Heinäkuun toista päivää on kutsuttu Heinä-Maijaksi. »Maaria haravat hakee, piiat pientareelle kutsuu». Kesannon teko lopetettiin ja aloitettiin heinänteon valmistelut, kuten kaluston kunnostaminen ja viljavainioiden piennarten niitto.
Heinä-Maijan keleistä pääteltiin sään laatua koko heinänteon ajaksi tai seuraavaksi kahdeksi viikoksi taikka 40 päiväksi. Toivottiin siis aurinkoista Heinä-Maijaa, jotta sydänkesän heinätyöt saatiin helpoiten valmiiksi.
Päivän molemmin puolin kylvettiin naurista, tupakkaa ja liinaa. Sanottiin, että Heinä-Maijana kylvetyistä nauriista tulee suuria ja makeita. Toisaalta päivällä vältettiin työntekoa. Längelmäellä tallennetun tiedon mukaan Heinä-Maijana pellot olivat pyhiä. Pelloille ei menty koko päivänä, jotta vilja menestyisi ja sato onnistuisi.
Kirjoittaja: Anssi Alhonen.