Lähteen sanoja

Suomesta tunnetaan useita pyhiä lähteitä, joihin on uhrattu, tunnetuimpina ehkä Pyhän Laurin lähde Janakkalassa ja Pyhän Johanneksen lähde Turun Kupittaalla. Erityisesti juhannusyö oli otollista aikaa antaa uhrilahjoja lähteen haltijalle. Haltijalta...

Karhun väkeä ja hirven heimoa

Matti Sarmelan sivuilta löytyy ylenmäärin tietoa karhun merkityksestä vanhalle kansalle. Teksti itsessään taitaa olla peräisen Perinneatlas-teoksesta. Lainaan tähän mielenkiintoisen pätkän, joka käsittelee muinaissuomalaisten (oletettuja) karhu- ja hirviklaaneja sekä...

Kuoleman väki ja paikat

Muutama sana hautausmaan haltijasta. Tämä on jatkoa aiempaan Kalma-viestiini. Lähteenä on taas Kaarle Krohnin Suomalaisten runojen uskonto. — Kirkonväki, hautausmaan haltija ja sotatantereen väki Ennen vanhaan oli tapana ajatella, että vainaja asui omassa...

Vainajien muistamisesta

Tässä on taas yksi hieno lainaus Kaarle Krohnin kirjasta Suomalaisten runojen uskonto. Tämä uskonto on kautta aikojen vallinnut ihmiselämän koko toiminnan. Kaikissa pyhäin vietoissa ja arkielämän askareissa on vainajia muisteltu. Jokaisessa yrityksessä on niiden apua...

Henkien päivä

Virossa ei kekri-sanaa tunneta, mutta ”henkien päivän” (2/11) vietosta on 1600-luvulta alkaen kyllin kuvauksia, jotka todistavat juhlan yhteistä alkuperää. Koillis-Virossa vielä 1830:n tienoilla jokaisen talon isäntä laitatti sinä päivänä aterian...

Kalma

Theodor Kittelsen – Pesta i trappen (1896) Lueskelin šintolaisten tavoista. Šintolaisille kuollut ruumis on epäpuhdas, vaarallinen ja voimakas. Kuolleen ruumiin vaurioittamista pidetään vakavana rikoksena. Tästä syystä šintolainen voi olla vastahakoinen...