»Ristinpäivä» eli »Kevät-Risti» (3. toukokuuta) on ollut Savossa ja Karjalassa kansalle vappuakin huomattavampi päivä. Se oli karjan vihoviimeinen uloslaskupäivä, kalamiesten merkkipäivä ja Savossa myös kylvön aloituspäivä. Ristinpäivänä kylvettiin viljan lisäksi myös pavut ja herneet.
Vielä 1600-luvulla vietettiin Karjalan taloissa tuona päivänä perheen juhlaa, johon eivät edes palkolliset saaneet osallistua. Perheenjäsenet pukeutuivat parhaimpiin vaatteisiinsa ja polvistuivat talon uhripuun juurelle. Puun juurelle asetettiin talon väkeä ja karjaa suojelevilla voimille antimiksi ruokaa ja olutta, joita talonväki itsekin nautti. Toisen tiedon mukaan Savossa vietiin kananmuna ruoaksi muurahaispesään, jota pidettiin metsän väen tyyssijana.
Talonväki varmisti karjan ja kotieläinten menestyksen muillakin tavoilla. Lehmille annettiin taioilla vahvistettuja suoloja, »nuolua», joka suojeli karjaa metsänpeitolta, piti lauman koossa ja johdatti sen ajoissa kotiin sekä antoi runsaan kesämaidon. Isäntä myös muisti talon hevosia ruokkimalla ne henkilökohtaisesti tallissa.
Tulevan kesän paimeniksi ryhtyvien lasten tehtävänä oli pestä lehmänkellot. Pesuvesi juotettiin lehmille, jotta ne pysyisivät hyvin yhdessä. Paimenet saattelivat lehmät aamusella metsälaitumella maistelemaan maasta jo nousseita keväisiä kasveja. Kun paimenet päivän päätteeksi palasivat kotiin karjan kanssa, emäntä laski suola- tai jauhoastiasta kolme kertaa vettä heidän päähänsä ja toivotti:
»Paimen ylös kasvamaan,
lehmä alas lypsämään!»
Ristinpäivä oli paitsi karjan myös kalamiesten päivä. Savossa päivä aloitettiin karjan antimilla eli maitoon keitetyllä ohrapuurolla ja päivälliseksi tehtiin kalakeitto. Ainekset keittoon piti saada kalastettua, vaikka sitten avannosta jos kevät oli ollut poikkeuksellisen kylmä. Jos talossa ei ollut tuoretta kalaa tänä päivänä, kalaonni tulisi olemaan huono koko kesän.