Hantit ovat suomensukuinen kansa, jotka harjoittavat metsästystä ja kalastusta. Taivaannaulan haastattelema professori Juha Pentikäinen on tehnyt kenttätöitä hantien parissa vuosikymmeniä. Suomalaisen kansanuskon kannalta on hämmästyttävää, että tuhansien kilometrien välimatkasta huolimatta hanteilla ja suomalaisilla on hyvin samankaltaiset karhunpeijaisrituaalit.

Hantien ja heidän pohjoisten naapureidensa nenetsien kulttuurissa pyhien luonnonpaikkojen kunnioittaminen elää vahvana. Tämä osa hantien kulttuurista on kuitenkin jatkuvasti vaarassa tuhoutua öljy-yhtiöiden toiminnan seurauksena. Tällä hetkellä hantit käyvätkin kamppailua Siperiassa oman kulttuurinsa säilyttämiseksi.

Öljyntuotanto mullisti hantien elämän

Hanti-Mansian alue on luonnonvaroiltaan rikas. Öljyn myynnistä saatava tuotto on Venäjän valtiolle elintärkeä ja puolet maan öljystä pumpataan hantien mailta Uralvuorten takaa. Öljyntuotanto on tuonut 1980-alkaen suuria muutoksia hantien elämään. Korvaukseksi maasta öljy-yhtiöt ovat antaneet hanteille moottorikelkkoja ja bensiiniä, mutta öljyntuotanto on aiheuttanut luonnon saastumista ja tuhonnut perinteisiä elinkeinoja.

Erityisesti ongelmia on aiheuttanut Venäjän suurimpiin öljy-yhtiöihin lukeutuvan Surgutneftegazin toiminta. Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa hantishamaani Sergei Ketšimovista, joka on tullut tunnetuksi hantien pyhien paikkojen puolustajana. Ketšimov on nimitetty hantien pyhän Imlor-järven varjelijaksi. Järveä ympäröivä alue tihkuu öljyä, mutta Ketšimov vannoo pitävänsä öljymiehet poissa järveltä.

Hantien ahdingosta ei juuri uutisoida kansainvälisesti, eivätkä hantit pääse aina ulkomaille kertomaan tilanteestaan. Asia nousi uutisiin Suomessa, kun Jään reunalle -festivaalille tulossa olleen Obin ugrilaisen kansallisteatterin vierailu peruutettiin. Festivaalin järjestäjien mukaan teatterin matkustusluvan peruivat Hanti-Mansian alueen paikallisviranomaiset. Teatteriesitys olisi liittynyt osaltaan hantien pyhiin luonnonpaikkoihin. Esityksessä kerrotaan muun muassa tarina pojasta, jolta poistetaan lobotomialeikkauksessa muisti, äidinkieli ja identiteetti.

Vetoomus Numton suojelualueen puolesta

Alkuvuodesta 2016 Numton kylässä asuvat hantit ja nenetsit päättivät vedota Hanti-Mansiskin piirikunnan sekä Venäjän valtion viranomaisiin suojellakseen aluettaan öljy-yhtiöiltä. Ympäristöjärjestö Greenpeace on laatinut yhteistyössä asukkaiden kanssa asiasta viranomaisille äskettäin toimitetun vetoomuksen. Vetoomus on luettavissa venäjäksi Greenpeacen sivuilta.

Vetoomuksesta selviää, että viranomaiset aikovat muuttaa Numton luonnonsuojelualue kaavoitusta. Öljyn etsintä ja tuotanto ollaan sallimassa suurimmalla osalla luonnonsuojelualuetta, kuten myös toiminnan vaatiman infrastruktuurin – kuten teiden ja öljyputkien – rakentaminen. Öljynporaus tuo mukanaan öljyvuotoja, jätteitä sekä aiheuttaa vesistöjen saastumista. Tämä on tuhoisaa alkuperäiskansojen perinteiselle elämäntavalle. Erityisen huolissaan hantit ja nenetsit ovat heille pyhän Numto-järven kohtalosta, jonka mukaan luonnonsuojelualue on nimetty.

Hantien ja muiden Siperian alkuperäiskansojen ahdingosta ei kerrota Suomessa liiaksi asti. Valtaosa raakaöljystä tuodaan Suomeen Venäjältä, mutta harva suomalainen tulee yhdistäneeksi öljyn alkuperän suomensukuisten kansojen tuhoutuviin perinteisiin elinkeinoihin ja pyhiin luonnonpaikkoihin. Hantien äänen saisi kuitenkin kuuluvan myös täällä kaukaisen sukukansan parissa.

Greenpeacen uutinen Numto-järven tilanteesta englanniksi
Uutinen Numto-järven tilanteesta venäjäksi
Fenno-Ugrian uutinen aiheesta viroksi

Samankaltaisia artikkeleita