Antin päivä (30.11.) on aloittanut valmistautumisen jouluun. »Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa». Anttina otettiin ohria maltaiksi, joista pantiin vanhana Annan päivänä (15. joulukuuta) jouluoluet.
Antin päivän sanottiin olevan usein ankaran tuulinen ja sitä pidettiin taitekohtana kylmempiin keleihin. Anttina saatettiin ajaa jo reellä lyhyitä matkoja, mutta ei koko maassa vielä kovin hyvin. Silloin myös puettiin ensimmäistä kertaa päälle turkisvaatteet ja karvakintaat.
Päivän säästä on ennustettu talven ilmoja. Ennen Anttia sattuneet pakkaset ennustavat helppoa eli lauhaa talvea. Selkeä sää Anttina tarkoittaa tasaista talvisäätä, pilvinen vuorostaan tietää vaihtelevia ja epätasaisia säitä. Antin sää on myös joulun sään peilikuva. Jos Antti on ankara, joulu on joutava, siis sateinen ja lotiseva.
Kalastajat ja nuottamiehet kokoontuivat Anttina aloittamaan talvikalastuskauden. Vedenhaltijaa saatettiinkin kutsua loitsuissa kristillisen vaikutuksen seurauksena Antiksi: »Anna, Antti, ahvenia!». Veden väkeen suhtauduttiin vastavuoroisella kunnioituksella: esimerkiksi kevään ensimmäisestä kalansaaliista annettiin vedenhaltijalle lahjoja hyvityksenä.
Kirjoittaja: Anssi Alhonen.