Lisätietoja: Taivaannaula

Taivaannaula ry on vuonna 2007 perustettu kotoperäistä luonnonuskoista perinnettä eli suomenuskoa ja sitä kautta suomalaista kulttuuriperinnettä jatkava, edistävä ja siitä tietoa jakava järjestö.

Taivaannaulan kekri 2014

Antimia: leipää, veriohukaisia, marjapiirakkaa, leivonnaisia, lihahyytelöä, omenia ja hunajaa.

Taivaannaula juhlistaa kekriä Tampereella 24.10.-26.10.2014. Juhla alkaa perjantai-iltana ja päättyy sunnuntaina. Ilmoittaudu juhlaan tästä linkistä!

Kekri on ollut vanhalle kansalle vuoden suurin juhla: satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä. Peltotyöt oli saatu päätökseen ja karja talvisuojaan. Oli aika nauttia sadonkorjuun antimista ja varmistaa tulevan vuoden onni ja hedelmällisyys.

Taivaannaulan kekrin ohjelmassa on perinteisiä kekrin tapoja, lauluja, leikkejä, ruokia ja kansanperinteen työpajoja. Lisäksi pyrkimyksenä on vierailla hiidessä eli kansanperinteen tuntemalla pyhällä luonnonpaikalla.

Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille. Tervetuloa!

Vanhan kansan kekri

Kekrin kalendaarinen sijainti on vaihdellut syyskesästä myöhäissyksyyn. Jopa saman pitäjän eri taloissa vietettiin kekriä eri aikoina. Kenen työt joutuivat ennen muita, se talo vietti kekriä muita ennen. Myöhemmin kekrin vietto vakiintui marraskuun 1. päivään. Kekrin nimi (myös muodossa köyri, köyry, keyri ja keuri) juontaa pyörää ja kiertoa tarkoittavasta kantasuomalaisugrilaisesta sanasta *kekraj.

Kekrinä viettoon kuuluivat taiat, joilla varmistettiin sato-onni ja huolehdittiin karjan, lampaiden ja hevosten menestyksestä. Kekriyönä uhrattiin lammas eläinten suojelijoille ja sen luut vietiin lammaskarsinaan onnen säilyttämiseksi. Eläimille annettiin parasta ruokaa ja isäntä kävi ruokkimassa hevosensa henkilökohtaisesti.

Kuva: Köyritär Maaningalla 1927. Ahti Rytkönen / MuseovirastoKuva: Köyritär Maaningalla 1927. Ahti Rytkönen / Museovirasto

Kekriaamuna noustiin varhain pirttiä lämmittämään, mikä ennusti virkeää tulevaa vuotta. Viimeisenä herännyttä kutsuttiin »köyriksi». Aamulla valmistettiin rieskaleipää, lihaa, kalaa, viiliä, maitoa ja talkkunaa. Myöhemmin tehtiin paisti perunoista, lihasta ja makkarasta. Päivän mittaan maisteltiin viinaa ja kekriä varten pantua olutta. Kaikkia juhlaruokia vietiin ensin haltijoille riiheen, uhripuulle tai uhrikivelle.

Kekrinä ruokaa piti tarjota kaikille syöjille, keitä vain olivat, tuttuja tai tuntemattomia. Anteliaisuus toi talolle hyvää onnea. Ruokaa piti syödä yhdeksän kertaa eikä sitä saanut korjata pois pöydiltä. Isännän piti humaltua päivän mittaan, jotta vilja kasvaisi hyvin. Toisaalta kylväjä, joka toimitti talon kylvöt, ei saanut olla päissään, muuten sato menisi pilalle.

Kekrinä lapset myös liikkuivat talosta toiseen naamioituina »köyrimörköinä». Hieman pelottavampi versio olivat »köyripukit» tai »köyrittäret», joiden asuna oli nurinpäin käännetty turkki. Vierailijat vaativat kestitystä. Jos sitä ei saanut, rupesivat he särkemään uunia. Yleensä sopuun kuitenkin päästiin ja kekrivieraat esittivät leikkejä ja tansseja.

Vainajien henkien uskottiin myös vierailevan kekrinä. Hengille lämmitettiin sauna, lämmitettiin vedet ja vietiin vastat, saippuat ja pyyheliinat. Kun henget olivat kylpeneet, talonväki meni saunomaan ja jätti tupaan katetun ruokapöydän odottamaan henkiä, että he saivat »rauhassa ravita».

Juhlapaikka

Uhrikivi pellolla.

Juhlapaikkana on historiallisesti merkittävä Aitolahden työväentalo Näsijärven rannalla. Työväentalo sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä vain 15 km ajomatkan päässä Tampereen keskustasta.

Paikalla on patjamajoitus. Patjoja on paikan puolesta 20 kappaletta ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä tai erityistarpeiden perusteilla. Muut osallistujat majoittuvat omille patjoilleen tai makuualustoilleen.

Osallistumismaksu

Kekrin osallistumismaksu kattaa ohjelman, ruoat, majoittumisen ja saunan.

Osallistumismaksut

Taivaannaulan jäsen 25 €
Ei-jäsenet 35 €
Kaikki alle 15-vuotiaat 18 €
Samassa sängyssä vanhemman kanssa nukkuvat alle kouluikäiset lapset ilmaiseksi

Saat maksuohjeet sähköpostiisi ilmoittautumisen jälkeen.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu erillisellä lomakkeella. Ilmoittautumisaika päättyy 1.10.2014. Tämän jälkeen voi kuitenkin tiedustella mahdollisia ylijääneitä paikkoja.

Avaa ilmoittautumislomake tästä linkistä!

Ilmoittautuminen on sitova, eli maksettua osallistumismaksua ei palauteta, mikäli et pääsekään osallistumaan.

Tapahtuma Facebookissa

Tapahtuma löytyy Facebookista täältä.

Lisäkysymykset

Tapahtuman yksityiskohdista ja järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin osallistujille ennen tapahtumaa sähköpostilistan kautta. Ilmoittautujat liitetään automaattisesti tuolle sähköpostilistalle.

Lisäkysymyksiä voi esittää sähköpostitse osoitteeseen kekri@taivaannaula.org tai kommentoimalla tätä kirjoitusta. Tarkempia tietoja juhlasta lähetetään osallistujille sähköpostitse hyvissä ajoin ennen juhlaa.

Tervetuloa kekriin!

Lisää aiheesta:

Suunnittele tunnus Taivaannaulalle – kilpailu on avattu!

karjalakoristelu

Taivaannaulan toiminnassa tuli tänä vuonna täyteen jo seitsemäs vuosi, mutta yhdistyksellä ei ole koskaan ollut varsinaista omaa graafista tunnusta. Nyt onkin korkea aika valita sellainen!

Taivaannaula järjestää tunnuksen suunnittelusta kaikille avoimen kilpailun. Kilpailuun voivat siis osallistua niin yhdistyksen jäsenet kuin yhdistyksen ulkopuolisetkin henkilöt. Lisätiedot kilpailuun osallistumisesta löydät tältä sivulta.

Ehdotukset tulee lähettää yhdistykselle lokakuun alkuun mennessä.

Mikä tunnus?

Tunnus tulee olemaan yhdistyksen virallinen symboli ja siten näkyvästi esillä Taivaannaulan toiminnassa: kalenterissa ja muissa painotuotteissa, yhdistyksen lipussa, verkkosivuilla, videoissa, tapahtumissa, mahdollisesti myös vaatteissa.

Tunnuksen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

Aihe

Tunnuksen tulee kuvata Taivaannaulan toimintaa eli suomalais-karjalaisen rahvaan luonnonuskoista kansanperinnettä. Tunnuksen aihe voi siis tulla kansankulttuurista, perinteisistä symboleista, kuvioinneista, koristeluista tai kansanrunouden myyttisistä mielikuvista.

Taivaannaula viittaa nimenä pohjantähteen eli naulatähteen. Taivaannaula kiinnittää taivaankantta kannattelevan maailmanpylvään taivaankannen keskikohtaan. Tätä mielikuvaa voi hyödyntää tunnuksen suunnittelussa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Liitä kilpailuehdotukseen mukaan lyhyt kuvaus tunnuksen aiheesta.

Värit

Tunnuksen tulee toimia sekä värillisenä että mustavalkoisena.

Koko

Tunnuksen tulee olla tunnistettavissa sekä pienessä että suuressa koossa.

Ehdotuksen lähettäminen

Tallenna oma ehdotuksesi kuvatiedostoksi (kaikki yleisimmät tiedostomuodot käyvät) ja lähetä se sähköpostitse osoitteeseen hallitus@taivaannaula.org.

Kuvan tekotapa on siis vapaa. Voit vaikka piirtää tunnuksen käsin ja valokuvata sen tai piirtää suoraan koneella. Tärkeintä kuvakilpailussa on itse kuvio ja siihen liittyvä symboliikka.

Samasta osoitteesta hallitus@taivaannaula.org voi tiedustella lisätietoja tunnukseen ja kilpailuun liittyen.

Kilpailun aikataulu

Kilpailuehdotukset tulee lähettää lokakuun 1. päivään mennessä. Taivaannaula ry valitsee voittajan kekrinä 2014.

Palkinnot

Paras ehdotus palkitaan Taivaannaulan uudella alkusyksystä julkaistavalla seinäkalenterilla. Lisäksi kilpailun voittanut ehdotus esitellään Taivaannaulan verkkosivuilla ja Facebookin Suomenusko-sivulla.

Onnea kilpailuun!

Lisää aiheesta:

Ilmoittaudu kekriin 2014

Sivussa

Nimi
Sähköposti
Puhelinnumero
Oletko Taivaannaulan jäsen?
Olisitko kiinnostunut toimimaan avustajana keittiöryhmässä?
Allergiat ja erityisruokavaliot
Mukana tulevat lapset
Autoilijan lisätietoja
Työpajat
Kommenttejä tai kysymyksiä?

Lisää aiheesta:

  • Ei aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kuvia Laurin päivän retkeltä

Viime sunnuntaina Laurin päivänä järjestettiin Taivaannaulan retki Janakkalaan. Retken kohteena oli ajankohdan mukaisesti Laurinmäki, jossa opas esitteli meille paikallista torpparimuseota. Opastuksen jälkeen jatkoimme läheiselle Laurin lähteelle ja hiiteen. Retken lopuksi kapusimme vielä Hakoisten upealle linnavuorelle.

Mukana oli tuttuun tapaan niin uusia kuin ennestään tuttujakin ihmisiä. Tässä muutama Maija Lehtisaaren ottamia kuvia retkeltä.

Lähteen heijastus

Heijastus Laurin lähteestä.

Anteja kivellä

Antimia hiiden uhrikivellä.

Ruokailu hiidessä

Ruokailu hiidessä. Ruokaa riitti ja hyvää oli!

Hakoisten linnavuoren laella

Linnavuoren laella ihailtiin maisemia.

Lisää aiheesta:

A. W. Yrjänä päähenkilöksi Taivaannaulan avustamaan Ukonvaaja-dokumenttiin

Hiisi

Kuten aikaisemmin uutisoitiin, Taivaannaula on mukana avustamassa Helomedia Oy:n keväällä käynnistynyttä Ukonvaaja-dokumenttihanketta.

Ukonvaaja on Helomedian visuaalisesti kunnianhimoinen kokopitkä dokumenttielokuva luonnonuskonnosta, itämerensuomalaisesta mytologiasta ja maanläheisestä kansanperinteestä. Voit lukea hankkeesta lisää täältä.

Hankkeesta on nyt kerrottavana suuria uutisia, sillä CMX-yhtyeestä suurelle yleisölle tuttu muusikko-runoilija A.W. Yrjänä on varmistunut dokumentin päähenkilöksi.

Yrjänän ja CMX:n tekstit sisältävät vaikutteita suomalaisesta mytologiasta, joten Yrjänä oli luonnollisesti kiinnostunut lähtemään mukaan hankkeeseen. Taustastaan huolimatta hän tulee lähestymään aihepiiriä ”jokamiehen” roolissa ja tutustuu dokumentin kautta myös hänelle ennestään tuntemattomiin asioihin.

Dokumentin joukkorahoituksen kokoaminen on edistynyt hyvin. Koossa on jo yli puolet joukkorahoituksen avulla kerättävästä kymmenentuhannen euron minimisummasta. Joukkorahoituskampanja jatkuu elokuun loppuun saakka.

Lisää hankkeen tukijoita kuitenkin vielä tarvitaan, jotta elokuvasta tulee todellisuutta! Tiedon levittämistä tarvitaan, jotta tukisumma saadaan täyteen keräysajan puitteissa. Lisätietoja dokumentin joukkorahoituksesta löytyy Mesenaatti.me-palvelussa. Dokumentilla on myös omat verkkosivunsa sekä Facebook-sivu. Myös Taivaannaulan sivuilla seurataan hankkeen edistymistä.

Lisää aiheesta:

Kuvia kesäleiriltä

Tässä kuvagalleria Taivaannaulan suomalais-virolaiselta kesäleiriltä Ritvalan kylästä. Leirikuvauksen voit lukea tästä linkistä!

Lisää aiheesta:

Laurin päivän retki Janakkalaan

Laurinlähde

Taivaannaula järjestää elokuun 10. päivä opastetun retken Janakkalan Laurinmäen sekä Hakoisten linnavuoren maisemiin.

Perimätietoa

Janakkala on ollut viime aikoina uutisissa muinaislöytöjensä takia, ja alue lieneekin ollut merkittävää muinaista hämäläistä asuinseutua. Laurinmäellä on aikoinaan järjestetty Laurin päivänä suuria juhlia ja markkinoita. Pidoissa uhrattiin uhrilähteeseen, josta on myöhemmin löydetty muun muassa vanhoja rahoja ja neuloja. Vasta kirkon kielto 1700-luvulla lopetti tavan. Lähteen läheisyydessä sijaitsee myös hiisi eli uhrilehto.

Ohjelma

Tapaamme sunnuntaina 10. elokuuta Janakkalan Pyhän Laurin kirkon parkkipaikalla (Hakoistentie 345, 14240 Janakkala) klo 12.00. Siirrymme sieltä Laurin lähteelle ja hiiteen. Ohjelmassa on myös alueella sijaitsevan Laurinmäen torpparimuseon esittelykierros. Tämän jälkeen siirrymme muutaman kilometrin päähän tutustumaan Hakoisten linnavuoreen. Retki kestää 3-4 tuntia.

Retkellä järjestetään yhteisruokailu, johon jokainen osallistuja tuo ruokaa itselleen ja jaettavaksi. Erikoisruokavaliot ja allergiat on hyvä huomioida siten, että osaa kertoa tuomiensa ruokien sisällöt ja ainesosat.

Hiiteen voi myös halutessaan tuoda omia anteja. Näiden tulee olla leikkaamattomia (esimerkiksi piirakat ja leivät leikataan vasta paikan päällä), itse tehtyjä, omassa maassa kasvatettuja tai paikallisista tai kotimaisista aineksista valmistettuja. Hyviä anteja ovat esimerkiksi leivät, piirakat, olut, voi, oman kasvimaan kasvit, jne. Näistä tuomisista annetaan ensimmmäinen osa hiidelle ja loput yhteisruokailuun jaettaviksi.

Uhrilähteelle voi tuoda anniksi esimerkiksi kolikoita tai veistettävää hopeaa. Jos lähteestä ottaa vettä itselleen, niin siitä annetaan anti kiitoksena.

Osallistuminen

Retkelle ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Taivaannaulan toiminnasta ja Janakkalan alueen perinteistä kiinnostuneet ihmiset. Paikalle pääsee helposti esimerkiksi Helsingistä (96 km), Tampereelta (94 km) tai Hämeenlinnasta (11 km).

Retken osallistumismaksu on viisi euroa, joka maksetaan käteisenä paikanpäällä. Maksu kattaa varsinaisen osallistumisen retkelle sekä museoalueen esittelykierroksen.

Retkelle voi ilmoittautua lähettämällä viestin osoitteeseen lauri@taivaannaula.org. Merkitse viestiin osallistujien nimet ja puhelinnumerot sekä mahdolliset lisätiedot. Ilmoittautumisaika päättyy viikkoa ennen retkeä eli sunnuntaina 3. elokuuta.

Kyydeistä ja muusta tiedotuksesta

Viikkoa ennen juhlaa käyttöön otetaan myös sähköpostilista, jonka kautta voi kysellä tai tarjota autokyytejä tapahtumaan. Sähköpostilistan kautta myös tiedotetaan mahdollisista retkeä koskevista tiedoista ja viime hetken muutoksista.

Retkelle on luotu Facebook-tapahtuma, joka löytyy täältä.

Tervetuloa retkelle!

Lisää aiheesta:

Ukonvaaja – dokumentti suomalaisesta perinteestä joukkorahoituksen voimin

Ukonvaaja-dokumenttielokuva

Suomalaisilla on tapana ajatella, että luonnonuskoiset perinteet kuuluvat toisille mantereille ja kaukaisten kansojen pariin. Kuitenkin perinteisen luonnonuskonnon tavat, uskomukset ja pyhät paikat ovat olleet osa suomalaisten arkea ja juhlaa vielä joitakin sukupolvia sitten. Suomalainen rahvaan kulttuuriperintö on tässä suhteessa harvinaisen rikas ja ainutlaatuinen, jopa kansainvälisesti vertailtuna.

Taivaannaula on omassa toiminnassaan jatkanut suomalaisten etnisiä uskomusperinteitä lähes kymmenen vuoden ajan sekä koonnut laajaa tietovarantoa maanläheisestä kansanperinteestämme. Olemme nyt myös mukana avustamassa Helomedia Oy:n Ukonvaaja-dokumenttihanketta, jonka tarkoituksena on tuoda suomalaisen perinteen tavat ja kertomukset valkokankaalle.

Kunnianosoitus luonnolle ja kulttuuriperinnölle

Helomedia Oy:n mukaan Ukonvaaja on visuaalisesti kunnianhimoinen ja kulttuurihistoriaamme kunnioittava dokumenttielokuva suomenuskosta – luonnonuskonnosta, itämerensuomalaisesta mytologiasta ja maanläheisestä kansanperinteestä. Dokumentti tutustuttaa katsojat esi-isiemme ja -äitiemme kulttuuriin ja on samalla kunnianosoitus kauniilla luonnollemme ja kulttuuriperinnöllemme.

Nimensä dokumentti on saanut ukonvaajasta eli maan uumenista löydetystä kivikautisesta kirveestä, jota on myöhempinä aikoina pidetty ukkosenjumalan aseena. Kansanuskossa vaajoilla on muun muassa estetty kaskitulta karkaamasta ja taloa palamasta. Lisäksi niitä on käytetty yleisinä onnentuojina.

Hankkeelle haetaan joukkorahoitusta

Ukonvaaja-dokumenttielokuva toteutetaan joukkorahoituksella, jossa ihmiset voivat tukea hankkeen valmistumista valitsemallaan summalla. Kerättävä summa on 10 000 euroa, joten kaikkien suomalaisesta perinteestä kiinnostuneiden tuki on tärkeää.

Vastineeksi tuestaan rahoittajat saavat summasta riippuen erilaisia vastikkeita, kuten dvd-version elokuvasta. Varoja kerätään Mesenaatti.me-palvelussa tästä päivästä alkaen heinäkuuhun loppuun asti. Hanketta tukemalla voi vaikuttaa perinteen jatkamiseen ja vanhojen tarinoiden säilymiseen jälkipolville.

Linkkejä

Hanke Mesenaatti.me-palvelussa
Ukonvaajan verkkosivu
Ukonvaaja Facebookissa
Helomedia Oy
Mitä on suomenusko?
Suomenusko Facebookissa

Lisää aiheesta:

Helaa vietettiin Keski-Suomessa

taivaannaulan hela

Toukokuun puolivälissä vietettiin Taivaannaulan helaa jo seitsemättä kertaa. Tällä kertaa kokoonnuimme Toivakkaan, Päijänteen tuollepuolen.

Sää suosi jälleen kerran ja helaa päästiin viettämään alkukesän kannalta poikkeuksellisen lämpimässä ja aurinkoisessa kelissä.

Tanssia, elokuvia ja perinnetaitoja

Viikonlopun aikana pidettiin työpajoja perinneruokien valmistamisesta sekä rakennusten ja ihmisten suojaamisesta suomalais-karjalaisessa uskomusperinteessä. Jälkimmäiseen kuuluvat muun muassa pyhät pihlajat, rauta, terva sekä monet muut vanhan kansan konstit, joilla ihmiset ovat turvanneet itseään, kotiaan ja omaisuuttaan.

Näiden lisäksi juhla tarjosi monipuolisen kattauksen muita perinteisiä tietoja ja taitoja. Helassa pääsi teroittamaan teräaseita, valmistamaan lautanauhoja, kokeilemaan neulakinnastekniikkaa sekä iskemään tulta perinteisellä tavalla. Tanssipajassa opittiin musiikin säestyksellä perusaskeleita kansantansseista.

Helassa päästiin myös harjoittelemaan vastantekoa. Koivunlehdet olivat tässä vaiheessa vielä Keski-Suomessa niin pieniä, että oksia tuotiin paikalle Lounais-Suomesta asti.

Päärakennuksen tupa muuttui iltapäivästä kätevästi elokuvateatteriksi, kun valkokankaalle heijastettiin kansatieteellisen Isien työt -elokuvasarjan vanhan kansan elämäntapaa käsitteleviä filmejä 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä.

Joku tokaisikin, että dokumenttien tekijät olisivat varmasti hämmästyneitä ja kenties jopa liikuttuneita tiedosta, että suomalaiset kokoontuvat vielä vuonna 2014 heidän elokuviaan katsomaan.

Viikonloppu huipentui vakkajuhlaan

Ehkä koko viikonlopun kohokohta olivat Ukonvakat järven rannalla. Vakkoja on vanhastaan vietetty ainakin Karjalassa, Savossa, Hämeessä ja Inkerissä vietetty kevätkesällä kylvöjen aikaan tai kuivuuden uhatessa. Pidot suunnattiin Ukolle, jonka antaman sateen turvin ruis ja ohra saattoivat kasvaa.

Ukonvakat sisältävät laulua, rukouksia ja ruokauhrin asettamisen tuohivakassa. Historiallisten lähteiden mukaan olennaisessa osassa ovat olleet myös juhlaruokailu ja tapahtumaa varten pannun oluen maisteleminen.

Myöhemmin samalle rannalle sytytettiin helavalkea perinteisin menetelmin. Tuli sytytettiin ensin tuluksilla pienempään nuotioon, josta juhlaväki kantoi sen tervaksilla rakovalkeaan. Sytyttämisen jälkeen valkean äärellä leikittiin ja vietettiin mukavaa iltaa.

Tänä vuonna helassa tarjottiin osallistujille mahdollisuus tehdä saunaan oma kevään ensimmäinen vihta. Näillä vihdottiin ja saunomisen jälkeen vihta heitettiin saunan katolle. Katolle lentäneen vihdan tyvipuolen asennosta ennustettiin vihtojan tulevaa kesää ja tulevaisuutta ylipäätään.

Juhla olikin erittäin onnistunut. Osallistujista moni oli ensi kertaa mukana Taivaannaulan juhlissa. Palautteen mukaan joukkoon oli kuitenkin helppo tulla ja juhlasta nautittiin täysin siemauksin. Ajan kuluessa Taivaannaulan juhlat ovat kasvaneet monipuolisiksi luonnonuskoisen kansanperinteen ja vanhan kansan maanläheisen elämäntavan jatkajiksi.

Taivaannaulan kesä

Seuraavaksi Taivaannaula järjestää heinäkuussa Ritvalassa kesäleirin, johon osallistuu myös tusinan verran virolaisia vieraita Maavallan Kodasta. Lisäksi elokuulle on suunnitteilla tapaaminen Laurin päivänä (10. elokuuta) Janakkalan Laurinmäen hiidessä.

Taivaannaulan seuraava valtakunnallinen vuotuisjuhla on kekri loka-marraskuun vaihteessa. Myös paikallistapahtumia järjestetään pitkin vuotta. Taivaannaulan toiminnasta pysyy ajan tasalla seuraamalla yhdistyksen verkkosivustoa tai Facebook-ryhmää. Jäsenet saavat tiedotukset toiminnasta sähköpostiinsa Taivaannaulan jäsenlistan kautta.

Kuvia helasta

saunasta

Lauletun löylyn tervehdyksen jälkeen.

tanssia

Kansantanssin alkeita.

helavalkea

Helavalkea valmistumassa.

helavalkea2

Tuli rakovalkeaan kannettiin tervaksilla.

vakat

Ukonvakat järven rannalla.

lautanauhat

Lautanauhojen valmistamista.

tulenteko

Tulentekoa perinteisin menetelmin.

teroitus

Näin teroitetaan kodin teräaseet.

Lisää aiheesta:

Tammealusen hiiden 25-vuotinen uusi taival

tammealuse6

Taivaannaulan väkeä osallistui helluntaiviikonloppuna Virumaalla Tammealusen hiiden uudelleen käyttöön ottamisen 25-vuotisjuhlaan ja Viron maauskoisten suvistepyhään. Tammealusen hiisi on yksi monista Viron pyhistä luonnonpaikoista, jotka on palautettu alkuperäiseen käyttöönsä neuvostoajan lopulla tai sen jälkeen. Taivaannaulan hallituksen puheenjohtaja piti tilaisuudessa puheen ja lisäksi osallistuimme sunnuntaina hiidessä järjestettyyn toimitukseen. Tässä Mirkan puhe sekä kuvia viikonlopulta.

Puhe juhlatilaisudessa 7.6.2014

Hyvät ystävät ja hiisien suojelijat,

Kiitos tästä kunniasta olla paikalla juhlistamassa Tammealusen hiiden 25-vuotista uutta taivalta.

Taivaannaula yhdistyksenä onnittelee hyvästä ja arvokkaasta työstä kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat olleet vuosien varrella mukana suojelemassa tätä pyhää paikkaa ja elvyttämässä siihen liittyviä perinteitä.

II

Kansojen alkuperäisuskonnoissa kautta maailman tietyt luonnonpaikat tunnistetaan erityisen pyhiksi ja merkittäviksi.

Muun muassa tämä ajattelutapa yhdistää myös uralilaisia kansoja. Toivommekin, että tulevaisuudessa saamme vielä enemmän yhdistettyä voimiamme ja toimittua yhdessä.

Yhdessä meillä on vahvempi ääni ja samalla voimme oppia toisiltamme ja saada uusia näkökulmia myös omaan perinteeseemme ja pyhiin paikkoihimme.

III

Tuntuu siltä, että virolaiset tuntevat hiitensä hyvin. Suomalaisille sen sijaan tulee joskus yllätyksenä, että meidänkin luonnossamme on pyhiä paikkoja.

Tämä siksi että aikoinaan vanhojen tapojen jatkaminen hiidessä oli laitonta, ja siksi perinteistä vaiettiin. Hiidestä tuli kansan keskuudessa negatiivinen sana – ihmistä voitiin kehottaa “painumaan hiiteen”. Paljon tietoa hiisistä onkin kadonnut ja unohtunut.

Kuitenkin suomalainen historiantutkija ja akateemikko Matti Klinge on kertonut tavanneensa Hämeessä vielä 1970-luvulla vanhoja ihmisiä, jotka olivat nuoruudessaan osallistuneet toimituksiin hiisissä, mutta eivät halunneet puhua niistä.

IV

Suomen hiidet ovat pyhiä lehtoja sekä kylän tai suvun hautakalmistoja, mutta arvellaan myös, että jotkut metsästysreittien varrella olevat hiisi-nimiset paikat ovat saattaneet olla rajamerkkejä.

Suomalaiset hiidet ovat todennäköisesti sijainneet kylien yhteisessä omistuksessa olleella maalla. Tällainen paikka oli esimerkiksi Lempäälän Hyssynvuori – nimi viittaa todennäköisesti hiiteen.

Paikallinen perinteentuntija kertoi Taivaannaulan retkellä huhtikuussa, että perimätieto vuoren pyhyydestä olisi elänyt paikallisten keskuudessa vielä 1880-luvulla. Hyssynvuori oli yhteismaata vaikka kaikki muu maa oli jo pitkään ollut talojen omistuksessa.

Aikojen saatossa pyhät lehdot hävitettiin mutta puut ja kivet ja lähteet säilyivät pitkään. Monet yksittäiset suomalaiset uhripuut ovatkin siis saattaneet olla entisaikaan kokonaisia hiisiä ja lehtoja.

V

1600-1700-luvuilla kirkko hyökkäsi erityisen voimakkaasti vanhoja tapoja vastaan. Samalla tuhottiin paljon pyhiä paikkoja.

Arkistoissa on säilynyt eräs kirje, joka on lähetetty maaherralle Kerimäellä 28. maaliskuuta 1748. Kirjeessä kirkko pyysi kruunua hävittämään epäilyttävät uhripaikat, puut ja puistot.

Vuonna 2013 Taivaannaula teki tästä samasta päivästä Hiisien päivän, jolla käännämme tämän huonon hetken merkityksen päälaelleen.

Luterinen kirkko pyrki tuhoamaan hiidet, mutta ortodoksinen kirkko suvaitsi Suomessa etnisiä tapoja ja pyhiä paikkoja luterilaisia jokseenkin paremmin. Ortodoksiset papit saattoivat mennä mukaan lehtoihin ja tehdä toimituksista ikään kuin virallisesti ortodoksisia.

Tavat kuitenkin elivät pitkään. Tietojen mukaan vielä 1950-luvulla on puille viety uhrilahjoja, mutta ei juurikaan sen jälkeen. Tavat unohtuivat 1950-luvun aikana, kun vanhat ihmiset kuolivat, nuoremmat muuttivat kaupunkeihin ja perinteiset kyläyhteisöt hajosivat. Vasta siis kaupungistuminen pysäytti perinteiden välittymisen.

VI

Pyhien luonnonpaikkojen sekä rahvaan kulttuuriperinnön suojelemisen näkökulmasta Suomen tilanteessa on sekä hyvää että huonoa.

Huonoa on se, että poliittisella tasolla arvostusta ei juuri näytä olevan. Esimerkiksi Museoviraston jo ennestään pieniä määrärahoja leikataan jatkuvasti. Nämäkin rahat tuntuvat menevän ensisijaisesti aineelliseen kulttuuriperintöön, kuten kartanoiden ylläpitoon.

Suomalaisten hiisin suurin uhka on nähdäkseni tällä hetkellä tiedon puute. Paikoista ei tiedetä, joten ne uhkaavat jäädä rakennusten alle tai niissä tehdään hakkuita.

Mutta on myös hyviä uutisia. Vaikka viralliset resurssit heikkenevät, tavallisten ihmisten kiinnostus kasvaa. Suomalaiset tuntuvat olevan valtavan kiinnostuneita hiisistä ja yleisemminkin rahvaan perinteistä.

VII

Kun Taivaannaula aloitti suomalaisia hiisiä kartoittavan Hiisi-hankkeen Hiisien päivänä 2013, verkkosivustomme kaatui kävijämäärän alle. Tiedotteemme asiasta tavoitti verkossa yli 50 000 suomalaista.

Hiidet tuntuvat olevan sekä tavallisia ihmisiä että toimittajia kiinnostava aihe. Kuluneen vuoden aikana olemme antaneet useita haastatteluita, joissa on puhuttu hiisistä tai sivuttu hiisiä.

Toimittajat ja muut ihmiset kyselevät meiltä usein kysymyksiä, kuten mikä on hiisi? Miten siellä käyttäydytään? Miltä tuntuu olla hiidessä?

Kukaan Taivaannaulan jäsen ei ole oppinut näitä asioita lapsuudenkodissaan. Kaikki me opimmekin jatkuvasti uutta.

Tämä onkin meille jälleen kerran vierailumme arvokkainta antia. Opimme sitä luonnollista ja luontevaa tapaa kohdata pyhä luonnossa samaan tapaan kuin lukemattomat sukupolvet ennen meitä.

Kiitos vielä kerran kaikille hiisien ystäville.

tammealuse1

Puhetta pitämässä. Maavallan Kaja oli mukana tulkkaamassa.

tammealuse2

Tilaisuudessa väkeä viihdyttivät paikalliset pelimannit. Musiikista saatiin nauttia myös viikonlopun aikana järjestetyissä tansseissa.

tammealuse3

Setukaisten edustaja toi terveiset Setumaalta laulamalla. Setukaiset tunnetaankin hyvin säilyneestä runonlauluperinteestä.

tammealuse4

Sisäänkäynti hiiden “eteiseen”. Oviaukon laudassa on suojaavia symboleita ja paikkaa tervehditään mennen tullen koputtamalla lautaan kolmasti.

tammealuse5

Tammealusen hiiden vanha tammi. Tammen vieressä olevaan puuttomaan rinteeseen istutettiin 25 vuotta sitten kymmeniä tammia. Silloin puut istutettiin vielä suoraan maahan, mutta sittemmin Maavallan Koda on siirtynyt käyttämään toisenlaisia menetelmiä hiisiä luonnontilaan palautettaessa. Nykyisin puun siemenet vain peitellään kevyesti maahan ja luonto saa päättää kasvaako paikalle puu vai ei.

tammealuse7

Keinuminen kuuluu Pohjois-Virossa suvistepyhän eli helluntain perinteisiin. Keinuminen tuo mielelle tasapainoa sekä hyvää terveyttä. Kiikkuessa on laulettu erityisiä keinulauluja.

tammealuse8

Toinen Pohjois-Viron suvistepyhän perinne on munien värjääminen. Tässä kuvassa keitetään puuroa hiiden toimitusta varten, mutta tapahtumassa keitettiin myös munia värjäävien koivunlehtien kanssa. Myöhemmin järjestettiin leikki, jossa munia kieritetään alamäkeen puista kourua pitkin. Kukin osallistuja saa kierittää yhden munan kerrallaan. Rinteessä on valmiina sikinsokin muutamia munia ja kukin kierittäjä saa itselleen ne munat joihin hänen munansa osuu. Jos osumia ei tule, kisaaja menettää kierittämänsä munan. Leikkiä jatketaan kunnes jäljellä on enää yksi kilpailija.

Lisää kuvia tapahtumasta löytyy Facebookista.

Katso Viron yleisradion uutinen tapahtumasta tästä linkistä.

Lisää aiheesta: