Valtakunnallista hiisienpäivää vietetään jo kahdeksatta kertaa. Maailman tilanne näkyy väistämättä myös hiisienpäivän vietossa. Yleisötapahtumien sijaan kannustamme ihmisiä kunnioittamaan sukunsa ja kotiseutunsa pyhiä paikkoja yksin ja perheiden kesken.

Suomalaisen kansanuskon pyhiä paikkoja kunnioittavaa hiisienpäivää vietetään jälleen maaliskuun 28. päivä. Hiisienpäivän nimi viittaa hiisiin, pohjoisten itämerensuomalaisten kunnioittamiin pyhiin metsikköihin, jollaisia tunnetaan myös nykyisen Suomen alueelta. Kansanperinne tuntee hiisien ohella myös muita pyhiä paikkoja: puita, metsiköitä, kiviä, mäkiä, saaria, kallioita ja lähteitä. 

Kansanuskon pyhiä paikkoja yhdistää kansanomainen käsitys niiden pyhyydestä ja kohtalonyhteydestä ihmisten elämään. Paikoissa on ajateltu olevan tuonpuoleista voimaa, »väkeä», ja niitä on pidetty paikkoina joissa voi olla yhteydessä maanhaltijaan, esimerkiksi tuomalla uhrilahjoja. Nämä paikat eivät kuulu vain kaukaiseen muinaisuuteen, vaan kansa on tuntenut tällaisia kohteita vielä paikoin 1900-luvulla. Esimerkiksi yksittäisiä tietoja uhripuista ja parannuslähteistä on vielä 1950-luvulta. 

Pyhät paikat muistuttavat elämän jatkuvuudesta

Perimätiedon tuntemat pyhät paikat yhdistyvät aina tietyn yhteisön, kuten suvun, talon, kylän tai pitäjän historiaan ja elettyihin elämiin. Puut, kivet ja mäet ovat nähneet historian mullistuksia: sotia, kulkutauteja ja muuttoliikkeitä. Pyhistä paikoista, esimerkiksi pyhistä puista ja lähteistä tiedetään myös haetun tukea vaikeina aikoina, kuten vaikka epävarman elämäntilanteen tai sairauden kohdalla. Nyt elämme tilanteessa, jossa nopeasti leviävä ja tuhoisa sairaus ravistelee koko yhteiskuntaa ja rajaa ihmisten elinpiiriä. Maailman tilanne näkyy väistämättä myös hiisienpäivän vietossa. Yleisötapahtumien sijaan kannustamme ihmisiä kunnioittamaan sukunsa ja kotiseutunsa pyhiä paikkoja yksin ja perheiden kesken. Luonnossa liikkuminen ja merkityksellisissä luonnonpaikoissa vierailu ovat tällä hetkellä suositeltavaa ajanvietettä, joka voi tuoda mielenrauhaa ja voimaannuttaa epävarmassa tilanteessa.

“Tautitilanne on hiljentänyt monia osia yhteiskunnastamme. Se on eristänyt mutta samalla myös yhdistänyt ihmisiä. Tällaisilla hetkillä ihmisen tiedostaa oman pienuutensa ja toisaalta yhteisössä piilevän voiman. Vanhan kansan ylisukupolviset pyhät luonnonpaikat muistuttavat meitä elämän jatkuvuudesta ja ihmisten selviytymisestä erilaisten aikojen yli. Ne ovat tänäkin päivänä voiman ja pyhyyden paikkoja”, sanoo Taivaannaulan Hiisi-hankkeen tiedottaja Anssi Alhonen.

Uutta tutkittua tietoa pyhistä lähteistä ja kaivoista

Kuva: Olli Tasso.
Kuva: Olli Tasso.

Hiisi-hankkeen tutkimustyö on myös edennyt. Hankkeen tietokantaan on jo kerätty tietoja yli 650 paikasta. Lisäksi hankkeen tutkija John Björkmanin kirjoittama artikkeli julkaistiin hiljattain kansainvälisessä julkaisussa Sacred Waters. A Cross-Cultural Compendium of Hallowed Springs and Holy Wells. Artikkeli esittelee pyhiä lähteitä ja kaivoja kaikkialta maailmasta. 

Hiisienpäivän taustalla on Taivaannaula ry. Vuonna 2007 perustetun järjestön tavoitteena on pitkäikäisen suomalaisen perinnekulttuurin ja henkisen perinteen säilyttäminen ja elävänä pitäminen. Taivaannaula ry käynnisti vuonna 2013 Hiisi-hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on koota yhteen jo lähes unohtuneita pyhien paikkojen perinteitä sekä kartoittaa perimätiedon tuntemien paikkojen nykytilaa ja edistää niiden säilymistä ja yhteiskunnallista tunnettuutta.