Suomessa hevoset ovat toimineet ihmisten apuna työssä ja sodassa ehkä jo kivikaudelta saakka. Suomen hevosen on ajateltu polveutuvan pohjoiseurooppalaisesta yleisrodusta. Uusimmat tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että suomenhevosen läheisiä sukulaisia ovat vanhat itäiset rodut, jakutianhevonen ja mongolianhevonen, sekä Viron eestinhevonen ja Vienanmeren rannoilla elävä mezenhevonen.

Hevosen varhaista asemaa kotieläimenä tukee muun muassa se, että sanat hepo ja hevonen tunnetaan kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Samaten näiden kielten sanat ratsu ja ratsastaa ovat etymologisesti yhteneväisiä. Suomesta hevosen varusteita kuten kuolaimia on säilynyt keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta. Esineiden säilyminen kertoo hevosten arvostamisesta. Hevosia haudattiin merkittävien miesten ja naisten mukana hautoihin.

Hämäläiset ja karjalaiset tunnettiin keskiajan Euroopassa hevosistaan ja hevosmiehistään. Hansakauppiaiden kerrotaan vieneen »Tamma-Karjalan» hevosia Keski-Eurooppaan asti. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX myös tuskasteli kirjeessään sitä, että vuojolalaiset (gotlantilaiset) kauppiaat julkenivat myydä hevosia kastamattomille suomalaisille.

Keskiajalla ja sen jälkeen säännöllinen peltoviljely syrjäytti Pohjanmaalla kaskiviljelyn. Tarvittiin rotevia hevosia kiskomaan raskaita auroja. Myös metsätöissä tarvittiin voimakkaita työhevosia vetämään raskaita taakkoja. Työhevosten säkäkorkeuskin kasvoikin vuosisatojen saatossa.

Hiljalleen syntyvä suurvalta-Ruotsi alkoi vuosisatojen aikana kasvattaa sotavoimiaan. Suomenlahden takaisesta Itämaasta haalittiin Ruotsin armeijaan sotureita – myös ratsuväkeä. 1600-luvulla suomalaiset ratsumiehet, hakkapeliitat, taistelivat Euroopan sotatantereilla.

Kansanrunoissa hevosen alku on rautainen. Se saa alkunsa sepän pajassa hiidessä tai vuoren sisässä. Pään hevonen saa kivestä, kaviot kalliosta ja sääret raudasta. Selkä alkuvarsalle taotaan teräksestä. Väinämöisen kerrotaan ratsastavan taotulla hevosella, jonka selästä kyyttösilmä lappalainen ampuu hänet alkumereen. Tapahtuma aloittaa kertomuksen maailman synnystä.

Hevoset esiintyvät myös loitsuissa. Yleisin hevosloitsu on suojaus, jolla kesälaitumelle päästettyjä hevosia varjeltiin vaaroilta ja estettiin karkaamasta. Loitsuissa hevosta myös kutsutaan karkottamaan pahansuopia kateita ja auttamaan tietäjää työssään. Verenvuotoa seisauttamaan kutsuttiin myyttinen »Hiiden varsa».