Uralilaista maailmaa järkytti uutinen tiistaina 10. syyskuuta, kun Udmurtian valtiollisen yliopiston humanistisen instituutin entinen johtaja ja kieliaktivisti Albert Razin sytytti itsensä tuleen Udmurtian alueparlamentin rakennuksen edessä. 79-vuotias tiedemies kuoli myöhemmin saamiinsa vammoihin sairaalassa.

Ennen henkensä riistoa Razin järjesti yhden miehen mielenosoituksen ennen alueparlamentin kokousta. Hän jakoi kokoukseen osallistuville kirjeitä, joissa hän vaati poliitikoita suojelemaan udmurttien kansaa ja kieltä. Hän myös jakoi kannanottoa, jossa hän vaati udmurtin kieltä käytettäväksi tasavallan instituutioissa. Kannanoton mukaan Udmurtian viranomaiset eivät tue tasavallan nimikkokieltä, mikä tekstin mukaan on luonut ”sietämättömän tilanteen, jonka takia vain kolmannes udmurteista puhuu äidinkieltään (pääasiassa vanhemmat ihmiset), ja lapset kasvavat venäläistetyiksi”.

Razin vaati viime vuoden kesäkuussa kolmentoista muun udmurttioppineen kanssa laaditussa avoimessa kirjeessä alueparlamenttia kieltäytymään hyväksymästä uutta liittovaltiollista kielilakia. Presidentti Putin allekirjoitti viime vuonna lain, joka muutti vähemmistökansallisuuksien tasavalloissa aiemmin pakollisen vähemmistökielen opiskelun vapaaehtoiseksi. Lakia on arvosteltu perustuslainvastaiseksi ja sitä pidetään Udmurtiassa vakavana uhkana udmurtin kielen ja sitä kautta kansan säilymiselle.

Razinilla oli mukanaan kaksi kylttiä. Yhdessä luki ”Onko minulla kotimaata?” ja toisessa dagestanilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin säe ”Jos kieleni katoaa huomenna, olen valmis kuolemaan tänään”. Alueparlamentti keskeytti tapahtuneen johdosta istuntonsa ja tapausta on alettua tutkia.

Helsingin yliopiston professorin Janne Saarikiven mukaan Razinin polttoitsemurha on surullinen osoitus siitä, kuinka vähäiset mahdollisuudet kansallisilla älymystöillä on vaikuttaa tasavaltojensa politiikkaan. Viron uralistiikan ja alkuperäiskansojen keskuksen johtaja Oliver Loode on huomauttanut, että Razinin äärimmäisen epätoivon teko tapahtui YK:n alkuperäiskansojen kielten vuonna.

Albert Razin

Alberta Razin syntyi 12. kesäkuuta 1940 Alnashin piirissä Udmurtiassa. Hänelle oli myönnetty Udmurtian kunnioitetun tieteentekijän arvonimi. Hänen väitöstutkimuksensa käsitteli maalaistyöläisen luonteen muodostumisen kysymystä. Razin kannatti ihmisen kehityksessä perinteisiä tapoja, kuten luonnon kunnioitusta, ympäristöystävällisyyttä sekä terveellistä ruokavaliota. Hän oli myös kiinnostunut maanviljelyksestä ja yhteisöjen muodostumisesta, erityisesti israelilaisista kibbutzeista (maatalousosuuskunnista).

Razin vuoden 2019 Gerber-juhlassa.

Maalaiselämän lisäksi Razinia kiinnosti udmurttien historia sekä perinteet ja hän tunsi hyvin udmurttien menneisyyttä Kultaisen Ordan sekä Volga Bulgarian ajoilta tuhat vuotta sitten. Razin oli ensimmäisiä järjestämässä udmurttien kansallista Gerber-juhlaa. Albert Razinin johdolla järjestettiin myös ensimmäinen udmurttien kansallinen kongressi vuonna 1991 ja hän oli mukana udmurttien kansallisessa ”Udmurt kenesh” -järjestössä sen alusta asti 90-luvulta lähtien. Lisäksi Razin vaikutti vuosien 1994-2003 välillä toimineessa Demen-kulttuuriyhdistyksessä.

Razin kannatti udmurttilaisiin perinteisiin ja perinteiseen elämäntapaan palaamista. Hän näki juuri perinteisessä yhteisössä kansan selviytymisen mahdollisuuden. Razin oli aktiivinen udmurttien perinteisen uskon suojelija ja hän oli myös Volgan alueen perinteisten uskojen foorumin jäsen. Gerber-juhlan lisäksi Razin järjesti säännöllisesti perinteisen uskon mukaisia toimituksia Izhkarin Kozij -puiston koivulehdossa.

Udmurtian kansallisen politiikan ministerin Larisa Buranovan mukaan Razin oli arvostettu henkilö udmurttiliikkeen historiassa. Hän oli myös tunnettu Udmurtian kulttuurisen ja poliittisen eliitin parissa. Viimeisimpänä yhteiskunnallisena asiana Razin otti kantaa Udmurtian koulujen kielten opetukseen ja udmurtin kielen opetuksen heikentämiseen.

Oman kielen merkitys

Razin kirjoitti kirjeessään viranomaisille, että ”äidinkielen vapaaehtoinen oppiminen johtaa sen lopulliseen katoamiseen. Tämä johtaa globalisaatioon, sosiaaliseen taantumiseen, eroosioon, sosiaalisten suhteiden yksinkertaistumiseen ja alkukantaistumiseen, kulttuurin tasapäistymiseen, toisin sanoen, inhimilliseen heikentymiseen.” Joulukuun 2018 ja toukokuun 2019 välisenä aikana tehty tutkimus viiden Volgan alueen tasavallan kielitilanteesta osoittaa, että näennäisesti hyvästä juridisesta tilanteesta huolimatta tasavalloissa ei käytännössä tarjota riittäviä mahdollisuuksia muun kuin venäjän kielen opiskeluun.

Udmurtin kielen puhujien määrä on vähentynyt jatkuvasti. Vuoden 2002 väestönlaskennassa kieltä puhui 463000 ihmistä, kun taas vuoden 2010 väestönlaskennassa kielen puhujiksi ilmoittautui 324000 ihmistä. Yhteensä udmurtteja on noin 560000 pääasiassa Venäjän Volgan alueella, joten omaa kieltään puhuu enää vain reilu puolet udmurteista.

Udmurtian tasavallan johto on ollut koko Venäjän federaation ajan venäläinen, ja udmurtit on jätetty sivuun oman tasavaltansa poliittisesta päätöksenteosta. Venäjänmaalaisten uutislähteiden mukaan Udmurtian tilanne on vaikea senkin takia, että tasavallan poliittiset päättäjät eivät ole yhteydessä udmurttiälymystöön, mikä jättää hyvin vähän tilaa udmurtinkielisen kulttuurin kehittämiselle.

YK:n Kansainvälisenä alkuperäiskielten vuotena on käsitelty paljon oman äidinkielen merkitystä ihmiselle. Kielitieteelliset tutkimukset osoittavat, että oman kielen tuntemus on edellytys ihmisen terveelle kehitykselle. Kielensä osaamisen kautta ihminen on kosketuksissa myös juuriinsa ja sitä kautta itseensä. Ihmiskunnan näkökulmasta kielten moninaisuuden säilyttäminen takaa monipuolisen tietämyksen maailmasta sekä ajattelun maailmankuvallisen moninaisuuden. Oikeus oman kielen käyttöön ja kehittämiseen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus.

Ohessa Razinin viimeinen haastattelu hänen kuolinpäivältään.

Albert Razinin muistotilaisuus järjestettiin 12. syyskuuta Udmurtian kansallisen teatterin tiloissa. Hänen ruumiinsa tuhkataan Jekaterinburgin krematoriossa ja hänen tuhkansa viedään hänen kotikyläänsä Kuzjumovoon.

Jutun on koostanut venäjän-, suomen-, viron- ja englanninkielisten uutisten pohjalta Taivaannaulan sukukansavastaava Patrick O’Rourke.

Lähteet

1, 2.

Aiheesta muualla

Helsingin Sanomien uutinen

YLE:n uutinen

Kuka murhasi Albert Razinin?

Venäjän kielipolitiikasta (2017)

Samankaltaisia artikkeleita