Talossa oli talvisaikaan vähän työtä rengille. Aterioivat sitten isäntä ja renki eräänä tammikuun päivänä. Pöydässä oli tarjolla silakkaa ja leipää. Syödessään isäntä sanoi: “Kyllähän se on tuo lohi hyvää näin tammikuussa”. ”Silakoitahan nämä ovat”, ihmetteli renki. ”Elleivät nämä ole lohia, saat lähteä heti talosta kävelemään.” ”Noo, lohiahan nämä ovat mutta näyttävät olevan sitä pienempää lajia”, myönteli renki.

Tulipa sitten kesä ja heinäaika, jolloin talossa oli kiirettä. Eräänä iltana isäntä ja renki tulivat heinäpellolta. Renki huomasi kissan istuvan talon katolla ja sanoi isännälle: ”Katsopas isäntä, kun karhu istuu katolla”. ”Kissahan tuo on”, vastasi isäntä. ”Ellei se ole karhu, niin minä lähden talosta heti paikalla.” ”Noo, kyllähän se karhu on, mutta se on sitä pienempää lajia”, arveli isäntä.