Syyskuun yhdentenätoista Dimitrovin piirissä Moskovan alueella järjestettiin marilaisen perinteisen uskonnon syyspalvelus Kindjakovan (Kinde-Kuryk) vuorella.
Kindjakovan vuori, jonka juurella sijaitsee kuuluisa Kindjakovan kivi, on tuttu monille kipuisille. Tänne vanhalle merjalaiselle pyhälle paikalle tullaan osoittamaan kunnioitusta ei ainoastaan Moskovasta ja sen lähialueelta, vaan myös kauempaa.
Kiven sanotaan auttavan erityisesti lapsia, mutta se auttaa myös sotilaita ja suojelee vihollisilta. On sanomattakin selvää, että kaikkiin puihin kiven ympärillä on merjalaisen tavan mukaan sidottu nauhoja ja kangaspaloja! Ne täytyy ensin kostuttaa, läheisen lähteen kirkkaalla vedellä ja kiinnittää sitten lähimpään oksaan – kun kangaspala mätänee, myös sairaus poistuu.
Vuoren juurella virtaa rauhallisesti Kimersha-joki – taas yksi alkuperäinen paikannimi. Myös metsä Kindjakovan vuorella on voimakas ja suojeltu – puut ovat ympärysmitaltaan jopa kaksinkertaisia normaaliin verrattuna. Suojelluissa paikoissa on kielletty hakata metsää. Kansanomainen kielto puiden kaatamisesta on suojellut niitä tähän päivään asti.
Täällä Kinde-Kurykilla marilaisen perinteisen omauskon edustajat toimittivat vuosittaisen syksyisen palveluksen. Suoritettuaan palveluksen osineen, Moskovan alueen tietäjä Denis Jakovlevich Jamajev selitti kärsivällisesti palveluksen merkitystä, sillä yhdessä marilaisten kanssa paikalle saapui rukoilemaan myös venäläisiä – kullattujen alttarien sijaan he kokevat läheisemmäksi marien yksinkertaisen ja vakavan luonnonuskon.
Ja metsä havisi kuin itseään ravistellen, kun oksilla hyppeli ennennäkemättömän tulipunainen orava. Pilvet hajaantuivat taivaalla, hiljainen ja lempeä aurinko tuli esiin — kuin merkkinä — rukous oli kuultu.
Käännös: Patrick O’Rourke