heinä 13, 2009 | Yleinen
Theodor Kittelsen – Pesta i trappen (1896) Lueskelin šintolaisten tavoista. Šintolaisille kuollut ruumis on epäpuhdas, vaarallinen ja voimakas. Kuolleen ruumiin vaurioittamista pidetään vakavana rikoksena. Tästä syystä šintolainen voi olla vastahakoinen...
heinä 7, 2009 | Yleinen
Näitä haltioita, mitkä hyviä, mitkä pahoja, luultiin koko luonto täynnänsä olevan, ilmassa, maassa ja maan allaki. Ei ollut järveä, saarta, nientä ja lahtea, ei metsää, korpea, suota, kangasta, ahoa ja laaksoa, ei mäkeä, vuorta ja kukkulaa, ei lähdettä, puroa, jokea...
heinä 7, 2009 | Yleinen
Vanha kansa uskoi saunan parantavaan voimaan. Terveyssaunassa parannettiin sairauksia, poistettiin kipuja ja nostatettiin neitojen lempeä. Seuraavaksi käyn läpi muutamia saunaan yhdistettyjä jumalia ja haltijoita. Kirjoituksen lopussa on Lönnrotin kuvaus tyypillisestä...
heinä 6, 2009 | Yleinen
Karjalainen karsikkopuu. Muinaisille virolaisille torstai oli pyhä päivä. Torstai oli Toorun eli Taaran eli Torin päivä kuten päivän nykyinen suomalainen nimikin vihjaa. Muinaisvirolaiset eivät kuulemma tehneet töitä torstaisin vaan kokoontuivat iltaisin pyhään...
heinä 6, 2009 | Yleinen
Vanha kansa osasi muistaa paikanhaltijoita. Elias Lönnrot kirjoittaa Muinaisten loitsurunojen esipuheessaan: Vieraaseen paikkaan tahi vieraalle maalle tullessa piti, ennenkuin astui jalkansa siihen, uhrata mynttiraha tahi muu mitalinpalanen, joka nakattiin maahan...
