Katse on voimaa. Eräs katseen ominaisuus on monissa kulttuureissa tunnettu ”paha silmä”. Paha silmä on katse, joka voi vahingoittaa katseen kohdetta, pilata sen ja tuottaa sille epäonnea. Pahasilmäinen voi vahingoittaa lapsia, karjaa tai peltoja vain katsomalla niitä tietyllä tavalla, useimmiten tietoisesti tai tiedostomatta kateellisena. Pahasilmäisyys ei kuitenkaan tarkoita pahantahtoisuutta sinänsä, vaan pahalla silmällä katsovat voi aiheuttaa epäonnea täysin tahattomasti, ja jopa vastoin tarkoitusperiään. Paavi Pius IX:llä kerrotaan olleen paha silmä, mutta ei siksi, että hän oli ollut pahantahtoinen ihminen. Kaikki paavin siunaukset vaan tuntuivat aiheuttavan ihmisille epäonnea. Uskoa pahaan silmään tavataan monilla luonnonkansoilla sekä laajalti Euroopassa ja Lähi-idässä. Paha silmä tunnetaan niin juutalaisessa, kristillisessä kuin islamilaisessakin perinteessä. Erityisen vahvana pahan silmän uskomukset elävät Välimeren maissa. Turkissa pahalta silmältä suojaavaa symbolia, nazar boncuğua, maalataan nykyisinkin muun muassa lentokoneiden kylkiin.

Pahan silmä perustuu ajatukselle, että ihmisen hyvä onni voi kääntyä muiden kateuden kautta häntä itseään vastaan. Klassisessa skenaariossa ulkopuoliset katsovat pahalla silmällä kehuessaan vaikkapa pieniä lapsia. Tällaisessa tilanteessa äiti ehkäisee pahan silmän sylkäisemällä maahan, koskettamalla lasta, vähättelemällä kehua, sanomalla tietyt sanat tai tekemällä jotain muuta. Pahalta silmältä on myös suojauduttu erilaisille riipuksilla ja symboleille. Mikäli pahaa silmää ei torjuta, lapsi saattaa sairastua vakavastikin. Vastasyntynyt lapsi oli kaikkein puolustuskyvyttömin pahaa silmää vastaan, joten synnyttäjät ovat vetäytyneet monissa kulttuureissa synnytyksen ajaksi yksinäiseen ja pimeään paikkaan.

Välimeren maista poiketen skandinaavisilla kansoilla usko pahaan silmään ei ole ollut yleistä. Suomalaiset ja saamelaiset sen sijaan olivat hyvin tietoisia katseen voimasta. Pahalla silmällä katsominen eli silmääminen aiheutti monenlaisia ongelmia kuten lasten kierosilmäisyyttä, yönitkettäjän eli painajaisen ilmaantumista lapseen, sukupuolisen halun tai kyvyn menettämistä ja karjan sairastumista. Pahan silmän vaikutuksen alaisen sanottiin olevan suuteluksissa.

En ole varma siitä, onko pahaa silmää Suomessakin pidetty useimmiten tahattomana seurauksena varomattomasta katseesta ja kehuista. Tahallistakin pilaamista nimittäin oli olemassa. Kansanperinteessä käytetään nimitystä kade noidista, joiden uskottiin vahingoittavan ihmisiä kateellisella katsellaan. Pahalla silmällä katsovien kerrotaan olleen ”noitia tai muuten pahasilmäisiä”. On epäselvää, oliko pahasilmäisyys suomalaisille hankittu vai annettu ominaisuus. Monissa kulttuureissa pahasilmäisyys on annettu ominaisuus, joka vain on joillakin ja toisilta se puuttui. Ihminen ei voi itse vaikuttaa pahasilmäisyyteensä. Ominaisuuden tunnistaa ihmisen silmistä, jotka ovat jollain tapaa poikkeukselliset. Pahasilmäisen silmät ovat huomiota herättävät, hypnoottiset, toisinaan jopa erittäin kauniit. Koska silmät ovat sielun peili, erikoiset silmät saattoivat olla myös myönteisempi ominaisuus, pyhän miehen tai naisen tunnusmerkki. Joka tapauksessa jostain toismaailmallisesta silmät aina viestivät.

Suomalaiset tiesivät, että kateita oli paljon. Katehia kaikki kansa, velhoja joka veräjä. Siksi he katsoivat parhaaksi puolustautua pahan silmän katseelta. Silmäämistä vastaan taisteltiin erilaisille tai’oilla ja loitsuilla eli oikeilla sanoilla. Muun muassa tällaisia sanoja lausuttiin:

Olkoon silmäis onnenrenkaat,
Älköön kateeks’ kassoko!
Mutt’ jos katteeks kasot,
Silmäis verta vuotakoo,
Räntää räpättäköö!

Eräs tapa lannistaa paha silmä oli vastata ”rumasti” oletetun pahasilmän kehuihin. Kaankaankylässä on kehujalle saatettu tölväistä: ”Vittu suuhuis, leppänen palikka painimeks!”. Sanavalinnat ovat mielenkiintoisia, koska Välimeren maissa on jo roomalaisten ajoista lähtien torjuttu pahaa silmää miehen ja naisen sukupuolielimiä kuvaaville koruilla ja käsimerkeillä. Toinen suomalainen tapa on ollut yksinkertaisesti kieltää ihmistä katsomasta ja huomauttaa, että hänellä on paha silmä. Tämä saa kuulemma katsojan häpeämään itseään, mikä taas ehkäisee pahan silmän vaikutuksen. Joillain paikkakunnilla on heitetty kateen perään kolmasti tuhkaa ja lausuttu ”Tuhkaa katteen silmille”. Myös maahan sylkäiseminen on ollut tunnettu tapa kateelta suojautuessa.

Jos ihminen kuitenkin joutui kateen alle, suuteluksiin, niin onnensa saattoi palauttaa ainoastaan loihtimalla. Suuteluksissa olevia lapsia on kylvetetty saunassa. Salmin kunnassa rajantakaisessa Karjalassa loihdittiin saunassa seuraavasti:

Nouzes luohen lohes,
Haldijane havon al
Ennen päivän nouzemistu,
Koinjumalan koittamistu,
Minun käzin käydyvän,
Kobrin koetelduvan,
Kynzin kylveteldyvän!
Ken kadehil kattonnoo,
Kierin keksinnöö,
Silmäs verdy vuodakkah,
Razvoi rapetakkah.
Ollet kodine koiru,
Peitä peä penkin al;
Ollet kyläne koiru,
Pellol veräjän taaks,
Ulloz uksen taaks,
Izändällez ildazeks,
Muul perehel murginaks!

Loitsuamisen jälkeen oli olemassa erilaisia tapoja, joilla voitiin vielä todentaa, että kateen vaikutus oli varmasti poistettu lapsesta.