Karttaa ei ole saatavissa

Päiväys ja aika
15.09.2018 - 16.09.2018
Koko päivä


Taivaannaula ry:n Hiisi-hanke järjestää seminaarin Pyhät luonnonpaikat perinteisessä kulttuurissa Turussa 15.-16.9.2018. Seminaari pidetään Kanala-seminaaritilassa Kuralan kylämäellä klo 13 alkaen.

Taivaannaulan Hiisi-hanke on jo vuodesta 2013 kerännyt tietoa ja rahvaanomaisen perinteen tuntemia pyhiä luonnonpaikkoja Suomessa. Tietoa on tähän mennessä koottu yli 600 paikasta, jotka on voitu nimetä ja paikantaa vaihtelevalla tarkkuudella. Aineiston perusteella on voitu luokitella ja esittää erilaisia käyttöyhteyksiä pohjoiseen itämerensuomalaiseen perinnekulttuuriin kuuluville kultti- ja rituaalipaikoille.

Nyt järjestettävässä seminaarissa on tarkoitus esitellä hankkeen tähänastisia tuloksia sekä vertailla niitä sukukansojen, erityisesti virolaisten pyhiin luonnonpaikkoihin, joita on kartoitettu jo 1980-luvun lopulta lähtien. Virosta saapuu esitelmöimään ansioitunut pyhien luonnonpaikkojen tutkija Ahto Kaasik, jonka esitelmä tulkataan suomeksi. Pidämme myös paneelikeskustelun pyhien luonnonpaikkojen suojeluun, nykytilaan ja merkitykseen liittyvistä kysymyksistä.

Esitelmien ja keskustelujen jälkeen ohjelmassa on vierailuja lähiseudun perinteisille pyhille luonnonpaikoille.

Tapahtuma Facebookissa

Ohjelma

Lauantai

(Kello 12:00-13:00 mahdollisuus itse maksettuun lounaaseen kahvila Omenassa ja kanelissa)

13:00 John Björkman: Kansanperinteen tuntemat pyhät luonnonpaikat historiallisella ajalla ja niiden kulttuurinen sidonnaisuus
14:00 Eemil Kankaanpää: Hiisi-paikat nykyisen Suomen alueella, tutkimushistoriaa ja uuden tutkimuksen suuntaviivoja

Noin 15:00 kahvitauko.

15:30 Ahto Kaasik: Pyhät luonnonpaikat Virossa

Paneelikeskustelu. Keskustelun juontaa Anssi Alhonen.

17:30 Vierailu Keisvuoren lähteellä, joka on perimätiedon tuntema uhrilähde. Kokoontuminen Keisvuoren juurella. Loppusanat seminaarin järjestäjiltä.

Sunnuntai

14:00 Vierailu Liedon hiidessä, kokoontuminen Aurajoen sillan luona Liedon kirkonkylällä osoitteessa Teilipolku 2. Kävelymatkaa hiiteen on noin 1,4 kilometriä. Seminaari päättyy.

Ennakkoilmoittautumiset tapahtumaan 7.9.2018 mennessä sähköpostitse osoitteeseen varsinaissuomi@taivaannaula.org. Koska seminaaritilaan mahtuu vain tietty määrä ihmisiä, paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoja

John Björkman
john.bjorkman@turku.fi
Puh. 040 7564 780

Taivaannaulan Hiisi-hanke
http://www.taivaannaula.org/hiisi
Hankkeen Hiidet-blogi

Tiivistelmät esitelmien aiheista

Kansanperinteen tuntemat pyhät luonnonpaikat historiallisella ajalla ja niiden kulttuurinen sidonnaisuus
John Björkman

Hiisi-hankkeessa kerätyistä aineistoista ja tehdyistä kartoituksista tulee ilmi monenlaisia toistuvia kuvioita ja asetelmia. Suuri osa 1800- ja 1900-luvulla kerätystä perimätiedosta tuo esiin, että pyhät paikat usein liittyvät tiiviisti joko maankäyttöön ja elinkeinoihin tai tiettyihin alayhteisöihin. Paikoilla suoritetut rituaalit ilmentävät suorittajan suhdetta kyseiseen maa-alueeseen ja sen haltijaan. Esimerkiksi taloilla on ollut omat, talon vaurauteen ja maanviljelykseen liittyvät uhripuunsa tai -kivensä, kun taas kylän nuorisolla on ollut omat pyhät paikkansa kylien ulkolaidoilla. Myös vuodenkierrossa paikkojen käyttö liittyy eri ryhmittymien toimiin. Tarkastelemme esimerkkejä luonais-Suomesta.

Hiisi-paikat nykyisen Suomen alueella, tutkimushistoriaa ja uuden tutkimuksen suuntaviivoja
Eemil Kankaanpää

Vaikka suomen kielen hiisi-sanan merkitystä koskevan tutkimuksen historia onkin poikkeuksellisen pitkä alkaen jo 1500-luvulta, on nykytutkimuksessa sen suhteen huomattavan vähän yksimielisyyttä. Useat historialliset tekijät, mukaan lukien historiantutkija Jalmari Jaakkolan (pikemminkin kuin Aarne Michael Tallgrenin tai Aulis Ojan) henkilökohtainen vaikutusvalta sekä yleinen kiinnostuksen puute kulttipaikkoja kohtaan suomalaisten tutkijoiden keskuudessa ovat johtaneet hiisi-paikkojen tutkimuksen marginalisoitumiseen. 1900-luvun jälkipuolella esitettiin kaksi hypoteesia koskien hiisi-nimisiä paikkoja: Veikko Anttosen mukaan hiisi-aiheiset paikannimet olisivat merkinneet rajoja ja viitanneet pyhän kategoriaan, kun taas Mauno Koski tulkitsi hiisi-nimiset paikat vainajakulttiin liittyneiksi kulttipaikoiksi. Näitä näkemyksiä vastoin esitän, että kumpikin hypoteesi on riittämätön, ja että ainakin osa hiisi-paikoista nykyisen Suomen alueella voidaan tulkita kulttipaikoiksi, jotka vertautuvat virolaisiin hiis-paikkoihin erityisesti sekä pohjoisessa Euraasiassa ja Itämeren ympäristössä tavattavien kulttimetsiköiden perinteeseen yleisesti. Hypoteesien joukosta juuri tämä näyttää löytävän vahvinta tukea perinnetieteen, historiatieteen, kielitieteen ja uskontotieteen yhteisestä monitieteisestä todistusaineistosta.

Viron pyhät luonnonpaikat
Ahto Kaasik

Tiivistelmä tulossa.