Onni ja kohtalo kansanperinteessä

Onni ja kohtalo kansanperinteessä

Onnen ja kohtalon suhde on kansanperinteessä kaksijakoinen. Toisaalta ihmisen onni eli »osa» nähtiin kohtalonomaisena ja syntymässä saatuna, ja se ohjaa elämän kulkua. Onnella on voitu myös viitata ihmisen haltijasieluun eli »luontoon». Haltijasielulla selitettiin...
Talonpaikan valinta

Talonpaikan valinta

Talon paikan valintaa on pidetty entisaikaan tärkeänä, jotta ihmisillä olisi »hyvä siinä ollaksensa, armas aikaellaksensa». Ensin piti varmistaa veden saanti. Sopivan kaivonpaikan merkkejä olivat muun muassa pajukot ja heinässä pitkään viipyvä kaste. Voitiin myös...
Talonpoikainen kauneudentaju

Talonpoikainen kauneudentaju

Sivistyneistön kirjallisissa kansankuvauksissa maaseuturahvas on usein esitetty ihailtavan rehellisenä, voimakkaana ja hyväntahtoisena, mutta myös auttamattoman hitaana ja kömpelönä. Mielikuva ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Asia oli pikemminkin päinvastoin:...

Maan tervehdys

Kuva: Ismo / Creative Commons BY-NC 2.0 Kun taloon muutti asumaan uusi ihminen, kuten palkollinen tai miniä, toi hän anteja maanhaltijalle ja lausui esimerkiksi seuraavanlaiset sanat: »Terve maa, terve manto, Terve maanhaltija, Terve minä!» Näin taloon muuttanut pääsi...
Terva kansanperinteessä

Terva kansanperinteessä

Tervaa on valmistettu Suomen alueella todennäköisesti tuhansia vuosia. Tervalla on perinteisesti suojattu kaikki puiset rakennelmat, jotka joutuvat tekemisiin kosteuden kanssa: katot, laivat ja veneet, sukset. Nauloja on suojattu ruostumiselta upottamalla ne kuumaan...
Nainen ja äiti itämerensuomalaisessa mytologiassa

Nainen ja äiti itämerensuomalaisessa mytologiassa

»Voi mun armas äitiseni, ihana imettäjäni, kultainen kulettajani, armas maion antajani!» Itämerensuomalaisessa mytologiassa on piirteitä, joista voidaan tulkita maailman syntyneen naisesta. Alkuäiti synnyttää Väinämöisen tai Väinämöisen isän, mistä alkaa maailman...
Kevään ensimmäinen ukkonen

Kevään ensimmäinen ukkonen

Kansanuskossa ensimmäisellä ja viimeisellä – aloittavalla ja päättävällä – on ollut erityinen merkitys. Tämän takia kevään ensimmäisen ukkosen on saatettu ajatella olevan ukonilmoista väkevin. Kun jyrähdykset kuuluivat ensimmäisen kerran, piti juosta...
Eräkulttuuri paikannimissä

Eräkulttuuri paikannimissä

Erämaa on vanhastaan tarkoittanut nautinta-aluetta, johon tietyn yhteisön jäsenillä on ollut eränkäyntioikeus. Se on tarkoittanut oikeutta metsästää, kalastaa ja kaskiviljellä alueella. Sisämaan paikannimet ovat säilyttäneet runsaasti jälkiä vanhasta eräkulttuurista....
Tulenteko

Tulenteko

Kansanrunoudessa ensimmäinen tulikipuna isketään taivaassa alkumeren yllä. Tulikipuna putoaa maahan ja se löydetään lopulta lohen vatsasta tai kannon alta. Ihmiset tuovat sen metsästä tupaan, jossa valkeasta huolehditaan ja sen annetaan levätä öisin kipunana tulisijan...
Karjalankarhukoira kansanperinteessä

Karjalankarhukoira kansanperinteessä

Perinteinen karhunmetsästys koirien kanssa vaatii paljon, niin metsästäjiltä kuin koiriltakin. Tapana on ollut, että yhden tai korkeintaan muutaman metsästäjän ja koiran pyyntiporukka kiertää erämaita metsän kuningasta jäljittäen. Karhu on älykäs, väkivahva ja sen...