Utsjoella, kymmenisen kilometriä Karigasniemestä itään sijaitsee Sulaojan lähde, Suttesgáldu. Lampimainen Suttesgáldu on yksi Suomen suurimmista lähteistä.
Lammesta virtaa talvisinkin jäättömänä pysyvä 500-600 metrin pituinen Sulaoja eli Suttesjohka, joka laskee etelässä Basijávriin. Paikka on ollut saamelaisille pyhä ikimuistoisista ajoista.
– Tämä on paikkana todella erityinen. Vesi virtaa tänne neljän järven läpi ja jatkaa täältä Tenoon, sanoo Tiina Törmänen.
Lapin luonnossa liikkuminen on 33-vuotiaalle Törmäselle tuttua. Posiolla syntynyt Törmänen muutti nuorena Helsinkiin, josta hän palasi aikuisiällä pohjoiseen, tällä kertaa Ouluun.
Kokkina toimivan Törmäsen kuvat Sulaojasta voittivat marraskuussa erikoispalkinnon Maavalla Kodan Hiisien kuvakilpailussa.
– Olin töiden puolesta Karigasniemellä elokuusta huhtikuuhun. Siellä tutustuin saamelaisiin ja kuulin paikallisten tarinoita Sulaojan lähteestä ja sen merkityksestä, Törmänen kertoo.
Törmäsen kahdesta Suttesjohka-kuvasta toinen sai erikoispalkinnon vesistöjen ja toinen maailman pyhien luonnonpaikkojen kategoriassa.
Pohjoinen luonto vetää puoleensa
Pohjoinen luonto väkineen ja voimineen on aina vetänyt Törmästä puoleensa. Hän mainitsee, että Sulaojan lähistöllä sijaitsee myös Ailigas-niminen seitavuori.
– Saamelaisille Sulaojan vesi on pyhää ja sitä on käytetty perinteisesti kansanparannuksessa.
Kuunsiltaa Sulaojalla
Uoman rannalla kasvaa monimuotoista kasvillisuutta, kuten sammalia ja runsaasti väinönputkea, jonka saamelaiset tuntevat parantavana kasvina.
Ennen osallistumistaan Törmänen ei ollut kuullut Maavalla Kodan järjestämästä pyhiä luonnonpaikkoja esittelevästä kuvakilpailusta.
– Kaveri lähetti linkin Taivaannaulan sivuille, josta luin aiheesta ja kiinnostuin heti, hän muistelee.
Maavalla Kodan kuvakilpailu pyrkii edistämään kansojen henkisen perinnön ja luonnonperinnön suojelua. Törmäsen päätökseen vaikuttikin halu edesauttaa Sulaojan suojelua ja säilymistä luonnontilassa.
– Ajattelin että osallistuminen on tavallaan aktivistinen teko. Haluan olla suojelemassa paikkaa ja toivon, että se säilyy luonnontilassa. Haluan myös kertoa osaltani ihmisille miten hienoja paikkoja Lapin luonnosta löytyy.
Saamelaiset ovat 2000-luvulla vastustaneet Utsjoen kunnan suunnitelma rakentaa Sulaojan lähteelle vedenottamoa. Lähteen suojelussa on vedottu YK:n tunnustamaan alkuperäiskansojen oikeuteen ylläpitää ja suojella omia hengellisiä ja kulttuurisia paikkojaan.
Kuva vaatii oikean hetken
Tiina Törmänen
Tiina Törmänen on valokuvannut vuodesta 1998. Pohjoinen luonto, metsä ja yökuvaus inspiroivat häntä erityisesti.
– En ole koskaan oikein innostunut sellaisesta perusmainoskuvaamisesta. Olen pohjimmiltani pohjoisen luonnonlapsi ja tavoittelen taiteellisempaa ilmaisua, Törmänen kuvailee.
Kuvaajana hän on saanut tunnustusta jo aiemminkin. Yksi Törmäsen Suttesjohka-kuvista oli mukana sarjassa, joka palkittiin Moscow International Foto Awards -kilpailussa. Tavoitteena hänellä onkin kuvataitelijan ura.
– Olisihan se todella hienoa, jos se toteutuisi. Tulevat kuvaussuunnitelmat vähän riippuvat siitä missä päin tulee liikuttua, hän arvioi.
Kiinnostavia luonnonpaikkoja Lapissa ainakin riittää. Törmänen sanoo olevansa tällä hetkellä kiinnostunut erityisesti vedestä elementtinä.
– Minulle kuvaamisessa tärkeää on se, että en ota kuvaa ellei minulla ole siitä oikeaa tunnetta. Hetken pitää aina olla oikea kuvan ottamiseen.
Anssi Alhonen / Taivaannaula