vaikkapa kolttasaamelainen ja Enontekiön saamelainen eroavat toisistaan niin kielen, vaateparren kuin musiikkikulttuurinsa puolesta. Nykypäivän saamelainenhan voi opiskella yliopistolla ja kuunnella teknoa siinä missä hoitaa porojakin ja kalastaa.
Tänään, kuudes helmikuuta, juhlitaan saamelaisten kansallispäivää. Taivaannaula ry toivottaa omasta puolestaan hyvää juhlapäivää kaikille! Toivomme että saamelaisten olemassaolo muistetaan myös silloin, kun ei ole heidän kansallispäivänsä.
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Pyeri säämi aalmugpeeivi puohháid!
Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v pukid!
Vuorbbe sáme álmmukbiejvijn!
Læhkoe saemiej åålmegebiejjine!
-Timi Volotinen
Kirjoittaja on Taivaannaulan aktiivi ja karjalaistaustainen saamelaisen kulttuurin opiskelija Oulun yliopistolla
Kuvassa Biret Helene Eira Norjasta. Kuvaaja Anne Marie Hætta @ Flickr / Creative Commons BY-2.0