Haltijat

heinä 7, 2009 | Yleinen

Näitä haltioita, mitkä hyviä, mitkä pahoja, luultiin koko luonto täynnänsä olevan, ilmassa, maassa ja maan allaki. Ei ollut järveä, saarta, nientä ja lahtea, ei metsää, korpea, suota, kangasta, ahoa ja laaksoa, ei mäkeä, vuorta ja kukkulaa, ei lähdettä, puroa, jokea...

Saunan väkeä

heinä 7, 2009 | Yleinen

Vanha kansa uskoi saunan parantavaan voimaan. Terveyssaunassa parannettiin sairauksia, poistettiin kipuja ja nostatettiin neitojen lempeä. Seuraavaksi käyn läpi muutamia saunaan yhdistettyjä jumalia ja haltijoita. Kirjoituksen lopussa on Lönnrotin kuvaus tyypillisestä...

Pyhimmät päivät

heinä 6, 2009 | Yleinen

Karjalainen karsikkopuu. Muinaisille virolaisille torstai oli pyhä päivä. Torstai oli Toorun eli Taaran eli Torin päivä kuten päivän nykyinen suomalainen nimikin vihjaa. Muinaisvirolaiset eivät kuulemma tehneet töitä torstaisin vaan kokoontuivat iltaisin pyhään...

Vieraalla maalla

heinä 6, 2009 | Yleinen

Vanha kansa osasi muistaa paikanhaltijoita. Elias Lönnrot kirjoittaa Muinaisten loitsurunojen esipuheessaan: Vieraaseen paikkaan tahi vieraalle maalle tullessa piti, ennenkuin astui jalkansa siihen, uhrata mynttiraha tahi muu mitalinpalanen, joka nakattiin maahan...

Kansanparannus – Karhunhampaita ja kohtalonnuolia

kesä 26, 2009 | Tavat, taidot, uskomukset, Yleinen

Kansanparantajat Kansanparantaja oli arvostettu ja tärkeä henkilö oman yhteisönsä keskuudessa. Parantaja oli usein samalla tietäjä. Tietäjä oli aina poikkeusyksilö, jota pelättiin ja kunnioitettiin. Tietäjä oli yhteisönsä henkinen johtaja. Hänen apuunsa käännyttiin,...

Maaria emoinen

kesä 24, 2009 | Yleinen

Kaarle Krohn kirjoittaa Suomalaisten runojen uskonnossaan: Kun Porthanin aikoina oli kuuluisalta suomenkarjalaiselta loitsijalta kysytty, ketä hänen pakanalliset esivanhempansa olivat korkeimpana jumalana pitäneet, tämä oli vastannut: ”vanhaa Väinämöistä ja...