Kuva: Olli Tasso.
Taivaannaula julkaisee kevättalven aikana käännöksiä kansainvälisen Hiisien kuvakilpailun voittajien haastatteluista. Tällä kertaa julkaisemme Olli Tasson haastattelun. Virolaisen Hiite Maja -säätiön tekemän haastattelun on kääntänyt suomeksi Patrick O’Rourke.
Suomalaisen harrastajavalokuvaajan Olli Tasson ottama kuva voitti Hiisien kuvakilpailun pyhien vesien palkinnon. Kuvassa on Pirkanmaan Akaassa sijaitseva Kailanmäen pyhä lähde, jonka tyynellä pinnalla ja ympäröivässä rehevässä vihreydessä lepää sumea iltahämärä.
Kysyimme Olli Tassolta miten hän osaa nähdä pyhät paikat niin kauniisti nähdä, ja miten voittokuva on syntynyt.
Miten päädyitte meidän kuvakilpailuun, miten löysitte siitä tietoa?
OT: Osallistuin jo viime vuoden Hiisi-kuvakilpailuun, josta kuulin ensimmäistä kertaa silloin Taivaannaula ry:n kautta. Osallistun harvakseltaan Taivaannaulan tapahtumiin, mutta seuraan heitä kuitenkin Facebookin kautta säännöllisesti. Tänäkin vuonna huomasin kilpailun kun Taivaannaula tiedotti siitä, vaikka osasin kilpailuanne jo odottaakin.
Mitä teette yleisesti, millä alalla työskentelette?
OT: Työskentelen ”digisairaanhoitajana” Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Olen siis virallisesti sairaanhoitaja, mutta tällä hetkellä olen mukana erilaisten digitaalisten palveluiden kehitystyössä.
Oletteko olleet tekemisissä pyhien luonnonpaikkojen aiheen kanssa aiemmin?
OT: Olen harrastanut valokuvausta melkein kymmenen vuotta, ja sitä kautta olen ollut jo pitkään kiinnostunut kaikenlaisista luontokohteista. Kihlattuni on ollut jo pidempään kiinnostunut pyhistä luonnonpaikoista ja muinaismuistokohteista, ja hän tutustutti minutkin aiheeseen noin kolme vuotta sitten. Olemme käyneet useissa pyhissä luonnonpaikoissa yhdessä, ja olen viime aikoina yrittänyt aktiivisemmin lähteä valokuvaamaan näitä erilaisia kohteita.
Minkälaisia vaikutelmia voittokuvaan tallennettu paikka synnytti?
OT: Kuvan paikka on melko piilossa, ja pyhänä paikkana tämä vaikutti ehkä ”unohdetulta”. Uskoisin että kohteen ympäristössä liikkuu kyllä ihmisiä ulkoilemassa, mutta en usko että paikan historia tai perimätieto on kovinkaan hyvin tiedossa. Internetistäkin oli aika vaikea löytää kovin kattavaa historiaa tästä paikasta. Joka tapauksessa lähteen rehevä ympäristö oli kaunis ja rauhallinen. Lähteen ympäristön hiljaisuudesta pystyi edelleen aistimaan tiettyä pyhyyttä.
Mitä haluaisitte suositella kuvaamisesta kiinnostuneille, jotka eivät ole aiemmin kuvanneet pyhiä paikkoja?
OT: Parhaat kuvat syntyvät yleensä sellaisesta paikasta joka herättää tunteita itsessä ilman kameraakin. Itse koin tämän paikan erityisenä sen hiljaisuuden vuoksi, ja viivyin siellä omassa rauhassa pitkään. Kiersin lähdettä useaan kertaan ilman kameraa, ja aistin paikan tunnelmaa aikani. Vasta sitten sommittelin kuvan niin, että tunnelma välittyisi mahdollisimman hyvin myös kuvan kautta. Mieluisassa paikassa kannattaa siis viettää aikaa, niin tunnelmalliset kuvat syntyvät helposti.
Olli Tasso lisäsi voittokuvaansa seuraavan kuvatekstin:
Tämä pieni pyhä lähde sijaitsee minun kotipaikkakunnassani Akaalla. Lähde otettiin huomioon vasta hiljattain Taivaannaulan järjestämän hiisien kartoitustyön yhteydessä. Lähde on varsin pieni ja sijaitsee peltojen keskellä pienessä metsikössä mäen rinteessä. Kasvillisuus oli myöhäiskeväälle ominaisesti rehevää ja lähteen takaa paistava ilta-aurinko peilautui veden pinnalla. Lähteen luo ei vie yksikään tieviitta eikä ole infokylttiäkään, josta voisi lukea lähteen historiasta. Vanha muinaismuisto on piilossa maastossa. Perinteet kertovat, että lähteestä on viety parantavaa vettä muun muassa lasten suusairauden, sammaksen, pesemiseksi.
Kaikkiin voittokuviin voi tutustua tällä sivulla.
12. kertaa järjestetty Hiisien kuvakilpailu on ollut viime vuosina kansainvälinen ja suunnattu rajan takana ennen kaikkea heimokansoille. Kilpailun palkintoja on mennyt Suomeen aiemminkin. Tiina Törmäsen kuvat (1, 2) Saamenmaan Suttesjohkan (Suttesája, Sulaoja) lähteestä saivat vuoden 2014 Pyhien vesien sekä Maailman palkinnot.
Hiisien kuvakilpailu järjestetään myös vuonna 2020. Kilpailun tavoitteena on pyhien paikkojen luonnon- ja kulttuuriperinnön tallentaminen ja arvostaminen sekä sukukansojen yhteistyön tiivistäminen. Vuoden 2019 kuvakilpailuun lähetettiin kuvia 12 uralilaisen kansan pyhistä paikoista.
Uutinen: Hiite Maja -säätiö. Käännös: Patrick O’Rourke.